JOULUKUU 2006

---

Joulutervehdys

On maassa hanki ja järvet jäässä! Toivottavasti jouluksi sataa lunta myös Kainuuseen. Saatamme elää poikkeuksellista aikaa luonnonolosuhteiden kannalta. Kaikki eivät yhdy tähän näkemykseen, mutta tunnustaa täytyy, että tilanne on poikkeuksellinen, kun jäälle pannut verkot ovat monilta jääneet järveen. Saattaa sieltä naaraamalla kypsä jouluhauki tai -kuha löytyä. Sääennusteiden mukaan luvassa on pakkasta ja lunta, joten joulu on todennäköisesti vielä joulun näköinen. Joulupukin jalasten kannalta musta joulu olisi todella surullinen juttu.

Vielä viime vuoteenkin verrattuna yliopistokeskuksen tilanne on tänä vuonna kohentunut huomattavasti. Talous on vakaa ja yhteiskuntasuhteet ovat kohdallaan. Aina pitää myös olla pientä jännitettä, jotta kehitys ei pysähtyisi. Yliopistokeskusten asemasta ei Yliopistojen johdon -seminaarissa marraskuun lopulla juurikaan julkisesti puhuttu, kulisseissa kylläkin. Yliopistokeskusten johtajien palaverissa Helsingissä 7. päivänä joulukuuta päätettiin, että yliopistokeskusten rahoituksen vakinaistamiseksi esitetään ne mainittavaksi hallitusohjelmassa ja tulevassa yliopistojen kehittämislaissa. On aivan ilmeistä, että aluekehitystyön yhteydessä niillä on paikka aluekeskusvetureina. Opetusministeri Antti Kalliomäki odottaa emoyliopistojen sitoutuvan keskuksiin ja Euroopan unionin aluekomissaari Danuta Hübner vieraillessaan Kajaanissa marraskuussa erityisesti korosti yliopistojen aluetehtävän merkitystä. Oulun yliopistossa asia on ymmärretty hyvin. Kiitos siitä kuuluu yliopiston johdolle, joka teki kaikkia keskuksen yksiköitä koskevia merkittäviä päätöksiä Kajaanissa elokuun lopulla. Toivottavasti positiiviset signaalit ovat riittävän voimakkaita, jotta ne kuullaan myös valtakunnan korkeakoulupolitiikan teossa.

Pahin takaisku osui Kajaanin opettajankoulutusyksikön varhaiskasvatuksen koulutukseen, joka on päätetty lakkauttaa. Valtakunnallinen tilannearvio opettajankoulutuksen osalta on vielä kesken ja tilanne voi vielä muuttua. Opetusministeriön nimittämä toimikunta alkaa todennäköisesti pikavauhdilla pohtia uutta opettajankoulutuksen rakennetta tasatahtiin yliopistokentällä puuhaavien muiden selvitysmiesten kanssa. Päätöksiä suurista linjauksista odotetaan jo ensi kevääksi. Kajaanin opettajankoulutuksen rakennemuutoksen yhteydessä kukaan ei menetä työpaikkaansa, sillä tutkimustoiminta lisääntyy ja uudet koulutusavaukset – professuurit liikuntapedagogiikkaan ja erityispedagogiikkaan – vakiinnuttavat uusille alueille laajenevaa opettajankoulutusta Kajaaniin. Seuraava tuloskausi näyttää rahoituksen osalta lupaavalta ja voimme sen aikana vakiinnuttaa toimintamme strategisille painopistealoille.

Toivotan kaikkien yliopistokeskuksen yksiköiden johdolle ja henkilöstölle sekä sidosryhmille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta.

Johtaja Juhani Suortti

 

 

Kajaanista jälleen uusi tohtori – Mikko Saari väitteli kielikylpyopetuksesta

Kasvatustieteiden maisteri Mikko Saari väitteli 8.12.2006 aiheesta Kielikylpyopetuksen pedagoginen perusta. Kajaanilainen väittelijä on valmistunut Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta vuonna 1998 kasvatustieteen maisteriksi. Hänen kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielmansa aiheena oli A 2-kielen oppimismotivaatio, asenteet, kohdekielen edustajia kohtaan sekä tehtyjen kielivalintojen motiivit. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli laitoksella assistenttina ja innostui seitsemisen vuotta sitten tekemään jatkotyön kielikylpykoulutuksesta, joka Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on ollut kymmenisen vuotta vahvasti edustettuna.

Väittelijä Mikko Saari saapuu juhlasaliin. Hänen jäljessään tulee kustos professori Juhani Suortti.

Kajaanin kielikylpykoulutuksen primus motorina on ollut professori Juhani Suortti, jonka ansiosta Kajaanin opettajankoulutuslaitos aloitti yhteistyön Vaasan yliopiston kanssa kielikylpyopettajien kouluttamiseksi. Yhteistyö on jatkunut vilkkaana. Vuosittain Kajaaniin on valittu 10–15 kielikylpyopetukseen tulevaa opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet luokanopettajaopintonsa Kajaanissa. Mikko Saari ohjasi Kajaanin opettajankoulutusyksikössä opiskelevia kielikylpyopiskelijoita ja oli yhteistyössä myös vaasalaisten kanssa.

Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän professori
Siv Björklundin loppulausuntoa.

Mikko Saaren poikkitieteellisen väitöskirjan lähtökohtana on ollut kielikylpyopetuksen didaktinen ongelma. Tutkimus on luonteeltaan formaalis-teoreettinen ja koostuu teoreettisesti kahdesta osasta ja loppupuolen didaktisesta mallinnuksesta. Väittelijä on pyrkinyt kehittämään työssään kulttuuripedagogista mallia. Yhteisötasolla kyse on identiteetin muodostumisesta ja yksilön identifioitumisesta vallitsevaan kulttuuriin. Tutkijan mukaan "kulttuuripedagogisen näkemyksen mukaan yhteiseen tavoitteeseen pyrkiminen, kulttuurisesti merkityksellisten elämäntoimintojen parissa, aidossa sosiaalisessa toiminnassa, antaa jokaiselle mahdollisuuden oman olemuksellisuuden toteuttamiseen." Väitöksestä laajemmin osoitteessa http://herkules.oulu.fi/isbn9514282485/ 

Mikko Saaren väitöstilaisuutta seuraamaan oli saapunut
runsaslukuinen yleisö Martti Helan saliin.

