JOULUKUU 2005

---

Yliopistokeskustoimintaa kaksi vuotta

Suuruuden ekonomia ei ratkaise yliopistojen tulosvertailussa
Mielenkiintoista luettavaa tarjoaa viime torstaina julkaistu koulutuksen tutkimuslaitoksen selvitys, jossa vertaillaan eri yliopistojen ja tieteenalojen tuloksia suhteessa – valtion ja ulkopuolisten maksamaan – rahoitukseen. Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Åbo Akademin psykologian laitoksen johtaja, professori Matti Laine toteaa – tehokkuusvertailun perusteella maan huipputason – yksiköstään: ”Meillä on täällä tällainen kodikas tunnelma. Pienessä laitoksessa on vähän opiskelijoita, kaikki tuntevat toisensa eikä oikein kukaan keskeytä opintojaan. Opiskelu ehkä kestää vähän pitempään kuin muilla maisterilinjoilla, mutta valmistuttuaan ovat kaikki saaneet aina töitä.”

Pieni on kaunista ja myös tehokasta opiskelijoiden kannalta. Kajaanissa hyvään yhteistyöhön on päästy ammattikorkeakoulun kanssa. Molemmat Kajaanissa korkeaa koulutusta antavat yksiköt – AMK ja KYK – ovat valtakunnan mittakaavassa pieniä. Suomesta tuntuukin puuttuvan muualla Euroopassa ja Amerikassa oleva perinne, jossa yliopistot sijoittuvat pieniin kaupunkeihin. Saksasta löytyykin toteamus: ”Die Stadt Frankfurt hat eine Universität, aber Göttingen ist eine Universitätstadt!“  Michiganissa sijaitsevassa Kajaanin ystävyyskaupungissa Marquettessa (asukasluku 26 000) on lähes 10 000 opiskelijan monitieteinen NMU-yliopisto.

Opetusministeri Antti Kalliomäki vaatii ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hallinnollisia uudistuksia. Kuten Kajaanissa myös Kuopiossa, Oulussa ja Lapissa ovat paikalliset ammattikorkeakoulut ja yliopistot lähteneet selvittelemään synenergiaetuja – mahdollisesti jopa hallinnollisia uudistuksia yhteistyössä. Rakennemyllerryksessä on muistettava korkean suomalaisen opetuksen ja tutkimuksen taso sekä saatavuus. Ehkä tulevaisuudessa voisi toteutua opetusministeriön emerituskansliapäällikkö Jaakko Nummisen vanha idea Suomen yliopistosta, jolla on sekä tutkimus- että opetustoimintaa eripuolilla maata. Suomen koko yliopisto-opiskelijamäärä mahtuu esimerkiksi yhteen Beijingin yliopistoista.

Valmistelevia tulosneuvottelupalavereja on syksyn mittaan käyty eri ministeriöiden sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa. Yliopistokeskuksen talous on saatu kohtalaisen vakaaseen kuntoon. Myönteisen talouskehityksen seurauksena on saatu vakinaistettua ensimmäisiä virkoja mittalaitelaboratoriossa. Oulun yliopiston kasvatusalan sisäisen profiloitumisen myötä on odotettavissa rakenteellisia muutoksia opettajankoulutukseen. Nämä esitykset saadaan valmiiksi ennen varsinaisia tulosneuvotteluja maaliskuussa. Suomen koko opettajankoulutus on muutoksen kynnyksellä muun muassa luokanopettaja- ja varhaiskasvatuskoulutusten aloituspaikkoja ollaan vähentämässä.

Kumppanuusyliopistojen kanssa syvennetään yhteistyötä edelleen ja maakuntakorkeakoulun kehittäminen konkretisoituu toden teolla ensi vuoden alusta. Myös ministeriössä näytetään vihreää valoa hankkeelle.

Millä eväillä turvaamme Kainuun ja Ylä-Savon alueilla sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotasoisen tutkimuksen ja koulutuksen? 150 000 ihmistä ei voi olla väärässä valittuaan nämä alueet asuin- ja työpaikakseen. Olkaamme ensimmäisten joukoissa tekemässä uutta ja innovatiivista Itä- ja Pohjois-Suomea, jossa on elämisen edellytykset kaikille alueen asukkaille ja jotka haluavat löytää ”sinisen ajatuksen” elämänsä keskipisteeksi. Meiltä odotetaan innovatiivista virtaa myös tulevaisuudessa.

Rauhallista joulua ja aina parempaa uutta vuotta 2006.
Juhani Suortti
yliopistokeskuksen johtaja

 

 

Publiikki 16.12.2005

Syksyn opintojen päätteeksi kokoonnuttiin opettajankoulutusyksikössä juhlimaan valmistuvia opiskelijoita. Publiikkiin oli saapunut toistakymmentä todistuksen saavaa varhaiskasvatuksen, luokanopettajakoulutuksen sekä venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijaa.

Ohjelma eteni tuttuun tapaan. Musiikkia esittivät lehtorit Anja Tuovinen ja Heljä Tervo, jotka esittivät piano–huilu-duettona DEdward Elgarin Aamulaulun ja Juhlamarssin. Varadekaani, yksikönjohtaja Juhani Suortti piti puheen maistereille. Opiskelija Kristiina Sirvio esitti harmonikalla Veikko Ahvenaisen sävellyksen Tavallinen tyttö. Vastavalmistuneen puheenvuoron esitti lastentarhan- ja luokanopettajan kelpoisuuden saanut opiskelija Katja Kiviniemi. Myös opiskelijajärjestö Opela ry:n puheenjohtaja Annukka Hänninen onnitteli opiskelutovereitaan. Tilaisuuden lopuksi oli kuohuviini- ja kahvitarjoilu. (AHo)

Arvoisat opiskelijatoverit, opettajat ja muu juhlayleisö
Muistan hyvin ensimmäisen opiskelupäivän, jolloin soudimme kirkkoveneillä kohti Rehjaa Ailin huutaessa tahtia veneen perällä. Tuota tahtia olemme yrittäneet pitää yllä myös opiskeluissamme, vaihtelevalla menestyksellä. Välillä on intoa riittänyt, välillä taas olemme saaneet potkia toinen toistamme eteenpäin.

Tähän kuluneeseen neljään ja puoleen vuoteen mahtuu paljon hyviä muistoja. Ensimmäinen vuosi meni ihmetellessä uusia ihmisiä ja opetellessa yliopiston tavoille. Kuinka kilttejä ja sinisilmäisiä me silloin vielä olimmekaan. Mitä hulluimmatkin tehtävät suoritettiin mukisematta, liittyivätpä ne sitten opintoihin tai railakkaaseen opiskelijaelämään.

Toisena vuotena tutustuimme muun muassa Silmun toimintaan sekä Pentin lennokkaisiin, mutta tärkeisiin ajatuksiin. Mahtavatkohan kaikki vieläkään tietää, mitä viides dimensio tarkoittaa?

Kolmantena vuonna tiivis porukkamme hajaantui pienempiin ryhmiin sivuainevalintojen myötä. Neljäs vuosi taas alkoi useimmilla ikimuistoisen jäämeren reissun, virallisesti ekologian opintomatkan merkeissä. Tällaisen elämyksellisen oppimisen myötä osaamme varmasti kuvailla tuleville oppilaillemme kasvi -eläin ja ihmisekologian vaikuttavia tekijöitä ja vuorovaikutussysteemejä.

Muun muassa käsityökansiot, kasvikansiot sekä SPSS -ajot ovat tuottaneet varmasti monelle tuskallisia hetkiä, mutta myös onnistumisen elämyksiä. Mahtaapa joillakin valmistuminen odottaa juuri näitä kyseisiä tuloksia...?

Neljäs opiskeluvuosi ja nyt tämä kulunut viides syksy ovat vierähtäneet opetusharjoittelun sekä gradunteon merkeissä. Olemme yrittäneet myös ottaa kaiken mahdollisen irti viimeisistä opiskelijariennoista, joillakin on tämän suhteen saattanut jopa hieman mopo karata käsistä...

Miettiessäni tätä puhetta huomasin, että muistoja opiskeluajoilta on loputtomiin. Kaikkein tärkeimmät ja pisimmälle kantavat liittyvät kuitenkin opiskelun myötä saatuihin ystäviin ja lukuisiin yhdessä vietettyihin hetkiin. Ystävyyssuhteista on muodostunut niin tärkeitä, että Kajaanista lähteminen on haikeaa. Uskon kuitenkin, että ystävyytemme säilyy välimatkoista huolimatta.

Mutta nyt neljän ja puolen vuoden puurtamisen jälkeen olemme tulleet tähän pisteeseen, että valmistuminen on lähellä. Jollakin onnellisella saattaa olla jopa töitäkin tiedossa. Kaikille meistä Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on kuitenkin antanut monipuolisen koulutuksen ja hyvät lähtökohdat työelämään. Nyt on hyvä lähteä keräämään kokemusta ja lisäoppia valitsemallamme alalla. Ja muistakaa että se, minkä opitte opiskeluajan jälkeen on tärkeää, sillä muuten tiedätte vain sen , minkä muutkin tietävät. (KK)

Kiitos kaikesta opiskelutovereille, opettajille ja koko koulun henkilökunnalle. Lopetan Hannele Huovin sanoihin:
Sydämeni käärin silkkiliinaan,
liinaan piirrän tähden.
Mikä on oikein?
Mikä on totta?
Sitä punnitsemaan lähden.

Joulukuussa 2005 valmistuneet: Huusko Hanna, Hämäläinen Heli, Hämäläinen Marika, Karhu Tiina, Kiviniemi Katja, Kuosmanen Minna, Mehtälä Kaisa, Niemi Heidi, Rajander Tuula, Saarinen Katja, Tolonen Heidi, Tornberg Lea ja Vesterinen Minna.

 

 

Ruotsin kielikylpy sai European Label -laatuleiman

Euroopan unionin kehittämät European Label -laatuleimat jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Palkitsemisen tarkoituksena on löytää innovatiivisia ja tasokkaita kieltenopetushankkeita, jotka toimivat hyvinä esimerkkeinä muille oppilaitoksille.

Vaasan kaupungin kasvatus- ja opetusvirasto on tuonut Suomeen kielikylpymenetelmän yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Päiväkodeista alkava ruotsin kielen kielikylpyopetus on kehittänyt varhaisen kielenopetuksen didaktiikkaa ja tuonut laajemminkin virikkeitä toisen kotimaisen kielen opetukseen. Hanke on vaikuttanut myönteisesti asenteisiin lähentämällä suomen- ja ruotsinkielisiä toisiinsa. Sillä on ollut suuri kielipoliittinen merkitys kaksikielisillä alueilla.

Ruotsin kielen kielikylpykoulutusta järjestävät yhteistyössä Vaasan yliopiston Centret för språkbad och flerspråkighet ja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Opiskelijat suorittavat pääaineena kasvatustieteen maisterin tutkinnon ja heillä on mahdollisuus suorittaa myös ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuus. Keväällä 2006 otetaan yhteiseen kielikylpykoulutukseen jälleen 16 opiskelijaa varhaiskasvatuksen ja luokanopettajankoulutukseen.

Oppilaiden kielivalinnat yksipuolistuneet
Europpalaisen laatuleiman tavoitteena on korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä sekä edistää Euroopan unionin kansalaisten monipuolista kielitaitoa. Suomessa oppilaiden kielivalinnat ovat kuitenkin viime vuosina yksipuolistuneet. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt.

Englannin valinnat ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi ovat vuodesta 1999 lähtien lisääntyneet 2,7 prosenttiyksikköä. Ruotsin valinnat ovat vähentyneet 0,3 prosenttiyksikköä, samoin ranskan. Saksan valinnat A1-kieleksi ovat pudonneet kokonaisen prosenttiyksikön.

Toiseksi vieraaksi kieleksi valitun ruotsin osuus on noussut 9,4 prosenttiyksikköä. Englannin osuus on noussut 0,7 prosenttiyksikköä, ranskan osuus 1,5 prosenttiyksikköä ja venäjän osuus 0,1 prosenttiyksikköä. Saksan osuus on sen sijaan pudonnut 10,7 prosenttiyksikköä.

– Englannin kielen ollessa hallitsevassa asemassa on kansallisten, alueellisten ja vähemmistökielten merkitystä korostettava kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistämiseksi, sanoi Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos palkitsemistilaisuudessa.

– Myös toisen kotimaisen kielen opettamiseen on meillä Suomessa syytä vakavasti paneutua varsinkin nyt, kun ainoastaan äidinkieli on ylioppilastutkinnossa pakollinen oppiaine, tähdensi Lindroos.

 

 

Seuraavan kerran vuonna 2008

Oulun yliopiston hallintovaalit on pidetty. Vaaliorganisaatio toimi luotettavasti ja asiantuntevasti. Kainuulaisittain vaalit menivät kohtuullisesti. Nimittäin hallitukseen valittiin ryhmässä II ensimmäiseksi varajäseneksi lehtori Anneli Pönkkö hyvällä äänimäärällä (114). Kokonaisuutena tiettynä miinuspuolena hallintovaaleissa on vuosi vuodelta vakaasti aleneva äänestysprosentti, joka nyt oli ryhmässä II 51,3 % (vuonna 2002 58,3 %). Tiedekunta- ja laitostason sopuvaalit vaikuttavat jonkun verran ja vähentävästi myös hallituksen vaaleissa äänestämiseen. Kajaanin yliopistokeskuksen äänestysprosenttia ei ole laskettu.

Tiedekuntaneuvostojen ryhmän 2 vaalien äänestysprosentit olivat 60,8–71,8 %. Lääketieteellisessä ja taloustieteellisen tiedekunnassa oli sopuvaali kuten myös kasvatustieteiden tiedekunnassa Kajaanin opettajankoulutusyksikön osalta. Ryhmässä 1 eli professoriryhmässä tiedekuntaneuvostojen vaalit pidettiin vain luonnontieteellisessä ja teknisessä tiedekunnassa. Äänestysprosentit olivat hyvin korkeita yli 90 %. 

Ryhmä 2.
Yliopiston hallituksen varsinaiset jäsenet:
Roberts Gordon, lehtori 208 
Heikkinen Kirsti, vanhempi suunnittelija 195 
Huikari Juha, lehtori 162 
Isohookana Matti, projektipäällikkö 153 
Saarela Seppo, yliassistentti 152 
Jämsä Vaili, projektisihteeri 126

Varajäsenet:
Pönkkö Anneli, lehtori 114 
Jaako Juha, yliassistentti 91 
Vaulo Ari, laboratorioinsinööri 74 
Saari Reijo, lehtori 61 
Yliniemi Leena, yli-insinööri 56 
Salo Matti, lehtori 49

Yliopiston hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit, tiedekuntien dekaanit, muun henkilökunnan edellä mainitut edustajat sekä 4 opiskelijaa.

Uusi tulosyksikköneuvo: vasemmalta taloussihteeri Maire Säkkinen, opiskelija
 Jonna Lahti., varadekaani, professori Pentti Hakkarainen, lehtori Hilkka Koivistoinen,
yksikönjohtaja, professori Juhani Suortti, professori Esko Kalaoja, lehtori Juha Vartiainen,
opiskelija Riku Välitalo, lehtori Juha Turpeinen ja opiskelija Elisa Rissanen. Kuvassa
mukana kaksi esittelijää: suunnittelija Timo Mauno ja amanuenssi Jouko Käsmä.

Kajaanin opettajankoulutusyksikön tulosyksikköneuvoston vaali oli ryhmässä 2 tasainen. Taloussihteeri Maire Säkkinen oli ääniharavana (18 ääntä), seuraavat 5 ehdokasta olivat 2 äänen sisällä.

Säkkinen Maire, taloussihteeri 18 
Koivistoinen Hilkka, lehtori 9 
Turpeinen Juha-Matti lehtori 8 
Vartiainen Juha, opettaja 7 (arvottu)

Varajäsenet:
Kauppinen Harri, lehtori 7 
Tervo-Määttä Tuula, lehtori 7 
Tolonen Mervi Huotari Esa

Kajaanin opettajankoulutusyksikön neuvostoon kuuluu 3 professoria, 4 muun henkilökunnan edustajaa ja kolme opiskelijaa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta on valinnut Kajaanin opettajankoulutusyksikön tulosyksikköneuvostoon seuraavat opiskelijat (henkilökohtaiset varajäsenet suluissa): Jonna Lahti (Johanna Mahosenaho), Annu Tyyskä (Riku Välitalo) ja Elisa Rissanen (Jani Kokkonen).

Vaalien tulokset löytyvät nettisivuilta http://www.hallinto.oulu.fi/vaali/vaali4.htm#valitut (TM, Kuvat: RH)

 

 

Liikuntakasvatuksen professuuri Kajaaniin 

Oulun yliopiston rehtori on päätöksellään 1.8.2005 perustanut professorin viran A28 (nro 2820), liikuntakasvatus 1.9.2005 lukien ja antanut luvan ryhtyä toimenpiteisiin viran täyttämiseksi. Viran sijoituspaikka on kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaani.