Mikko Saaren väitöstilaisuudesta muodostui hyvin suosittu, sillä juhlasali täyttyi viimeistä sijaa myöten surkeasta römppäkelistä huolimatta. Tilaisuus videoitiin myös kahteen muuhun päärakennuksen luokkaan, joten väitöstä seurasi yli kahden ja puolen sadan kuulijan joukko. Kuulijakuntaa lisäsi ennen muuta se, että Mikko Saaren kollegat hänen nykyisestä työpaikastaan Pietari Brahen koulusta olivat tulleet seuraamaan väitöstilaisuutta. Lisäksi Vaasan ja Jyväskylän yliopistoista oli kehnosta kelistä huolimatta tullut runsaasti aihepiiristä kiinnostuneita. Ilmeisesti Saaren väitöstilaisuus on tähän mennessä ainakin kuulijakunnan laajuuden perusteella suosituin väitöstilaisuus Kajaanin opettajankoulutusyksikön historiassa. Kajaanin ensimmäinen väitöstilaisuus järjestettiin vuonna 1985 eli 21 vuotta sitten, jolloin KL Marja Kallonen-Rönkkö esitti väitöskirjansa. Tähän mennessä Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on julkaistu vuosittain yhdestä kahteen väitöskirjaa.

Opettaja Ari Rissanen Lehtikankaan koulusta oli tullut
seuraamaan kollegansa väitöstä.

Väitöstilaisuus sujui rauhallisissa tunnelmissa, sillä vastaväittäjänä toiminut professori Siv Björklund, joka on maamme johtavia kielikylpytutkijoita, ei pistänyt väittelijää kovin ahtaalle, vaikka jakeli ruusujen lomassa hieman myös risuja, kuten kunnon väitöstilaisuuteen kuuluukin. Väittelijä oli perusteellisesti paneutunut laajaan aihepiiriinsä ja kykeni seikkaperäisesti vastaamaan vastaväittäjän kysymyksiin. Liki kolmituntisen tilaisuuden jälkeen runsaslukuinen joukko väittelijän lähiomaisia ja kollegoita sekä laitoksen opettajakuntaa kokoontui Pedaköökkiin kahville Mikko Saaren johdolla. (Reijo Heikkinen)

Taustatietoja väittelijästä: Mikko Sakari Saari 16.2.1972 (Kajaani). Ylioppilas 1994 (Kajaani, Vuohengin lukion iltalinja). Kasvatustieteiden maisteri 1998, Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Apulaisrehtori 2007– (Kajaanin kaupunki, Pietari Brahen koulu). Toiminut ruotsin kielen kielikylpyopettajien koulutuksen koulutussuunnittelijana ja opettajana Kajaanin opettajankoulutusyksikössä vuosina 2000–2007 (pää- ja sivutoimisesti). Kirja "Kielikylpyopetuksen kulttuuripedagoginen perusta" julkaistu painettuna: Acta Universitatis Ouluensis Scientiae Rerum Socialium E 84 ISBN 951-42-8247-7 ISSN 0355-323X.

 

 

MILA:n strategiaseminaari Kaukametsässä 20.12.2006

Mittalaitelaboratorion strategiaseminaarin tarkoituksena oli tarkastella MILA:n toiminnan linjoja ja luoda uusia näkymiä vuoteen 2013. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan dekaani Kauko Leiviskä. Mukaan oli kutsuttu MILA:n yritys- ja yhteistyökumppaneiden edustajia. MILA:n tutkimusjohtaja Juha Kalliokoski aloitti tilaisuuden tarkastelemalla MILA:lle jo luotuja toiminta-ajatusta, visiota ja strategiaa, jotka ovat viitoittaneet laboratorion toimintaa 90-luvun lopulta saakka. Mittalaitelaboratorio on perustettu vuonna 1991, mistä lähtien se on toiminut Kajaanin Teknologiapuistossa. Nykyisin MILA:ssa työskentelee lähes 60 työntekijää edustaen eri koulutusaloja. Kalliokoski korosti, että MILA:n toiminnan ydin on osaamisen tuottaminen.

Yhteistyö- ja yrityskumppaneista ensimmäisen puheenvuoron käytti UPM Kymmene Oyj:n johtaja Pauli Hänninen. Hänen puheensa tarkastelunäkökohta oli katsaus paperiteollisuuden nykytilaan ja tuleviin suuntauksiin. Hänninen korosti nykypäivän sanan olevan verkottuminen ja globaali toiminta.

Metso Automation Oyj:stä puheenvuoron käytti johtaja Martti Artama. Hän esitteli yrityksensä innovaatioprosessia, jonka tarkoituksena on saada innovaatiot tuotteeksi asti käyttäen porttiajattelua. Teknologiat ja konseptit tutkitaan jo innovaatioprosessissa. Artaman mukaan on mahdollista muodostaa ainutlaatuinen mittalaitteiden kehittämisklusteri Kainuuseen UPM Kymmenen, Metso Automationin ja MILA:n kesken.

Joensuun yliopiston professori Timo Jääskeläisen puheenvuoron aiheena oli "Optiikka ja MILA". Jääskeläisen mukaan strategian pitäisi kattaa ainakin 20 vuotta ja siihen liittyy voimakkaasti toimintasuunnitelma sekä vahvuuksien kartoittaminen ja niiden hyödyntäminen. Myös Jääskeläisen mukaan verkostoituminen on elinehto ja toi esiin Idänkaaren, jossa on mukana Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto ja Oulun yliopistosta MILA. Koska paperin ja puun tutkimukseen liittyy paljon uhkia, voisi MILA:n tutkimuksen laajentuminen energiateknologiaan olla hyvä valinta.

Kehitysjohtaja Jouko Käsmä ehdotti puheenvuorossaan kasvu- ja kehityssopimuksen tekemistä yritysten ja yliopiston välille turvaamaan kehityksen jatkumista. Tieteellisen osaamisen vahvistamisessa ovat mukana professoripooli ja MILA:n dosenttiryhmä. Yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suortti muistutti, että huolimatta rahoituksen lyhytjänteisyydestä, on MILA:n toiminta kasvanut tähän saakka. Jatkossa hänenkin mukaansa rahoituksen saaminen pitkäjänteisemmäksi tukisi MILA:n tieteellistä kasvua. (Marjo Hotta)

 

 

Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyösopimus uusittu

Oulun, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion ja Lapin yliopistot sopivat uudesta yhteistyösopimuksesta Kajaanin yliopistokeskukseen ajalle 1.1.2007–31.12.2009. Kajaanin yliopistokeskus on alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoimana. Keskuksen toiminta edistää Kainuun ja Ylä-Savon hyvinvointia, yrittäjyyttä, kilpailukykyä, aluekehitystä, kulttuuria, innovaatiotoimintaa sekä kansainvälistymistä.

Yliopistokeskus on mukana kaikissa kolmessa yliopistojen perustehtävässä: tutkimuksessa, opetuksessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa ja se toimii aikuiskoulutuksen alueellisena koordinaatio- ja resurssikeskuksena sekä edistää tutkimustulosten tehokasta siirtämistä elinkeinoelämälle ja alueen kehityspolitiikasta vastaaville.

Yliopistokeskuksen tehtävänä on luoda edellytykset volyymiltaan merkittävien, uudenlaisten monitieteisten opetus-, tutkimus-, innovaatio- ja palvelutoimintojen synnylle yhdistämällä viiden sopijayliopiston osaamista ja toimintaa.