Oulun ylipiston kasvatustieteiden tiedekunta päätti kokouksessaan 29.11.2005 esittää työryhmän ja tiedekuntaneuvoston käsittelemän virantäyttöselosteen yliopiston rehtorin hyväksyttäväksi ja viran julistamiseksi auki. Tarkempia tietoja löytyy tiedekunnan nettisoitteesta: http://wwwedu.oulu.fi/pkirjat/tdk_05/09/291105.rtf. (AHo)

 

 

WomenIT:n Naiset ja Tietoyhteiskunta -konferenssi Eduskunnassa 28.–29.11.

WomenIT-hankkeen loppuhuipentuma, eduskunnassa pidetty kansainvälinen Naiset ja Tietoyhteiskunta -konferenssi onnistui keräämään lähes 200 osallistujaa. Kaukaisimmat osallistujat tulivat Nepalista, Etelä-Afrikasta, Britanniasta ja Norjasta.

Konferenssin tavoitteena kokosi yhteen alan eri asiantuntijat, tutkijat, kehittäjät, toimijat, virkamiehet ja poliitikot, siis kaikki juuritason toimijoista päätöksentekijöihin sekä muut asiasta kiinnostuneet. Konferenssin tavoitteena oli määritellä mitä tietoyhteiskunta on, miksi naisia tarvitaan sen kehittämistyössä ja miten naiset haluavat sitä kehittää. Konferenssissa esiteltiin tietoyhteiskuntaa naisten arjessa, parhaita käytäntöjä sekä luotiin teemaan liittyvä kansainvälinen ja kansallinen verkosto.

Konferenssin yhteistyötahoksi saatiin iloksemme Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan lisäksi ulkoasiainministeriö, hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunta – harvinaisen vaikutusvaltainen järjestäjäjoukko siis.

Konferenssissa kuultiin myös vähemmistöryhmien ääntä: maaseudun naisten, kehitysyhteistyömaiden naisten sekä alkuperäiskansojen edustajien puheenvuoroja. Mielenkiintoista oli kuulla nepalilaisen alkuperäiskansojen edustajan Lucky Sherpan esitys Suomen saamelaisnaisen rinnalla. Nepalissa ongelmat ovat perustavanlaatuisia; vain 15 % alkuperäiskansojen naisista on ylipäätään tietokonetta sekä mahdollisuutta päästä internetiin. Saamelaisnaisilla ongelmat ovat hieman erilaisia: Microsoftin kanssa on päästy sopimukseen saamen kieleen sopivien fonttien kehittelystä ja tietoyhteiskunta alkaa olla pian arkipäivää saamelaisalueillakin Microsoftin tukiessa tietoyhteiskunnan kehittymistä saamelaisalueella. 

Norjalaisen tutkija Vivian Lagesenin esityksestä selvisi, että esimerkiksi Malesiassa naisia työskentelee tietoyhteiskunnan tehtävissä suhteellisesti huomattavasti enemmän (50 %) kuin Norjassa (15%). Mielenkiintoisia havaintoja, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia.

Konferenssista saatu palaute oli hyvää ja jatkoa yhteistyölle toivottiin. WomenIT:n tuloksia ja toimintoja arvostettiin, erityisesti lähes koko elämänkaaren kestävää vaikuttamisesta, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja kestää läpi työelämän. 

WomenIT-hanke, Kajaanin yliopistokeskuksen kaikkien aikojen suurin ja merkittävin EU-hanke, päättyy maaliskuussa 2006. Hyvät käytännöt jäävät kuitenkin elämään. (MRT)

 

 

Kansainvälisiä arvovieraita kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmassa

Kaksi kansainvälistä asiantuntijaa – professori Jean Dominique Seroen Institut Superieur de Commerce Saint Louis ISC:stä Brysselistä, ja projektipäällikkö Kärt Summatavet Viron taideakatemiasta Tallinnasta vieraili Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmassa joulukuun jaksolla 1.–4.12.2005.

Professori Jean Dominique Seroen esitti ohjelmassa kaksi luentoa eurooppalaisen kulttuurin ja kulttuuriteollisuuden kehityksestä. Ensimmäisessä luennossaan Seroenilla oli esimerkkinä musiikkiteollisuuden kehitys Euroopassa. Toisessa esityksessään hän kuvasi Euroopan Unionin synty- ja kehitysvaiheet sekä kulttuurihankkeiden ja ohjelmien kehitysvaiheet Unionissa.

Johtaja Juhani Suortti, projektipäällikkö Kärt Summatavet, professori
Jean-Dominique Seroen ja Kuvataideakatemian rehtori Mauri
Ylä-Kotola ehtivät neuvotella opetuksen lomassa kulttuurialan
kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä.

Seroen on toiminut EU:n Media 1, Media 2 ja Media Plus -ohjelmien puitteissa ns. European Master -ohjelmien koordinaattorina. Viimeksi on toteutettu European Master in Multimedia and Audiovisual Business Administration Programme – maisteriohjelma, jossa on ollut ISC:n lisäksi mukana osapuolina mm. University of Athens (Department of Media and Mass Communication), Kreikka; Université de Metz, Ranska; Universidade Nuovo de Lisboa, Lissabon, Portugali ja Lapin yliopisto (Taiteiden tiedekunta), Rovaniemi. Yhteistyötä on toteutettu myös mm. brittiläisten ja puolalaisten media-alan yliopistojen kanssa.

Opiskelijoiden järjestämässä illanvietossa yliopistokeskuksen kansainvälisyysvastaava
lehtori Juha Vartiainen ja professori Jean-Dominique Seroen keskustelivat innokkaasti
mahdollisuuksista toteuttaa yhteinen EU-rahoitteinen kulttuurialan maisteriohjelma.
Juha Vartiainen viihdytti kansainvälisiä vieraita ja Kulttuuriteollisuuden
maisteriohjelman opiskelijoita lausumalla runoja, laulamalla ja soittamalla.

Käynnissä olevan Media Plus -ohjelman ja lähiaikoina tulevien uusien EU-ohjelmien puitteissa tavoitteena on laajentaa yhteistyötä uusiin EU-maihin ja Venäjälle. Seroen esitti kiinnostuksena siihen, että kansainvälistä maisteriohjelmaa voitaisiin ryhtyä toteuttamaan yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen ja venäläisen yliopisto-osapuolen kanssa.

Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelman opiskelija Mari Niskanen
toimii opiskelun ohella tanssiryhmä Routa ry:n tuottajana.

Projektipäällikkö Kärt Summatavet väitteli Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen tohtoriksi 1.10.2005 aiheenaan perinteinen virolainen käsityö ja uuden tekniikan yhdistäminen siihen (Folk Tradition and Artistic Inspiration. A Woman´s Life in Traditional Estonian Jewelry and Crafts as Told by Anne and Roosi). Kärt Summatavet luennoi väitöskirjansa pohjalta Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmassa Kajaanissa ja Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa Ristijärvellä.

Summatavet on ensimmäinen Viron taideakatemiasta valmistunut taiteilija, jonka väitöstutkimus sisältää myös taiteellisen osuuden. Kärt Summatavet on toiminut Viron taideakatemiassa aikaisemmin apulaisprofessorina ja nyt projektipäällikkönä ja tohtorikoulun johtajana.

Projektipäälliköt Kärt Summatavet ja Lasse Lyytikäinen ovat tutustuneet
Viron ja Suomen kulttuurialan koulutusyhteistyön puitteissa jo yli 20 vuotta sitten.

“Perinteisten korujen käyttäjällä on emotionaalinen ja intiimi yhteys koruihinsa”, sanoo Summatavet. Korut ja puku ilmaisevat sosiaalista ja etnistä identiteettiä, ja perinteinen käsityö on sekä visuaalista itseilmaisua että viesti. Korut ja käsityöt toimivat ajatusten kantajana ja muistin apuvälineenä. ne ovat tulosta kulttuurista, jolla on pitkä historia ja rikas sisältö. Korujen ja käsitöiden välittäminen sukupolvelta toiselle ei merkitse vain jonkin esineen luovuttamista, vaan niiden myötä siirretään eteenpäin suvun tarinoita ja kokemuksia, korujen entisten käyttäjien muistoja. (LLy)

 

 

KYKOPAS ilmestyi

Yliopistokeskuksen viestintäryhmä antoi työryhmälle tehtäväksi toteuttaa Kajaanin yliopistokeskuksen opiskelijoille suunnatun oppaan. Työryhmään kuuluivat Jonna Kalermo, Jouko Käsmä ja Juha Vartiainen. Yliopistokeskuksen yksiköiden avustamana syntyi KYKOPAS, josta löytyy myös nettiversio http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/esittely/KYKOPAS_2005_2006.pdf. Kajaanin yliopistokeskuksen oppaaseen on koottu sellaisia yliopistokeskusyhteisöömme olennaisesti kuuluvia ja kaikille yhteisiä asioita, joita opiskelija kohtaa opintojensa eri vaiheissa. Oppaassa on mukana paljon sitä tietoa, joka on tärkeää paitsi yliopisto-opintojaan suunnittelevalle, myös pitemmälle ehtineille. (AHo)

 

 

Erasmus-vaihtosopimukset uusittu

Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on uusinut Erasmus-vaihtoon liittyvät sopimuksensa unkarilaisen Nyíregyházan korkeakoulun ja Liettuan pääkaupungissa sijaitsevanVilnan pedagogisen yliopiston kanssa. Unkariin voi vuosittain lähteä neljä kajaanilaisopiskelijaa kuuden kuukauden vaihtoon ja kaksi opettajaa kahden viikon vaihtoon. Liettuaan kajaanilaisopiskelijoita voi lähteä vuosittain kahdeksan ja kaksi opettajaa. Uudet sopimukset ovat voimassa vuoden 2007 loppuun saakka.