Lähtökohtana on, että mukana olevat yliopistot muodostavat vastuu- ja vahvuusalueidensa osalta toisiaan monipuolisesti täydentävän kokonaisuuden yliopistokeskuksen tehtävän hoitamisessa. Erityisenä tavoitteena on kehittää toimintaa, joka tehostaisi alueen innovaatioprosessien hallintaa sekä innovaatioiden luomista ja tutkimusta. Tavoitteena on myös kehittää luovia tutkimus- ja opetusympäristöjä, uusia palveluita ja tuotteita sekä monialaista osaamista. (Jouko Käsmä)

 

 

Selvitys Kajaanin yliopistokeskuksen tiloista ja niiden käytöstä sekä muutostyötarpeista 2007–2011

Rehtori Lauri Lajunen asetti 12.4. Kajaanin yliopistokeskuksen tilatyöryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä selvitys yksiköittäin käytössä olevista tiloista, opetustilojen käyttöasteista, tehdä esitys tilojen mahdollisesta uudelleen kohdentamisesta ja tilojen muutoksista, tarkastella ja tehdä esitys mahdollisista tiloista luopumisista. Tavoitteena on myös yliopistokeskuksen tilojen käytön tehostaminen.

Oulun yliopiston tavoitteena toimitilastrategian mukaan on, että yliopiston käytössä on sen toiminnan edellyttämät viihtyisät, terveelliset, turvalliset, esteettömät ja kestävän kehityksen mukaiset tilat. Lisäksi tavoitteena on, että tilat ovat tehokkaasti ja joustavasti käytettävissä sekä tilat jakaantuvat tasapuolisesti yksiköiden tarpeiden mukaan.

Tilatyöryhmään kuului kiinteistöpäällikkö Jorma Tommila puheenjohtajana ja jäseninä kehitysjohtaja Jouko Käsmä, ylivirastomestari Raija Ukkola ja taloussuunnittelija Vuokko Tolonen-Junttila Oulun yliopistosta, tilapalvelupäällikkö Markku Haverinen Kajaanin kaupungilta sekä Emilia Helle ylioppilaiden edustajana.

Työryhmä luovutti selvityksen 15.12.2006 talousjohtaja Ulla-Maija Postille. Raportti on perusselvitys kaikista yliopistokeskuksen tiloista. Siihen sisältyy yhdeksänkohtainen toimenpide-esitysluettelo:

1. Biotekniikan laboratorion tilat Snowpoliksen III vaiheeseen
2. Päärakennuksen Heikki Savolaisen salin muuttaminen luentosalitilaksi
3. MILA:n tutkimustilojen kasvun turvaaminen, Liikuntamittauksen tutkimusryhmän tilat sijoitetaan Snowpolikseen. 
4. Kirjaston lisätilan ratkaisemiseksi esitetään erillistä asiantuntijatyöryhmää. 
5. Yrittäjyys- ja teknologiakoulutuksen sekä elektroniikan rakentamistilojen osoittaminen 
6. Vapaana oleviin kahdeksaan työhuoneeseen sijoitetaan projektihenkilöstöä. Tilojen oletetaan täyttyvän vuoden 2007 aikana. 
7. Opiskelijoiden omatoimisen työskentelyn tilojen järjestäminen vähäisellä käytöllä oleviin tiloihin. 
8. Tilojen käytön tehostamiseksi täytyy joitakin tilojen kalustusta modernisoida. Tällainen tila on mm. päärakennuksen nousevalattiainen seminaarisali nro 226. Intterissä olevan saunaosaston tilojen käytön lisäämiseksi pitää pesuhuone- ja pukutiloissa tehdä muutostöitä kalustuksen, laatoituksen, panelointien, valaistuksen, suihkujen osalta. Oleskelutilaan on saatava minikeittiö ja kokouksia varten asianmukaiset välineet. 
9. Ruokala Pedaköökin nykyiseen asiakastilaan ei esitetä tehtävän mitään sisustuksellisia muutostöitä, ei jakelulinjastoon eikä tilojen rakenteisiin koska kaikilla esillä olleilla ehdotuksilla on vuokratasoa nostava vaikutus, johon yliopistokeskus ei voi sitoutua.

Raportin luovuttamisen jälkeen huokaistiin helpotuksesta.

Kajaanin yliopistokeskuksen yksiköt voivat ottaa kantaa tilaselvitykseen ja toimenpide-ehdotuksiin tammikuun 2007 aikana. Selvityksessä ei ole otettu kantaa ehdotusten toteuttamisajankohtiin eikä toimenpiteiden rahoittamiseen.

Työryhmä kiittää Lauri Sonnyä raportin viimeistelystä! (Vuokko Tolonen-Junttila)

 

 

VAKAVA juttu

Vuoden 2007 opiskelijavalinnat
Yliopiston hallitus on kokouksessaan 29.11.2006 hyväksynyt mm. Kajaanin opettajankoulutusyksikön aloituspaikat vuodelle 2007. Kasvatusalalle hakevan on nyt oltava tarkkana valintatietoa etsiessään: vanhoja ohjeita ei voi noudattaa. VAKAVA-tilanteessa luovutaan esivalinnasta luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen koulutuksissa. Pääsykoepisteitä varten mahdollisesti jo suoritetut yliopistolliset arvosanat ja työkokemus eivät kuitenkaan mene hukkaan. Hakija voi tuoda ne esiin mahdollisessa valintojen toisessa vaiheessa ja myöhemmin opiskellessaan.

Hakuaika päättyy 20.4.2007. Korkeakoulukelpoinen hakija merkitsee hakulomakkeeseen kolme hakukohdetta. Korkeakoulukelpoisuus tarkistetaan yliopistossa. Tutkintojen on oltava valmiina 4.6.2007 mennessä. Kirjallisen VAKAVA-kokeen aineisto julkaistaan verkossa (Internet) 2.4.2007. Pääsykokeet ovat kaikissa VAKAVA-hankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa samaan aikaan, 7.5.2007 kello 14–16. Tätä varten onkin jo varattu kaikki isot luentosalit. Toisen vaiheen valintoihin kukin yliopisto kutsuu hakijat VAKAVA-kokeen perusteella. Valinnat ovat Kajaanissa 5.–8.6.2007 välisenä aikana. Valinnan tulokset julkaistaan 21.6.2007.

Varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajan tutkinnon tai lastentarhanopettajan kelpoisuuden sisältävän kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneiden valinta varhaiskasvatuksen koulutukseen on myös muuttunut. Hakuaika päättyy 20.4.2007. Valinnan muoto on 1.6.2007 mennessä lähetettävä essee. Esseen aineisto julkaistaan Internetissä 30.3.2007. Valinnan tulokset julkaistaan 21.6.2007.

Kajaanissa on luokanopettajakoulutuksessa 60 aloituspaikkaa, ruotsin kielen kielikylpykoulutuksessa 16 ja varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajan tutkinnon tai lastentarhanopettajan kelpoisuuden sisältävän kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneille 15. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät kasvatustieteiden tiedekunnan ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön www-sivuilta. (Anja Hongisto)

 

 

Abi-päivät Oulun yliopistokampuksella 15.–16.11.2006

Abi-päivät on tarkoitettu ensisijaisesti Pohjois-Suomen lukioiden abiturienteille. Päivillä on mahdollisuus tutustua yliopiston koulutustarjontaan ja opiskelijoiden kokemuksiin opiskelijaelämästä ylipäätänsä. Opiskelijajärjestöt esittelevät toimintaansa opiskelijoiden miehittämillä infopisteillä ja lisätietoa kiinnostuneille tarjotaan laitos- ja yksikkökohtaisissa esittelyissä.

Kajaanin yliopistokeskus oli tänä vuonna mukana reippaalla porukalla, joka koostui perinteeksi muodostuneella tavalla talon opettajista ja opiskelijoista. Lisänä aikaisempiin vuosiin verrattuna mainittakoon kolme iloista eläintä: Sika, Lehmä ja Karhu, joiden työpäivät kuluivat rohkeimpien abien kysymyksiin vastaillessa.

Kajaanin yliopistokeskuksen infopisteellä kuhisi aamusta iltapäivään uteliaita abiturientteja ja tiimimme saikin jatkuvasti vastailla kiperiin kysymyksiin. Infopisteemme erityisen mielenkiintoiseksi teki edellä mainitut riehakkaat eläinhahmot sekä minigolf. Opettajankoulutuksen osalta abi-päivien suurimpana puheenaiheena oli muuttunut hakumenettely, joka mahdollistaa opettajankoulutukseen hakemisen jopa ilman ylioppilas-todistusta. Abiturientit kyselivät myös paljon Kajaanin kaupungista sekä yöelämästä.

Kajaanin yliopistokeskukselle oli tällä kertaa myönnetty erillinen tila missä porukkamme esitteli kampusaluetta ja vastaili uteliaiden abiturienttien kysymyksiin. Käyttöömme annetun tilan vaatimattomuudesta huolimatta tiimimme onnistui antaa laitoksestamme varsin positiivinen kuva. Yliopistokeskuksen henkilökunnasta mukana abi-päivillä olivat amanuenssit Anja Hongisto ja Johanna Anttonen, lehtori Juha Vartiainen sekä assistentti Kirsi Huotari.

Opiskelijoita edustivat Juha "Laulava Lehmä" Markus, Sari "Pirtsakka Possu" Kettunen, Piia "Naurava Nalle" Niva, Perttu Brännare, Juha-Matti Kanniainen, Otto Salonen sekä Sanni Elomaa. (Otto Salonen ja Juha Markus)

 

 

Tutkimus tuo pesäpallon ulkopelin tilastoinnin uudelle tasolle

Kajaanilainen Kari Laitio paneutui Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden pro gradu -tutkimuksessaan (Pesäpallon ulkopelin tilastointi) kehittämään kansallispelimme tilastointia ja analyysia etenkin ulkopelin osalta.

– Tällä hetkellä pesäpallo-ottelusta tilastoidaan valtakunnallisesti ainoastaan sisäpelisuorituksia koskevia asioita. Tilastoitavia asioita ovat lyötyjen ja tuotujen juoksujen kappalemäärät sekä kärkilyöntien kappalemäärät sekä niiden onnistumisprosentit. Keskitettyä ulkopelin tilastointijärjestelmää ei ole käytössä. Kartoitin pesäpallon tilastoinnin Suomessa. Vertailulajeina käytin amerikkalaisen baseballin lähinnä tilastoitavien suoritusten analysoinnissa. Koripallon tilastointijärjestelmää analysoin hyökkäys- ja puolustuspelin sekä ottelutapahtumien kirjaamisen näkökulmasta. Koripallossa tilastointi ja ottelutapahtumien kirjaus tapahtuvat saman järjestelmän avulla, joka olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe myös pesäpallon kohdalla, Kari Laitio kertoo työnsä lähtökohdista.

Tutkimuksessaan Laitio määrittelee ulkopelisuoritukset, jotka ovat tärkeitä ja merkityksellisiä tilastointijärjestelmän käyttäjille. Hän tuo myös esille, miten suorituksista koostuvat tilastot esitetään eri käyttäjäryhmille. Tutkimuksen aineisto koostui pesäpallo-otteluiden videotaltioinneista, eri käyttäjäryhmille tehdyistä haastatteluista ja kyselyistä sekä kirjallisesta lähdeaineistosta. Tutkimuksen lopputuloksena syntyi tilastointijärjestelmä, joka sisältää kaksi eri käyttäjäryhmille tarkoitettua versiota.

– Ensimmäinen versio on tarkoitettu superpesis - ja ykkössarjajoukkueiden pelinjohtajille ja pelaajille. Toinen, suppeampi versio perustuu muiden sarjatasojen sekä juniorijoukkueiden ja pesäpallon kattojärjestöjen tarpeisiin. Vähimmäisvaatimuksenani olivat superpesiksen ja pesäpalloliiton käyttäjävaatimukset. Tämän toisen version tarkoitus on lisäksi palvella median tarpeita tilastojen esittämisen suhteen sekä kirjallisissa että sähköisissä tiedotusvälineissä. Työn tuloksena syntyivät lisäksi keskeisimpien tulosteiden määritykset sekä erikseen medialle tarkoitettu ottelukohtainen raportti niin graafisessa kuin numeerisessakin muodossa, Laitio esittelee konkreettisia tuloksiaan.

– Tutkimus osoittaa hyvin, että tietojenkäsittelytiede on soveltavaa tutkimusta. Tässä työssä tekniset toteutustavat yhdistyvät mainiosti tekijän intohimoon pesäpalloon. Lajista on löytynyt keskeinen analysoitava kohta, jonka tilastointi on koettu monimutkaiseksi. Tietojärjestelmällisen ajattelun tuloksena tutkimustulokseksi saatiin uusi prototyyppi, josta varmasti on hyötyä lajille, kuvailee työtä ohjannut professori Jouni Similä. (Ville Wittenberg)

LISÄTIEDOT:
Kari Laitio 044 2624460
Tutkimuksen ohjaaja, professori Jouni Similä 0400 686436
Tutkimus kaavioineen löytyy osoitteesta http://www.tol.oulu.fi/~villew/tiedotekuvia/Laitio%20Kari.Pro.gradu-tutkielma.pdf 

 

 

Joulumieli hukassa?

"Hukassa on hyvä paikka" on Kari Hotakaisen teoksen nimi. Hukka alkoi tuntua Kajaanissakin mustan lumen talvena. Punainen kutsukortti tuotiin työhuoneeseen. Se houkutteli poistumaan hukasta ja siirtymään normaalikoulun juhlasaliin viettämään joulujuhlaa, jonka suunnittelivat ja toteuttivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat.