Keväällä 2006 liettualaisopiskelijoita tulee Kajaaniin vaihtoon kuusi ja unkarilaisia kaksi. Vaihtoyliopistojen opetushenkilökuntaa vierailee tammi- ja maaliskuussa. Psykologian laitoksen johtaja, professori Violeta Rimkeviciene ja psykologian didaktiikan laitoksen johtaja, professori Dalia Nasvytiene Pedagogiikan ja psykologian tiedekunnasta pitävät luentoja 31.1.–8.2. Unkarista saapuu lehtori Zoltán Szakál 3.–10.3. (JV)

 

 

USA:n suurlähetystön julkisten suhteiden apulaissihteeri Kajaanin kaupungin, yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun vieraana

USA:n suurlähetystön julkisten suhteiden apulaissihteeri Chad S. Peterson vieraili Kajaanin yliopistokeskuksessa 28.11.2005. Hän tapasi myös Kajaanin kaupungin johtoa kaupungintalolla, tutustui Kajaanin kaupungin kirjastoon sekä Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskukseen, Kajaanin ammattikorkeakouluun ja Kajaanin ortodoksiseen kirkkoon.

Chad S. Peterson kertoi Kajaanin yliopistokeskuksen väelle USA:n
suurlähetystön mahdollisuuksista antaa tukea USA:n ja Suomen
välisiin kulttuurialan hankkeisiin.

Kajaanin yliopistokeskuksessa hän tapasi johtaja Juhani Suortin ohella opettajia, henkilökuntaa ja opiskelijoita. Käydyissä keskusteluissa virisi mielenkiinto USA:n ja Suomen kulttuurialan koulutuksen yhteistyön kehittämiseen. Petersen kertoi USA:n suurlähetystön apuraha-, asiantuntija-, opettaja- ja opiskelijavaihdon mahdollisuuksista. Suurlähetystö on valmis moni eri tavoin tukemaan kulttuuriyhteistyötä.

Käynnissä oleviin Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmaan ja Venäjän
kulttuurin ja kielen maisteriohjelmaan voitaisiin tuoda USA:sta korkean
tason kulttuurialan asiantuntijoita ja opettajia, kertoi Chad S. Peterson.

Johtaja Juhani Suortti, projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen ja projektikoordinaattori Eveliina kertoivat Petersonille käynnissä olevista Kulttuuriteollisuuden maisteriohjelmasta, Venäjän kulttuurin ja kielen maisteriohjelmasta sekä opettajankoulutusyksikössä valmistellusta Kulttuuriteollisuuden ja -pedagogiikan kansainvälisestä maisteriohjelmasta. Maisteriohjelma tähtää Venäjän kulttuurin ja kielen, eurooppalaisen ja muun kansainvälisen kulttuurein ja englannin kielen koulutukseen. Yhdysvaltalaiseksi partneriyliopistoksi on ajateltu Northern Michigan University´ä, jossa johtaja Suortti seurueineen vieraili elokuussa. Yliopistossa on korkeatasoinen taiteiden tiedekunta, joka on halukas yhteistyöhön Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa. Petersen totesi, että hän voi hankkia ohjelmiin toiveiden mukaisesti vierailevia asiantuntijoita USA:sta suurlähetystön kustannuksella. Keskustelutilaisuuden jälkeen johtaja Suortti esitteli Kajaanin yliopistokeskuksen ja sen eri yksiköiden toimintaa Petersonille. (LLy)

 

 

Tiivis porukka ja etäopetus

Edellisessä lehden numerossa kirjoitimme tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikön lyhyestä historiasta. Menossa on siis toinen pääaineopiskelijoiden vuosikurssi. Luennoilla on mukana myös aiempien maisteriohjelmien opiskelijoita. Opiskelussa on päivittäiskäytössä niin videotallenteet kuin etänä Oulusta tulevat suorat luennot. Opiskelijalle tämä tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Opiskelijamme Merja Heikkinen, Ismo Käsmä ja Antti Tolonen kertovat omia kokemuksiaan opiskelusta Kajaanin yksikössä.

Kajaanin yksikön puurojuhla – keskellä yksikön esimies Ari Heiskanen.

Miksi valitsit tietojenkäsittelytieteiden opiskelun?
– Olen tehnyt töitä yli kaksikymmentä vuotta tietokoneiden kanssa. Olen jo muutaman vuoden miettinyt, että pitäisi päivittää tutkinnot ajan tasalle. Kun työkaveri haki vuonna 2004 jatko-opiskeluun, niin hän innosti minut mukaan. (Merja)
– Valitsin tietojenkäsittelytieteiden opiskelun, koska ala on todella kiinnostava ja täynnä mahdollisuuksia. (Ismo)

Miksi Kajaani?
– Käyn töissä Kajaanissa ja yritän sovittaa yliopisto-opiskelua työn lomaan. Tällä oppii tuntemaan koko henkilökunnan. Asioita voi kysellä keneltä vain ja jos vastaus ei tule heti, niin asia lähtee selvitykseen. Harjoitusryhmät ovat pienet, niissä saa hyvin tukea. Etäisyydet ovat lyhyet paikasta toiseen. Ainoa poikkeus on ruokailu, se on opettajakoulutusyksikössä jonkin matkan päässä. (Merja)
– Valitsin TOL:in Kajaanin yksikön, koska olen paljasjalkainen kajaanilainen, enkä ollut kiinnostunut vaihtamaan paikkakuntaa. Pieni laitos, joten porukan, niin henkilökunnan kuin opiskelijatkin, oppii tuntemaan hyvin, (Antti)
– Halusin valita juuri Kajaanin, koska tyttöystävä opiskelee täällä OKL:ssä. Pienen laitoksen eduista tulee päällimmäisenä mieleen, että opiskelijoiden välinen henki on tosi hyvä. (Ismo)

Kuinka etäopetusmenetelmät ovat opiskelijan näkökulmasta toimineet?
– Videoluennot ovat toimineet hyvin. Kalvot jäävät joskus päivittymättä, mutta ruudun päivityksellä nekin ovat selvinneet. Tallenteet ovat hyvät, niitä voi kuunnella vielä tenttiin valmistautumisen yhteydessä. Jos luennoitsija on käynyt Kajaanissa, niin se on ollut bonusta. Silloin luennon jälkeen on voinut jutella yleensä kurssista tai tentistä. Harjoituksissa taas on helppo kysyä tutulta vetäjältä ja pienessä ryhmässä tarkentavia kysymyksiä. (Merja)
– Kysymyksien esittäminen ja mahdollisen lisätiedon saanti luennon aiheesta voi olla välillä hankalaa. On olemassa kohtuullinen kynnys ottaa mieltä vaivaava kysymys luennolla esille videoyhteyden kautta. Tosin epäilen, että ei niitä kysymyksiä tulisi satelemaan liikaa vaikka luennoitsijan kohtaisi livenäkin. (Antti)
– Erilaiset opetusmenetelmät ovat toimineet hyvin, lukuun ottamatta joskus takkuilevia videoluentoja. Luentotallenteet on tosi hyvä juttu! (Ismo)

Mitkä ovat suurimmat ongelmakohdat opiskelussa?
– Aikapula on kaikista pahin. Työn ja muun elämän väliin ei tahdo jäädä aikaa opiskelulle. Varsinkin, kun työ on mielenkiintoista. Minusta olisi mukava saada aina luentokalvot etukäteen, niihin olisi mukava kirjoitella omia muistiinpanoja. (Merja)
– Totuttelu videotallenteisiin ja niiden avulla oppiminen. Yleensä opiskelu muutenkin yliopistossa on paljon yksin puurtamista. (Antti)
– Kun opetuksen ja laitoksen toiminta ovat kohdallaan niin luulenpa että suurimmat ongelmakohdat saattavat löytyä omasta ahkeruudesta. (Ismo)