Seuraavassa näette keskustelun, jonka Teija Rääpysjärvi ja Juha Vartiainen kävivät tässä taannoin lumen jo maahan iskeydyttyä uudelleen: 
– Minulle oli yllätys, että hukassa olevan joulumielen voi löytää hyvin läheltä työpaikkaansa. Työtähän perinteisesti pidetään tehokkaimpana joulumielen karkoittajana. Erityisesti nautin opiskelijoiden heittäytymisestä esiintymiseen. 
– Toden totta! Minutkin sai hiljaiseksi opiskelijoiden syvällinen paneutuminen toisille jouluilon herättelyyn. 
– Sinäkö hiljainen? 
– Minäpä minä. Mielen hiljaisuutta koin. Mieli hiljentyy ja rauhoittuu, kun pystyy aukaisemaan itsensä hetkessä toisten jakamaan iloon ja joulun sanomaan. Hämmästyneenä kuuntelin opiskelijoiden pitkiä muistinvaraisia esityksiä sekä upeaa, moniäänistä laulantaa. 
– Mahtavaa oli myös vanhojen perinteiden – tiernapoikien ja läpisävelletyn joulukuvaelman – mukana olo sekä sujuvasti niihin liitetyt uudemmat joulugenret. Tanssillisessa voimisteluesityksessä tulenlieskat kaartuilivat. Hykerryttävän hauska oli myös nykyajan tosi-tv-formaatin soveltaminen joulunäytelmässä. Muistihan joulupukkikin kiireidensä keskellä, kuinka mukavan lämmin ja pehmyt onkaan oma muori, ja saihan maajussikin morsiamensa! 
– Toki joulutarjoilu jo viritti tunnelmaan. Käsi täristen siirryin juhlasaliin, josta loisti hieno kuusi. Naulakkopalvelun avuliaat kädet ansaitsevat nöyrän kiitokseni. 
– Palvelut kyllä pelasivat. Olen samaa mieltä. 
– Jos jotain tästä reippaan tunteroisen joulutunnelman herättäjästä haluaisi näin hampurilaismallin (ennen kinkun syöntiä) kunniaksi sanoa, ohjaajan kokonaisvaltainen ote olisi tehnyt terää. 
– Lopulta lähdin kyllä juhlasta erityisen hyvällä mielellä. Monet näyttivät jatkavan matkaansa pikkujoulupippaloihin eri puolille kaupunkia. 
– Kaupungilla näin muuten ihmisiä, jotka eivät olleet joulumieltään löytäneet. Niitä on aina liian monta. Liian monta, jotka eivät ole ymmärtäneet joulun sanomaa. Sitä että iloa saa, vain jos iloa antaa. (Teija Rääpysjärvi ja Juha Vartiainen)

 

 

105-vuotias Opela ry juhli tyylillä

Opettajankoulutusyksikkömme opiskelijoiden ainejärjestöllä Opelalla lienee ylivoimaisesti pisimmät perinteet Oulun yliopiston ainejärjestöjen lukuisassa joukossa, onhan sillä takanaan noin kaksinkertainen taival verrattuna itse yliopistoon. Kajaanin kansakoulunopettajaseminaarin tultua perustetuksi vuonna 1900, sen opiskelijat perustivat seuraavana vuonna kokoavaksi voimakseen ainejärjestön, josta muutamien nimenmuutosten myötä on muotoutunut nykyinen Opela ry. Tänä vuonna järjestöllemme tuli siis täyteen 105 vuotta. Juhlan arvoinen luku, eikö totta? Ylioppilaskuntakin juhlii Oulussa joka vuosi, joten miksipä emme tänä vuonna mekin, ja koska vuosia on lasissa jo noin paljon, päätettiin se tehdä saman tien tyylillä.

Niinpä sitten päätettiin pitää aivan vuosijuhlatanssiaiset suuren maailman tyyliin. Kova homma, mutta lienee sen arvoistakin, ajateltiin yhdistyksessämme. Seuraavana pulmana olikin, mistä orkesteri? Onhan meillä yksiköllä nelimiehinen "Meidän koulun oma bändi", joka aina välillä on erilaisissa tapahtumissamme soittanut, mutta se ei liennyt sitä, mitä tällä kertaa haettiin... Sitten jollakulla välähti: Kainuun Prikaatin Varusmiessoittokunta! Ja sieltähän soittoniekat löytyivät, 16-soittajainen orkesteri univormuissa. En sano 16-miehinen, sillä joukossa oli pari naissotilastakin.

Joka tapauksessa, marraskuun 24. päivän ilta koitti, päärakennuksen suuri sali oli koristeltu juhlaa varten ja väkeä alkoi valua paikalle. Paikalle saapui noin 150 henkeä, tosin yksikön henkilökuntaa vaikutti olevan harmillisen vähän. Jälkeenpäin kuulin kyllä, että Normaalikoulun henkilökunnan kutsumisessa oli sattunut jokin pieni moka, muutamia heistä oli jäänyt kutsumatta. No, erehtyminen on inhimillistä, ja pahoittelen tässä tapahtunutta järjestäjien puolesta. Joka tapauksessa, väkeä riitti ja kaikki olivat sonnustautuneet parhaimpiinsa. Naisilla näki mitä hienoimpia iltapukuja, miehillä en tosin yhtään frakkia, mutta tumma puku ajaa sen asian oikein hyvin.

Orkesterin alettua soittaa, saimme kuulla, että he osasivat asiansa todella ammattilaisten ottein, mikä ei toki ollut yllätys. Myös juhlayleisö uskalsi pistää jalalla koreasti, perinteisten paritanssien askeleet näyttävät olevan hallussa opettajaopiskelijoilla. No, tulevien luokanopettajien tuleekin olla monitaitoisia, kuuluu toimenkuvaan. Eräs ylioppilaskunnan hallituksen jäsen, jonka juttusille osuin illan aikana kertoi, että Oulussa ylioppilaskunnan vuosijuhlissa ei koskaan väki uskalla läheskään näin sankoin joukoin lähteä parketille. Kajaanilaiset näyttävät olevan rohkeaa porukkaa, lieneekö sitten myös osansa ollut tanssikurssilla, jonka Opela järjesti muutamaa iltaa ennen? Kurssilla oli asiansa osaava opettaja tanssikoulu Casambasta, joka toimii entisen Kino Sisun tiloissa Linnankadun päässä.

Kuten asiaan kuuluu, oli tarjolla myös pikkusuolaista ja alkoholitonta boolia. Salibandyseura Papaksen tytöt hoitivat tarjoilupuolen erinomaisen sutjakkaasti, siitä suurkiitos heille. Kun kello alkoi lähestyä kymmentä, koitti illan viimeisen valssin aika ja aika suunnistaa kohti jatkopaikkoja... Varusmiessoittokunta esitti vielä taidonnäytteen sotilaallisesta tehokkuudestaan kerätessään soittimensa ja muut varusteensa lavalta ja poistuessaan hyvin ripeästi tanssiaisten päätyttyä, siinä ei kauan nokka tuhissut. Täytyy sanoa, että kaikin puolin onnistunut vuosijuhla, suurkiitokset järjestäjille! (Perttu Brännare)

 

 

Feeniks-koulu haastaa perinteisen koulumallin

Käytännön demokratiaa ja vastuullista vapautta Suomen ensimmäisessä demokraattisessa koulussa

Mitä tarkoittaa demokraattinen koulu?
Demokraattisissa kouluissa hallinto tai hallinnon osa perustuu kokouksiin, joissa jokaisella koulun oppilaalla ja henkilökunnan jäsenellä on yksi ääni. Yleensä kokouksiin osallistuminen ei ole pakollista, eli keneltäkään ei vaadita vastuun kantamista asioista, joihin hänellä ei ole kiinnostusta tai valmiutta kantaa vastuuta.