Mitkä ovat opiskelun suurimmat riemut?
– Saa uusia näkökulmia asioihin. Oppii uutta. Saa tenttejä läpi. Harjoitustyön ohjelma toimii! (Merja)
– Kai se on se kun huomaa jonkin ajan kuluttua, että jo aikaa sitten olleesta kurssista oli hyötyä ihan käytännössä. Eli, ettei oppi mennyt hukkaan. (Antti)
– Uusin juttujen oppimiden sekä hyvät koulukaverit - ja tietysti bileet! (Ismo) (VW) http://www.tol.oulu.fi/kajaani/ 

 

 

Koulunpenkiltä päiväkotiin

Allekirjoittaneelle mennyt lukukausi oli kaikkien aikojen vaiherikkaimpia. Miksikö? Kaikki alkoi siitä kun reilu vuosi sitten sain pähkähullun idean opiskella luokanopettajaopintojeni lisäksi lastentarhanopettajaksi. Niin juuri, luit aivan oikein: lastentarhanopettajaksi! Jos hämmästyit, en yhtään ihmettele. Ensimmäistä kertaa kertoessani päätöksestä ystävilleni, olivat kommentit lähinnä ”Oletko hullu vai tyhmä?” tyylisiä. Harva lähipiirissä tuntui ymmärtävän ratkaisuni logiikkaa. Totta puhuakseni en itsekään ole varma mistä tämän ajatuksen sain. Ehkä se johtui niistä muutamasta erittäin mieleenpainuvasta päiväkodissa suoritetusta harjoittelusta tai saattoihan se olla pelkkä uteliaisuuden siivittämä hetkellinen mielijohdekin. Joka tapauksessa päätös oli tehty ja tämän pojan päätökset myös pitävät, joten ei muuta kuin sanoista tekoihin!

Hurja linna -leikki Silmussa: urhoolliset ritarit puolustautuvat
julmaa lohikäärmettä vastaan.

Alkusyksy oli totuuden nimissä aika kamala. Olin juuri kotiutunut kuukauden mittaiselta Interrail-reissulta kuolemanväsyneenä ja seuraavassa hetkessä huomaan leikkiväni piirileikkejä vakalaisten keskellä. Järkytys oli aluksi melkoinen ja siirtymä koulumaailmasta päiväkotiympäristöön osoittautui yllättävän suureksi. Ensimmäiseksi piti heittää vesilintua meille opettajille niin rakkaalla oppiainepainotteisella tuntirakenteella. Tämän jälkeen vastaan köpöttelivät jo vauhdilla vaahtosammuttimen kokoiset nassikat, jotka olivat, totta vieköön melkoisen erilaisia kuin ne koulumaailman strukturoituun ympäristöön totutetut oppilaat, joihin olin liitutaulun ääressä tottunut.

Lapsiin päästiin tutustumaan heti ensimmäisillä viikoilla Silmussa. Silmu on merkillinen paikka. Se on aivan kuin yksi suuri leikkikenttä, jonka jokaisella ”vekottimella” näyttää olevan tarkkaan mietitty tehtävä ja tarkoitus. Lapset rakastavat Silmua ja Silmu rakastaa lapsia. Myös opiskelijat viihtyvät Silmussa ja itsekin huomasin nopeasti sen olevan äärimmäisen kiehtova paikka. Silmussa ymmärtää nopeasti sen kuinka tärkeää leikki todella on lapselle. Itse tajusin yhtäkkiä ajattelevani kuinka hullua on se, ettei lapselle päiväkodin jälkeen anneta kunnon mahdollisuuksia leikkiin. Niin, onhan kouluissakin välitunnit, mutta ei varttitunnissa kunnon leikkejä rakenneta. Leikki on sentään lapsen tärkein väline oman maailmankuvansa rakentamisessa eikä lapsuus todellakaan pääty koulunporteille. Tämä oli ensimmäinen ja todennäköisesti yksi tärkeimmistä läksyistä, jonka opin varhaiskasvatuksen opiskelijana.

Päivän päätteeksi loppupiiriä viettämässä.

Silmu on kuitenkin vain yksi osa KOKY:n varhaiskasvatusopetusta. Sen lisäksi syksy on ollut pullollaan mielenkiintoisia teoreettisia kursseja, jotka ovat omalta osaltaan avartaneet näkemystäni lapsen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Suurimpia etuja kaksoispätevyyden suorittamisessa onkin juuri se, että kokonaiskuva lapsen maailmasta laajenee aivan uusiin mittoihin. Tähän on vaikea päästä opiskelemalla pelkästään luokan- tai lastentarhanopettajaksi.

Uusien opintojen myötä on myös saanut virkistävän mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja jopa uusia ystävyyssuhteita on siunaantunut mikä on tällaiselle omalaatuiselle ihmisotukselle aina jo sinällään saavutus. Vakalaiset, niin opettajat kuin opiskelijatkin, ovat sydämellisiä persoonia ja minut on toivotettu alusta alkaen tervetulleeksi mukaan joukkoon mitä lämpimimmin. Varhaiskasvatuksen ihmisten keskuudessa tuntuu muutenkin vallitsevan hyvin voimakas yhteishenki ja ”tekemisen meininki”. On mukavaa tuntea itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Näine eväineni jään innolla odottamaan kevättä ja uusia haasteita. Toivottavasti siitä tulee yhtä mieleenpainuva kuin viimeisestä kolmesta ja puolesta kuukaudesta.

Lämmin kiitos kuluneesta lukukaudesta ja rauhallista joulun odotusta kaikille!
Toivo Peppanen
Luokan- ja lastentarhanopettajaopiskelija

 

 

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemialle tukea opetusministeriöltä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymältä

Kajaanin yliopistokeskuksen, Kainuun maakunta – kuntayhtymän, Ristijärven kunnan ja Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia -seura ry:n edustajat vierailivat opetusministeriössä aikuiskoulutusyksikön johtajan Marita Savolan ja opetusneuvos Arja Mäkeläisen luona 25.11.2005. Ajatus Taiteen ja kulttuurin senioriyliakatemiasta on ollut vireillä useita vuosia. Viimeisen kahden vuoden aikana Ristijärvellä on pidetty asian kehittämiseen liittyviä seminaareja yliopistollisen koulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Idean on esittänyt alun perin Lapin yliopiston dosentti, filosofian tohtori Ilkka Huovio, joka toimii nyt myös Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia -seuran puheenjohtajana.

Ristijärven kunta teki vuonna 2004 opetusministeriön tuella esiselvityksen Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian perustamisedellytyksistä. Lähtökohdaksi asetettiin, että yksikkö kiinnittyy osaksi Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa ja tuottaa senioreille tarkoitettuja taiteen ja kulttuurin koulutus-, tutkimus-, tuotekehityspalveluja sekä yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä palveluja. Tulevaisuudessa yliopistokeskus hallinnoi, koordinoi ja kehittää toimintaa ja Ristijärven kunta luo Akatemialle toiminnalliset puitteet – toimitilat, kalusteet ja välineet sekä organisoi käytännön toiminnan. Yhteistyössä yliopistokeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa luodaan virtuaaliopiskelun vaatimat oppimisympäristöt, verkko-oppimisen monikanavaiset ratkaisut.

Opetusministeriössä keskusteltiin Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian toiminnan
sisällöstä ja rahoituksesta. Kuvan henkilöt takaa vasemmalta lukien opetusministeriön
aikuiskoulutusyksikön johtaja Marita Savola, opetusneuvos Arja Mäkeläinen,
kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, Ristijärven kunta, ja aluesuunnittelija Jorma
Teittinen Kainuun maakunta - kuntayhtymästä. Etualalla professori, dosentti Ilkka Huovio.

Tulevaisuudessa osa Kajaanin yliopistokeskusta
Valmistelutyössä esitettiin visiona, että Ristijärvelle kehitetään vuoteen 2006 mennessä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen johdolla tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjainen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa seniorikansalaisille. Taide- ja kulttuuriyliopistotoiminnasta tulee laajasti tunnettu ja tunnustettu taiteen ja kulttuurin opintojärjestelmä, joka vastaa joustavasti eläkeläisten ihmisten taide- ja kulttuurialaan liittyviin koulutustarpeisiin. Ikäihmisten taide- ja kulttuuriyliopistotoimintaa harjoitetaan tiiviissä yhteistyössä yliopistollisen tutkimuksen, kunnallisen vanhustyön sekä kulttuurilaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa. 

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia on usean yliopiston, korkeakoulun, yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteinen virtuaaliyliopistohanke. Tavoitteena on tuottaa ja tarjota kansainvälisesti korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä koulutuspalveluja. Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyöyliopistoja ovat Oulun yliopiston lisäksi Lapin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto. Senioriakatemiahankkeen tavoitteena on tehdä yhteistyötä myös taidekorkeakoulujen kanssa. 

Virtuaaliopetus keskeisellä sijalla
Taiteen ja kulttuuri senioriakatemiassa tavoitellaan laajasti tunnettua korkean profiilin taiteen ja kulttuurin opintojärjestelmää, ”tähtituotetta”, joka vastaa joustavasti erityisesti seniorien, mutta myös muiden ikäryhmien edustajien taide- ja kulttuurialaan liittyviin koulutustarpeisiin. Toiminta on varustettu korkealla teknologialla, joka mahdollistaa virtuaaliyliopiston verkkopalvelujen käytön ja kehittämiseen. Senioriakatemian yhteyteen Ristijärvelle suunnitellaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä oppimiskeskus ja verkostolaboratorio. Samassa yhteydessä suunnitellaan kehitettäväksi senioripedagogiikkaa yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen ja yliopistojen kasvatustieteellisten tiedekuntien kanssa.

Ikäihmisten taide- ja kulttuuriyliopistotoimintaa harjoitetaan tiiviissä yhteistyössä yliopistollisen tutkimuksen, kunnallisen vanhustyön sekä kulttuurilaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on edistää kaikenikäisten, erityisesti ikäihmisten kulttuurista ja taiteellista, sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi pyritään tukemaan myös tutkimustoimintaa erityisesti taidealojen, kulttuuritoiminnan, viestinnän ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Samalla edistetään sukupolvien välistä vuoropuhelua sekä edistetään ikäihmisten kokemuksen, tiedon ja asiantuntemuksen käyttöä yhteiskunnan ja kulttuurin sekä taiteen resursseina.

Kiinteä yhteys Seniorpolis-hankkeeseen
Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia liittyy kiinteästi Seniorpolis-hankkeeseen ja sen yhteydessä elinikäisen oppimisen palveluihin. Seniorpolis-hankkeen päätavoitteena on kehittää Kajaanin seutukunnalle elinkeinopainotteinen seniorialan valtakunnallisesti merkittävin osaamiskeskittymä ja koordinoida ja aktivoida julkisen, yritys- ja kolmannen sektorin toimijoita kehittämään uusia toimintatapoja, joilla turvataan senioreiden hyvinvointipalvelut ja kehitetään niitä laadullisesti. Seniorpolis on koordinointi- ja kehittämishanke, joka saavuttaakseen päätavoitteen rakentaa uusia yhteistyörakenteita julkisen, yritys- ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken, auttaa suuntaamaan eri osa-hankkeet tavoitteiltaan samansuuntaisiksi ja toisiaan tukeviksi. Hanke antaa käytännön tuen päätavoitteen kannalta keskeisissä hankkeistuksissa ja elinkeinojen kehittämisessä.

Lukuvuoden 2005–2006 koulutus käynnissä
Lukuvuoden 2005–2006 koulutus aloitettiin kesällä 2005 ympäristötaiteen kurssilla. Syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana toteutetaan yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa taide- ja kulttuuripainotteinen studia generalia -luentosarja. Vuoden 2006 aikana on tarkoitus laajentaa koulutusta sekä laatia keskipitkän tähtäyksen koulutus-, tutkimus, taiteellisen ja kansainvälisen toiminnan suunnitelma.

Prosessori Ilkka Huovio on Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia -hankkeen
alkueräinen ideoija ja isä. Lähitavoitteena on koulutuksen määrän lisääminen.
Asteittain koulutusta, tutkimusta, taiteellista toimintaa ja kansainvälistä toimintaa
kehitetään ja vakiinnutetaan. Suuri osa koulutuksesta voi tapahtua jatkossa
virtuaalisesti. Tavoitteena on tehdä Senioriakatemiasta Kajaanin
yliopistokeskuksen osa, jonka toimintapiste sijaitsee Ristijärvellä.

Avoimen yliopiston koulutus toteutetaan pääsääntöisesti yliopistojen perustutkintojen opintojaksoista ja opintokokonaisuuksista johdettuina. Pohjakoulutukselle ei aseteta erityisvaatimuksia. Opinnot järjestetään eri yliopistojen avoimen yliopiston yksiköiden tarjontana Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa joko lähiopetuksena tai virtuaali- ja etäopetuksena. Täydennyskoulutus voi poiketa tutkintotavoitteisesta koulutuksesta esim. suuntautumalla johonkin erikoistuneeseen aiheeseen. Koulutukseen otetaan yleensä erilaisen taustan omaavia henkilöitä. Vaikka kysymys on yliopistollisesta koulutuksesta, yleensä aikaisempi tausta ei aiheuta erityisehtoja koulutukseen osallistumiselle. Keskeisen täydennyskoulutuksen alueen muodostavat senioritoimintaan, taiteen ja kulttuurin alaan ja tutkimukseen liittyvät konferenssit, kongressit, seminaarit, symposiumit ja työpajat, kesä- ja talviakatemiat. Näissä voi olla vierailevina opettajina esimerkiksi kansainvälisiä huippuasiantuntijoita. Senioriakatemian puitteissa voidaan toteuttaa myös tutkintotavoitteista koulutusta.

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia -seuran hallitus kokoontui
Senioriakatemian toiminnan tukemiseksi on perustettu Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiaseura. Seura kokoontui valmistelemaan vuoden 2006 toimintasuunnitelmaansa ja ohjelmaansa Kajaanin yliopistokeskuksessa 30.11.2005. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää seniori-ikäisten alueellista, kansallista ja kansainvälistä taiteen ja kulttuurin yliopistollista koulutusta, tutkimusta, taiteellista ja yhteiskunnallista toimintaa. Koulutusta edistetään tukemalla yliopistollista aikuiskoulutusta avoimen yliopisto ja täydennyskoulutuksen alalla sekä tutkintoon johtavan koulutuksen alalla. Lisäksi tarkoituksena on toimia yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten alan yliopistojen ja organisaatioiden kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi mm. julkaista lehtiä ja kirjallisuutta, ylläpitää internet-sivuja, järjestää tapaamisia jäsenistönsä kesken, ottaa vastaan lahjoituksia ja toteuttaa varainhankintaa.

Yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana professori Ilkka Huovio, varapuheenjohtajina johtaja, professori Juhani Suortti ja Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson ja muina jäseninä amanuenssi Anja Hongisto, Seniorpoliksen projektipäällikkö Hannu Tervonen (rahastonhoitaja) ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen (sihteeri). (LLy)

 

 

Abipäivät

Olimme Abi-päivillä Oulussa 15.–17.11.2005. Meitä opiskelijoita oli Kajaanista noin kymmenen. Tunnelma oli mukava ja saimme esitellä yliopistokeskustamme abiturienteille. Mukana oli sekä varhaiskasvatusta että luokanopettajaksi opiskelevia opiskelijoita sekä muutama opettaja. Pystytimme standin tiistaina, josta alla oleva kuva on peräisin. Olimme tehneet aiemmin postereita, joissa kerrottiin Kajaanin Yliopistokeskuksen opiskeluasioista. Ne näkyvät taustalla. Lisäksi meillä oli mukana omat pöydät ja esitteitä opiskelumahdollisuuksista Kajaanissa. Meillä opiskelijoilla oli haalarit, paidat ja pipot päällä, jotka saimme yliopistolta. Abi-päivät sujuivat kaikin puolin mukavasti ja uskon, että saimme hyvin markkinoitua Kajaania ja Yliopistokeskusta. 

Toisessa kuvassa olemme tekemässä jo perinteeksi muodostunutta Kajaanin voimistelijat näytöstä. Tämä tapahtui Oulun Yliopiston kasvatustieteen koulutusten esittelyssä. Muodostimme Kajaanin kampuksen viiden opiskelijan voimin ja kuva kertoo siitä. Luulen, että esityksemme jäi paremmin mieleen kuin perinteinen luentomainen koulutuksen esittely. Ainakin yleisön aplodit ja kommentit olivat sen mukaisia. (ML) 

Lukioiden opot kokoontuvat vuosittain Abi-päivien yhteydessä
yliopiston järjestämään tiedotustilaisuuteen. Kahvittelun lomassa
lopojen mielenkiinto kohdistuu myös yliopiston Kajaanissa
järjestettävään koulutukseen.