Ensimmäinen laajemmalti tunnettu demokraattinen koulu, Englannissa toimiva Summerhill on toiminut keskeytyksettä jo yli 80 vuotta. Summerhill on pääosin sisäoppilaitos. Tunnetuin pelkästään päiväkouluna toimiva demokraattinen koulu, Sudbury Valley School, perustettiin 1968 Massachusettsissa, Yhdysvalloissa.

Demokraattiseen hallintoon tai muuten samantyyppiseen filosofiaan perustuvia kouluja on noin 200 ympäri maailman. Meitä lähin koulu sijaitsee Tanskassa, Naestvedissä (Naestved Fri Skole). Euroopassa vastaavia kouluja on myös Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Alankomaissa, Norjassa, Puolassa, Portugalissa, Englannissa ja Espanjassa.

Miksi koulun tulisi toimia demokraattisesti?
Ihminen oppii parhaiten, kun hän saa itse olla vaikuttamassa siihen, mitä ja miten oppii. Suuri vaikutus on myös sillä, että oppilas saa olla mukana vaikuttamassa kouluympäristöönsä. Demokraattinen koulu on mitä parhain tapa kasvattaa lapsia aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi, ehkäistä syrjäytymistä ja käytännössä opettaa tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja kansalaistaitoja.

Kuten kaikissa demokratioissa, säännöt muodostuvat yhteisön sopimusten mukaan. Ennalta ei siis voi tarkasti määritellä, millaisiksi koulun käytännöt muodostuvat. Päätettäviä asioita ovat muun muassa koulun säännöt, rangaistus- ja sovittelukäytännöt, vastuualueiden määrittely, rahan käyttö, mahdollinen opetussuunnitelma, opettajien ja muun henkilökunnan toimenkuvat ja palkkaus. Demokraattisissa kouluissa oppilailla on siis todellinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan arkipäiväänsä ja opiskeluympäristöönsä.

Mitä demokraattinen koulu ei ole?
Puhuttaessa vapaudesta kasvatuksen yhteydessä syntyy usein monenlaisia väärinkäsityksiä. Tästä syystä on hyvä selventää, mitä demokraattisella koululla ei tarkoiteta.

Demokraattiset koulut eivät ole lapsuuden ihannointia ja palvontaa. Lapsuus nähdään ihmisen tärkeänä elämänvaiheena, mutta ymmärretään samalla että lapsilta puuttuu monia kokemuksia, jotka auttavat heitä tekemään kattavia tilannearvioita.

Demokraattisissa kouluissa vapaus ei ole mielivaltaa. Vapaus demokraattisessa koulussa on vapautta tehdä päätöksiä omissa ja yhteisissä asioissa samalla kuitenkaan rajoittamatta muiden vapautta. Vapautta rajoittavat myös yhdessä sovitut säännöt niin koulun arjessa kuin laajemmin yhteiskunnassa.

Demokraattiset koulut eivät ole pedagoginen uudistusliike. Demokraattinen koulu ei siis ole niin sanottu vaihtoehtopedagogiikka, vaan koulun hallinnon vaihtoehtoinen malli.

Demokraattisissa kouluissa vapaus ei tarkoita heitteillejättöä. Opettajat tekevät jokaisen oppilaan kanssa yhdessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Oppilaisiin ollaan tiiviisti yhteydessä ja heidän opiskeluaan tuetaan tarpeen ja elämäntilanteen mukaan.

Demokraattinen koulu ei ole poliittisesti tai muulla tavoin sitoutunut. Demokratia-käsitteellä on Suomessa vahva, poliittinen lataus. Demokratialla ei tässä yhteydessä kuitenkaan tarkoiteta poliittista näkemystä vaan hallintomuotoa, joka on länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän keskeisimpiä lähtökohtia yhdessä ihmisoikeuksien kanssa.

Onko demokraattinen koulu Suomessa mahdollinen?
Perusopetuslaki edellyttää, että oppilas opiskelee Opetushallituksen laatiman opetussuunnitelman perusteissa määritellyt asiat. Kouluilla on mahdollisuus suunnitella oma opetussuunnitelma, joka perustuu joko vuosiluokkiin sidottuun opetukseen tai kokonaisopetussuunnitelmaan, jossa opetusta ei määritellä tarkasti vuosiluokittain, vaan aihekokonaisuuksina.

Yleinen käytäntö demokraattisissa kouluissa on, että koululla ei ole lainkaan opetussuunnitelmaa. Suomessa tämä käytäntö on vaikea toteuttaa yleisen oppivelvollisuuden ja siihen liittyvien opetussuunnitelmien vuoksi. Käytännössä kunkin oppilaan oppimissuunnitelma voidaan laatia niin väljäksi, että se tarjoaa oppilaalle riittävän liikkumavapauden, jotta demokraattisen koulun idea oppilaasta oman oppimisensa ohjaajana toteutuu. Täysin itsenäistä opiskelua ei toki vaadita, vaan oppijayhteisö pyritään rakentamaan sellaiseksi, että se tukee monipuolista ja syvällistä oppimista. Perinteisistä kouluista poiketen keskitytään enemmän oppimisen tukemiseen kuin varsinaiseen opettamiseen.

Suuri vapaus avaa mahdollisuuden kasvaa vastuullisuuteen ja aktiivisuuteen. Oppiminen nähdään jokapäiväisenä, arkisena osana elämää, ei johonkin laitokseen tai tilanteeseen sidotuksi "oppimistapahtumaksi". Tämä luo vankan pohjan elinikäiselle oppimiselle.

Mitä opiskelu Feeniks-koulussa käytännössä tarkoittaa?
Suomessa ei ole lakiin perustuvaa koulupakkoa. Koska Feeniks-koululla ei ole virallista koululupaa, oppilaat ovat virallisesti kotioppijoita. Kotioppijoiden tenttiminen tapahtuu joko Feeniks-koulun yhteistyökouluissa, kuten Otavan opistossa tai oppilaan kotikunnan osoittamassa koulussa niin kutsutun tutkivan opettajan toimesta.