 

 

Kalevalaa katsomassa Oulun kaupunginteatterissa
Elias Lönnrot -seura ja Kainuun kalevalaiset naiset järjestivät teatterimatkan

Täysi bussilastillinen Elias Lönnrot -seuran ja Kajaanin Kalevalaisten Naisten jäseniä sekä em. yhdistysten ystäviä, monet Kajaanin yliopistokeskuksesta - yhteensä 43 henkilöä - teki teatterivierailun Ouluun 27.11.2005. Oulun kaupunginteatterissa esitettiin Samuli Reunasen ohjaama moderni versio Kalevalasta. Elias Lönnrot -seuran puheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen ja Kajaanin kalevalaisten naisten puheenjohtaja Elsa Haapalainen olivat koonneet joukkonsa yhteisen aatteen hengessä. Tilaisuus oli samalla Elias Lönnrot -seuran vuonna 2006 toteutuvan juhlavuoden lähtölaukaus, seura täyttää tulevana vuonna 10 vuotta. Matkan etevinä järjestelijöinä toimivat Elias Lönnrot -seuran puolelta sihteeri Teija Juntunen ja Kajaanin kalevalaisten naisten sihteeri, koulutusassistentti Seija Pyykkönen.

Kajaanin Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja Elsa Haapalainen
johti joukkojaan katsomaan Kalevala-esitystä Oulun kaupunginteatteriin.

Elias Lönnrot -seuran puheenjohtaja opetusneuvos Tuulikki Yli-Lonttinen ja
Eino Leino seuran johtokunnan jäsen, nyttemmin varapuheenjohtajaksi valittu
pianonsoiton opettaja Heljä Tervo vaihtoivat mielipiteitä teatteriesityksen väliajalla.

 

Teatteriesityksen alkuosa ennen väliaikaa piti sisällään Kalevalan keskeisiä kohtauksia: Ilman tyttö, Aino, Sammon taonta, Lemminkäinen ja Kilpakosinta. Väliajalla juotiin tähtitorttukahvit. Esityksen loppuosassa seurasivat jaksot: Pohjolan häät, Kullervon tarina, Louhi, Marjatta sekä loppuruno.

Teatterin portaikko täyttyi esityksen jälkeen tyytyväisistä matkalaisista.

"Kolme sisarta", vasemmalta lukien Elias Lönnrot -seuran sihteeri, toiminnanjohtaja
Teija Juntunen, Heljä Tervo ja Kapsakka Ky:n toimitusjohtaja ja Eino Leino -talon
emäntä Kirsi Kilpeläinen poseerasivat ennen paluumatkaa Oulun kaupunginteatterin edustalla.

Teatteritapahtuman keskeinen järjestelijä, Kajaanin Kalevalaisten Naisten
sihteeri, koulutusassistentti Seija Pyykkönen oli ilmeisen tyytyväinen runsaaseen
osanottoon ja antoisaan teatteriesitykseen.

Esityksen moderni tulkinta keskustelutti kainuulaisia teatterivieraita – pääasiallisesti oltiin ihastuneita. Kaikilta osin esitys ei tietenkään voinut olla kaikkien odotusten mukainen - monet ihmettelivät esimerkiksi hintelää Väinämöistä, joka on totuttu mieltämään mahtipontisena, voimakkaana ja isällisenä hahmona. Teatterin tehtävänä on kuitenkin rikkoa uudestaan ja uudestaan myyttejä ja piintyneitä käsityksiä. Kainuulaiset teatterivieraat jäivät vielä teatteriesityksen jälkeen herkulliselle päivälliselle kaupunginteatterin teatteriravintolaan, minkä jälkeen palattiin tyytyväisinä bussilla kotiin. (LLy)

 

 

Kajaanin Measurepolis-päivä:
Ajoneuvoelektroniikalle povataan kasvua

Toimialalla hyvät kehitysnäkymät erityisesti hyötyajoneuvo- ja työkonesektoreilla
Measurepoliksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun tilaama kartoitus Suomen ajoneuvoelektroniikan kentästä osoittaa, että alan toiminta on vielä toistaiseksi lähtökuopissa. Yrityksiä, joille ajoneuvoelektroniikan suunnittelu ja valmistus on joko ydin- tai muutoin strategisesti tärkeää liiketoimintaa, on maassamme alle kaksikymmentä. Sektori, joka käsittää myös työkone-elektroniikan, on keskittynyt ajoneuvon ohjauksen sijaan lähinnä varusteluun.

"Pk-yrityksistä muodostuvan sektorin koko selittyy sillä, että ajoneuvovalmistus on meillä varsin tuore teollisuuden ala", kertoo kartoituksen tehnyt Martti Karppinen Mcon Partners Oy:stä.

Hannu Leskinen, Kainuun Maakunta kuntayhtymä

Measurepolis-päivässä Kajaanissa tiistaina puhuneen Karppisen mukaan kotimaisille ajoneuvoelektroniikan osaajille löytyy kasvupotentiaalia erityisesti hyötyajoneuvojen lisävarustelusta sekä uusista teknologioista kuten langattoman tietoliikenteen eri sovelluksista. Toisen vahvasti kehittyvän sektorin muodostavat työkoneet, joihin elektroniikan soveltaminen on jo hyvässä vauhdissa. Tämä on tärkeä kohde myös siksi, että Suomessa on merkittävää työkonevalmistukseen liittyvää liiketoimintaa, jolle elektroniikan soveltaminen voi tarjota strategista kilpailuetua. Hyvä esimerkki tästä on viime aikoina voimakkaasti kasvanut metsäkoneiden valmistus ja tuotekehitys.

Measurepoliksella mahdollisuuksia seudullisen klusterin ytimeksi
Kajaani on yksi Suomen merkittävimmistä ajoneuvoelektroniikan osaamiskeskittymistä kahden veturiyrityksensä, ajoneuvotietokoneteknologiaan erikoistuneen Sunit Oy:n sekä koneenohjausjärjestelmiä ja ajoneuvojen PC-laitteita työkoneisiin valmistavan Epec Oy:n ansiosta.

Karppinen näkeekin, että Kajaanissa on kasassa seudullisen klusterin alkuainekset. Vahvuustekijänä on myös Measurepoliksen toimijoiden eli Kajaanin ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorion sekä VTT:n muodostama valtakunnallisesti ainutlaatuinen T&K-infrastruktuuri. Erityisesti mittaustekniikkaan keskittynyt Measurepolis tarjoaa myös ajoneuvoelektroniikan ja muiden sulautettujen järjestelmien kehittäjille loistavat tuotekehitysolosuhteet, joita yritykset ovat myös osanneet hyödyntää.

Esa Suutari, Sunit Oy

Karppinen näkee verkostomaisen toimintamallin yhdeksi Kajaanin vahvuustekijäksi, jota myös muiden kannattaisi hyödyntää. "Useimmat yrityksistä toimivat vielä lokaalisti yhteistyössä vahvojen kotimaisten sovellusasiakkaiden kanssa. Liiketoimintaa on vara kasvattaa vahvistamalla vientiä. Tämä edellyttää joissakin tapauksissa klusteroitumista, sillä yksittäiset toimijat ovat kansainvälisille massamarkkinoille liian pieniä", muistuttaa Karppinen. MconPartners Oy:n konsultti Martti Karppisen esitti puheenvuoronsa Suomen ajoneuvo-elektroniikkateollisuus Kajaanissa 13.12. pidetyssä Measurepolis-päivässä. Muita tilaisuuden puheenvuoroja olivat:

Tilaisuuden avaus, maakuntajohtaja Hannu Leskinen, Kainuun maakunta; Ajoneuvotietokoneet - Loppukäyttäjän näkökulma avainasiakaspäällikkö Esa Suutari, Sunit Oy; Ajoneuvoelektroniikan kehitystrendit, professori Matti Juhala, Teknillinen korkeakoulu; Ajoneuvoväylät - State of the Art, tutkija Ari Virtanen, VTT ja Measurepolis-Kajaani 2005–2007, ohjelmajohtaja Risto Oikari, Kajaanin teknologiakeskus.