Oppilaan siirtyessä Feeniks-kouluun oppilaan vanhemmat tekevät ilmoituksen kotikunnan koulutoimeen ja oppilaan kotikoulun rehtorille, että oppilas jää kotiopetukseen eikä kuulu enää koulun kirjoille. Tämän jälkeen kunnalla on velvollisuus osoittaa tutkiva opettaja, joka ottaa yhteyttä sopiakseen seurannan järjestämisestä. Perusopetuslaki ei määrittele tarkemmin sitä, miten tämän seurannan tulisi tapahtua, vaan kyseessä on oppilaan vanhempien ja tutkivan opettajan välinen sopimus. Myös kotioppijat joutuvat opiskelemaan samat asiat kuin koululaiset, mutta oppimisen tapa on vapaa. Usein tutkivan opettajan kanssa sovittu seurantajärjestelmä ohjaa pitkälti opiskelun muotoa. Feeniks-koululle ollaan parhaillaan suunnittelemassa omaa, eheytettyä opetussuunnitelmaa, jonka pohjalta tenttiminen jatkossa tapahtuisi.

Vaikka demokraattinen koulu perustuu oppijan omaan tahtoon ja haluun oppia, voi opettajajohtoinen opetus olla kuitenkin tarpeen tilanteissa, joissa oppilas ei löydä riittävää motivaatiota opiskella jotain tiettyä asiaa itsenäisesti, vaan kaipaa siinä opastusta ja ohjausta. Näissä tapauksissa opetus perustuu aina opettajan ja oppilaan kahdenkeskeiseen sopimukseen. Feeniks-koulun toimijat hyödyntävät siis pedagogista tietoa laajasti ja asiantuntevasti kunkin oppilaan parhaaksi häntä kuunnellen ja kunnioittaen.

Feeniks-koulun toiminta on toistaiseksi keskittynyt Keravan kirjastolle, jossa oppilaat kokoontuvat yhdessä opettajien kanssa opiskelemaan ja koulua hallinnoiviin kokouksiin. Oppilasmäärän kasvaessa Feeniks-koululle hankitaan kuitenkin omat tilat, millä on myös suuri vaikutus toiminnan laatuun. Koska opiskelu Feeniks-koulussa perustuu vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen, ei läsnäolopakkoa ainakaan toistaiseksi ole, vaan oppilaat voivat tulla paikalle silloin kun tarvitsevat opettajien apua. Opettaja on käytettävissä neljänä päivänä viikossa klo 10-16 välisenä aikana tai sopimuksen mukaan.

Feeniks-koulun kotisivuilta (www.feeniks-koulu.fi) löytyy tarkempi toimintakertomus ja kuukausittain ilmestyvä raportti. Sivuilla on myös runsaasti lisäinformaatiota ja foorumilla voi käydä keskustelua koulun toiminnasta.

Vanhempien rooli Feeniks-koulussa
Tärkeintä vanhemmille on ymmärtää ja hyväksyä demokraattisen koulun toimintaperiaatteet, joista keskeisimmät ovat luottamus lapsen omaan päätöksentekoon, vapauden kautta vastuullisuuteen kasvaminen ja lapsen arvostaminen täytenä ihmisenä kaikkine ihmisoikeuksineen, vahvuuksineen ja puutteineen. Demokraattinen koulu on siis vaihtoehto vanhemmille, jotka kasvattavat lapsiaan kunnioituksen ja tasa-arvon hengessä ja haluavat myös koulun kunnioittavan näitä arvoja.

Konkreettisena panoksena vanhemmat joutuvat kantamaan taloudellisen vastuun. Feeniks-koulun periaatteena on, että vanhemmat voivat itse määritellä kuukausimaksun suuruuden oman maksukykynsä mukaisesti. Suositusmaksu on 100 €/kk. Lisäksi Otavan opiston oppilaat joutuvat maksamaan oppikirjojen ja -materiaalien postituskuluja. Feeniks-koulun taloutta hoitaa kannatusyhdistys, Kehittyvä koulu -yhdistys ry. Yhdistyksen hallituksessa on tärkeää olla myös vanhempien edustajia.

Kohti uudenlaista koulutusajattelua
Demokraattisen koulun arvot ja toimintamallit ovat omiaan haastamaan monia perinteisen koulumallin arvoista ja herättämään keskustelua koulutuksen kehittämisestä ja arvopohjasta. Lisäksi koulumalli tarjoaa yhden todellisen vaihtoehdon sitä kaipaaville vanhemmille ja lisää näin vanhempien ja koulun yhteistyötä. (Timo Järvilehto)

Lisätietoa:
www.feeniks-koulu.fi                  Feeniks-koulu
www.sudval.org                         Sudbury Valley School (Yhdysvallat) 
www.summerhillschool.co.uk     Summerhill (Englanti)
www.educationrevolution.org     Alternative Education Resource Organization
www.idenetwork.org                 International Democratic Education Network
www.vapaus.net                        Lasten ja nuorten ihmisoikeuksiin keskittyvä sivusto 
www.effe-finland.org                 Kasvatuksen vapauden eurooppalainen foorumi

 

 

Taidemuseossa suhisee

Museossa on usein hiirenhiljaista. Siellä ollaan yleensä vastaanottavassa roolissa - eikä mihinkään saa koskea. Jos kurkistit Kajaanin taidemuseolle marraskuun puolenvälin jälkeen - saatoit huomata, että joskus voi olla toisinkin. Mitä kummaa siellä oli meneillään?

Yhteistuumin ja kokeilemalla.

Painojäljen yllätys – kuin pieni ihme.

12.11. avattiin Kajaanin taidemuseolla Eeva-Maija Penttilän maalaus- ja grafiikkanäyttely Pesä, Paja ja Pukuhuone. Näyttelyn Paja -osioon kuuluvaksi oli museolle rakennettu ihan oikea ateljeetyöpaja; graafikon työtila prässeineen ja työtakkeineen. Ateljeeta näyttelyssä ei kuitenkaan oltu tarkoitettu malliesimerkiksi taidegraafikon työtiloista, vaan sitä pääsivät testaamaan 12 oppilasryhmää - kukin vuorollaan - Kajaanin eri ala-asteen kouluilta. Oppilaiden parissa työskentelyä taas saimme kokeilla me; Kajaanin opettajankoulutusyksikön neljännen vuosikurssin kuvataiteen sivuaineopiskelijat Sfinksahtaneet, jotka pareittain pidimme suunnitellut grafiikan työpajamme ryhmien kanssa.

Kuvien tulkintaa yhdessä Marin kanssa.

Kun mietin omaa, parini kanssa pitämäämme museotuokiota, on siitä erityisesti jäänyt mieleeni tekemisen meininki. Museoon rakennettu ateljee tuntuu motivoivan jo työskentely-ympäristönä kuvalliseen ilmaisuun erilaisin grafiikan menetelmin. Jos suljen silmäni ja kuvittelen itseni ateljeetyöpajan pikku vierailijaksi, tuntuu vatsan pohjassa kutinaa: on jännittävää pukea ylle valkoinen työtakki. Kerrankin on tilaa - on huisin hauskaa päästä pyöräyttämään prässin ruoria ja todistamaan painojäljen ihmettä!

Eetun hirviö ja Henrin kettu.

Ensimmäinen oppilasryhmä toi elämää museoon 14.11. ja sitä tekemisen meininkiä, maalin loisketta ja työtakkien suhinaa jatkui aina 29.11. asti, jolloin viimeinen joukko jätti jälkensä ateljeetyöpajaan. Monotypiaa, kohopainoa, rättipainantaa, leimasinpainantaa, isoja yhteistöitä ja henkilökohtaisia vedoksia. Koetun elämyksen voi museossa kävijä nyt aavistaa esille laitetuista lasten töistä, jotka muodostavat ikään kuin oman näyttelynsä näyttelyn sisällä. (Jonna Yli-Jylhä)

Tomin konna.

Eeva-Maija Penttilä ja maalaus "Irti ?" kuva: Teija Rääpysjärvi
Pesä, Paja ja Pukuhuone -näyttely on esillä 14.1.2007 saakka Kajaanin Taidemuseossa.
Näyttelyn esittely löytyy osoitteesta www.kajaani.fi/taidemuseo . .

 

 

Sähköportti käyttöön

Kajaanin kampusalueen pääportti Satamakadulla on saanut sähköistyksen. Portti pidetään avoinna arkisin kello 7–21 (tai koulutusten mukaan) – muuna aikana pääset kulkemaan näyttämällä ovinappiasi lukijalle, joka sijaitsee portinpielessä molemmin puolin porttia. Portti sulkeutuu itsestään jonkin ajan kuluttua. Virka-autojen avaimissa on myös nappi, jolla portin saa auki. (Marko Kananen)

Lukulaitteet löytyvät sekä kadun että pihan puolelta porttia. Portti avautuu
koskettamalla ovinappia lukijassa aivan samoin kuin ulko-ovetkin.

 

 

Kampuksen väkeä presidentin itsenäisyyspäivän juhlissa

Ilman Juhaa (Vartiainen) tätä juttua ei olisi tullut kampuslehteen, mutta yleisön pyynnöstä. 6.12.20006 oli itselleni ja miehelleni jännittävä ilta. Kuvataideakatemian rehtorina Mauri Ylä-Kotola sai kutsun linnaan ja mikä parasta kutsussa oli myös minun nimeni, siis Tarjan agentit olivat olleet liikenteessä kuin joulupukin tontut. Kun kutsu saapui, alkoi hirveä paniikki siitä, mistä puku löytyy ja saako enää kampaajaa Helsingistä. Olihan kutsu vielä kaiken lisäksi tullut myöhässä, sillä se oli seikkaillut vahassa Kuvataideakatemian osoitteessa. Pelastuksekseni muistui mieleeni Rovaniemellä kesällä ollut taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden muotinäytös. Sieltä mieleeni jäi muutama juhlapuku. Voiton vei Satu Anttilan suunnittelema luomus, jonka helmaa hieman lyhentämällä puvusta tuli kuin alunperin minulle tehty. Maurille juhlat eivät tässä mittakaavassa tuottaneet stressiä, frakki löytyi jo ennestään kaapista. Tosin minun hermoiluni ja paniikki synnyttivät hänessäkin stressiä. Kiitos myös Vuokolle (Tolonen-Junttila) joka sai järjestettyä kampaus- ja meikkausajat aivan ihanalta ja taitavalta kummitytöltään. Eli kaikki oli kunnossa juhlapäivää varten.

Onneksi nukuimme pitkään ja aikaa jännittää ei paljon jäänyt. Kampaus ja meikkausaika oli niin myöhään, että heti niiden jälkeen pitikin alkaa valmistautumaan jännittävää iltaa varten. Linnaan menimme Esplanadin puolelta, eli tulimme sisään puoli yhdeksän jälkeen. Tilanne jännitti, mutta Mauri Pekkarisen ja Eero Heinäluoman vitsailu Pekkarisen pituuteen liittyen laukaisi jännityksen. Tunnelma oli todella rento ja ihmiset olivat hyväntuulisia. Ruoka oli kainuulaista ja lappilaista ja erityisen hyvää oli erilaiset kala-ruis yhdistelmät. Booli oli hyvää kuten huhukin kertoo, mutta salainen resepti jäi edelleen salaiseksi, jotain greippiä ehkä mukana.

Ilta meni nopeasti ohi ja parketilla kävimme vasta lehdistön poistuttua. Jatkopaikassa Kalastajatorpalla tanssimme sitten senkin edestä.  (Johanna Anttonen)

 

 

Syksyn kuvia vierailijoista

Oulun yliopiston viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen vieraili graafisen suunnittelijan Petri Ovaskaisen kanssa yliopistokeskuksen viestintäryhmän vuoden viimeisessä kokouksessa 14.12. Viestintäryhmän jäsenille avautuivat graafisen uudistuksen salat. Paljon on tehtävissä yliopistokeskuksen yhteisen ilmeen eteen.

Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä 1991 valmistunut kasvatustieteiden maisteri, oopperalaulaja Jyrki Anttila konsertoi vaimonsa kanssa Kaukametsässä konserttisalissa 8.12. Joululauluohjelmistoon kuului kainuulaisista säveltäjistä Martti Hela. Kuulijakunnassa kainuulainen opettajakunta oli hyvin edustettuna.

Kaksi kampusta -tapahtumassa kampus täyttyi 2. asteen opiskelijoista, jotka ovat tulevana keväänä hakeutumassa korkeakouluopintoihin. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka moni ammatillisen koulutuksen saanut pyrkii esimerkiksi opettajainkoulutukseen. 

Kansainvälisiä vieraita Kajaanin kampuksella kävi  mm. Etelä-Koreasta, Etelä-Afrikasta, Irlannista, Japanista ja Saksasta. Unkarilaisesta Nyíregyházan korkeakoulusta opettajankoulutusyksikössä vieraili kv-asioiden päällikkö Katalin Mathé sekä kaksi lehtori Àgnes Fekete ja Marta Dankó, jotka esittelivät Erasmus-vaihtokorkeakouluaan kajaanilaisopiskelijoille.

 

 

Kinkunkaluajaiset

Tervetuloa yliopistokeskuksen henkilöstön KINKUNKALUAJAISJUHLAAN nyyttikestien merkeissä perjantaina 12.1.2007 kello 18.00 alkaen, päärakennuksen salissa 220. Jokaiselta yksiköltä toivotaan ohjelmaa, ilmoitattehan esitystenne nimet Tuula Honkaselle (tuula.honkanen(at)oulu.fi) viimeistään 8.1.2007 sekä tulostanne yhteiseen iltaan Anja Leinoselle (anja.leinonen(at)oulu.fi) samaan päivämäärään mennessä. (Kristiina Helander)

 

 

Kuvat Àgnes Fekete

 

 

HYVÄÄ JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2007!

Yliopistokeskuksen viestintäryhmä
ja
Kampus-lehden toimitus

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) tammikuun 2007 numeroon 17.1. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.