Measurepolis on mittaustekniikan osaamiskeskittymä Kajaanissa. Measurepoliksen tavoitteena on edistää korkeateknologiayritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla yhteydet alan tutkimukseen ja koulutukseen sekä kehittämällä yritysten yhteistyötä. Measurepoliksen vahvinta osaamista ovat mittaustekniikka, sulautetut järjestelmät, signaalinkäsittely, kuvankäsittely, tietoliikennetekniikka, ohjelmointi, käyttöolosuhdeosaaminen sekä elektroniikan testaus. Osaamiskeskittymän toimijoita ovat Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, VTT, Kajaanin AMK ja Snowpolis Oy sekä alan yritykset. (TS)

 

 

Ensimmäinen väitöstilaisuus Mikkelissä

Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorion tutkija väittelee tohtoriksi Mikkelissä ensimmäistä kertaa järjestettävässä julkisessa tohtorintutkinnon tarkastustilaisuudessa. Tilaisuus järjestetään Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa. Väittelijä on 31-vuotias Jurate Virkutyte, joka väittelee ympäristöanalytiikan alalta aiheenaan raskasmetallien sitoutuminen ja kunnostusolosuhteet elektrokineettisesti käsitellyissä jäteaineksissa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Wolfgang Calmano, Technical University Hamburg-Harburg, Saksa ja väitöstilaisuuden valvojana professori Mika Sillanpää Kuopion yliopistosta.

Kemian tekniikan rooli ratkaistaessa ympäristöongelmia on noussut yhä tärkeämmäksi. Virkutyten väitöskirjan tavoitteena oli tutkia pilaantuneen maaperän, puuteollisuusjätteen ja anaerobisen lietteen puhdistamista sähkökemiallisella menetelmällä. Hän tutki sähkökemiallisen menetelmän sopivuutta maaperän puhdistukseen vaihtoehtona yleisesti käytössä oleville menetelmille.

Tutkimuksessa saatiin hyviä tuloksia sähkökemiallisen tekniikan käytöstä huokoisen aineen, kuten hiekan, puhdistuksessa. Kuparin ja kromin poistossa hiekasta poistotehokkuus nousi jopa 91 prosenttiin. Tulokset ovat merkittäviä, sillä esimerkiksi raskasmetalleilla kyllästetty puuteollisuusjäte voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöuhkia, jos vaarallisia kemikaaleja joutuu maaperään kaatopaikan suotovesien mukana. Muun muassa sellu- ja paperiteollisuudessa syntyvän raskasmetallipitoisen lietteen hävittäminen on kasvava ongelma Suomessa.

Virkutyte voitti ensimmäisen sijan Kipinä – Mikkelin seudun liikeideakilpailussa yhdessä professori Mika Sillanpään kanssa. Heidän tiiminsä Envirem vastaanotti palkinnon TeknoGraanilla 7.12.2005 pidetyssä tilaisuudessa. Heidän liikeideansa on tutkimustietoon perustuva ympäristöteknologian innovaatio, jolla on kansainvälistäkin potentiaalia. Innovaatio sisältää kolme uutta keksinnöllistä ratkaisua. Palkintona on mm. kolmen kuukauden mittainen ilmainen jakso ensi vuoden alusta Mikkelin yrityshautomossa.

 

 

Eläkkeelle enorssilta
Kansakoulukokemuksia
Ensimmäinen opinahjoni oli Sotkamossa Eevalan kansakoulu. Koulun aloitus oli tuolloinkin merkittävä tapahtuma ja siihen oli valmistauduttava. Niinpä neljä vuotta vanhempi sisareni tytär leikkasi keritsimillä pöydän alla hiukseni, ja jälki oli sen mukainen. Sitä ennen hän narrasi leikanneensa myös siskojensa hiukset.

Eevalan maalaiskoulussa oli kaksi luokkaa 1–3 ja 4–6 (7). Jokainen koulupäivä aloitettiin yhteisellä päivänavauksella virrenveisuineen ja ”saarnoineen”. Kokoonnuimme kaikki sitä varten aamuisin ”yläluokkaan”. Koulu oli tietenkin puulämmitteinen. Yläluokan poikien velvoitteena oli kantaa puut liiteristä. Tytöt sen sijaan kuivasivat vuorotellen ruokailun jälkeen astiat. Ruokalan keittiössä asuva keittäjä oli samalla siivooja ja talonmies. Myös opettajat asuivat koululla, johon kuului mm. pieni karjarakennus. Opettajat eivät enää pitäneet lehmiä. Kovalla lumipyryllä Vaarankylältä olevat ison talon tyttäret tulivat hevosella kouluun, koska lumi oli tukkinut koululadun. He saivat panna hevosensa navettaan koulupäivän ajaksi.

Oppiaineista liikunta on jäänyt jostakin syystä erityisesti mieleeni. Talvella teimme koko koulun oppilaiden voimalla hiihtoladut peräkanaa hiihtämällä. Sitten kelpasikin pitää koulun hiihtokilpailut, joissa pärjäsin yleensä kehnosti. Kävimme myös laskemassa mäkeä Vaarankylällä. Keväällä ja syksyllä saatoimme pyöräillä koulujen väliseen pesäpallo-otteluun Haapalahden ja Parkuan kouluille.

Jälkeen päin ajatellen Eevalan koulussa oltiin edistyksellisiä, sillä siellä annettiin ns. tukiopetusta. Meitä oli 6 tyttöä pyrkimässä oppikouluun ja pääsykokeissa oli tehtävä sanaluokista. Väliaikaisena opettajana ollut sairaanhoitaja ei ollut ehtinyt opettaa niitä, joten hän opetti meitä kesäloman alussa ja hyvällä menestyksellä. Kaikki pääsimme oppikouluun. Tämä pidetty opettajamme oli juuri palannut kuukauden äitiyslomalta ja oli myös kolmen lapsen äiti. Tuolloin varsinkin maaseudulla olivat pätevät opettajat todella harvinaisia. Tosin tuohon aikaan oli vallalla käsitys, ettei tyttöjen kannata käydä oppikoulua, koska heistä tulee äitejä ja koulutus menee ”hukkaan”.

Kajaanin normaalikoulu työpaikkana Helli Kajasviidalla 32 vuotta
On ollut onni ja ilo työskennellä Kajaanin normaalikoulussa, koska koulua ympäröi kaunis pihapiiri, joka tarjoaa erilaista silmänruokaa vuoden aikojen vaihtuessa. Ajanmukaiset, siistit ja viihtyisät opetustilat moderneine opetusvälineineen ovat luoneet ihanteelliset opetuksen ulkoiset puitteet. Opettajille on taattu jatkuva kouluttautumisen mahdollisuus. Oppilaat ovat reippaita, ulospäin suuntautuvia, luovia ja haasteita antavia. He ”takaavat”, että jokainen työpäivä on erilainen. Opiskelijat tuovat uusia tuulahduksia, rikkautta ja pakottavat ikääntyvänkin opettajan seuraamaan aikaansa.

Terveydenhoitaja, siistijät ja ruokalan henkilökunta pitivät monipuolisesti hyvinvoinnistamme huolta. Vahtimestarit ja ATK-suunnittelija omaavat kyvyn olla juuri siellä, missä apua tarvitaan. Toimistosihteereillämme on uskomaton taito selvittää ongelmia ja auttaa. Didaktikot ovat rikastuttaneet opetusta, erityinen kiitos Candicelle. Talossa on ahkera, taitava, yhteistyökykyinen ja työstään kiinnostunut opettajakunta, jonka motoksi koen: "KAVERIA EI JÄTETÄ". Lisäksi taloa luotsaa turvallinen rehtori. Yliopistokeskus esimiehineen pitää "isoista asioista" huolen.

Onhan tämä edelleen ollut lastemme koulu, jossa on annettu erinomaista opetusta ja josta he ovat saaneet hyvät opiskeluvalmiudet. Kajaanin normaalikoulu on ollut myös vävymme ensimmäinen opinahjo. Nyt eläkkeelle jäädessäni lausun kauneimmat kiitokset laitoksen johtajalle ja koko työyhteisölle yhteistyöstä, saamistani huomionosoituksista ja lahjoista. Oulun yliopiston Kajaanin normaalikoulu on tarjonnut pidetyn ja turvallisen sekä pitkäaikaisen työpaikan. Sydämellinen kiitos kaikille! Rauhallista joulun odotusta! (Helli Kajasviita, kuvat: Pasi Auvinen)

 

 

Pääsykoetietoja 2006

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä voit suorittaa kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnon: – luokanopettajankoulutuksessa, – varhaiskasvatuksen koulutuksessa, – ruotsin kielen kielikylpykoulutuksessa.

Kajaanin opettajakoulutusyksikön painopistealueina ovat liikunta- ja terveyskasvatus, kulttuuripedagogiikka sekä informaatioteknologia. Varhaiskasvatuskoulutuksessa korostuvat leikki ja draama sekä tietotekniikka ja luova mielikuvitus. Voit suunnata myös tutkijan uralle ja jatkaa opintojasi tohtorin tutkintoon asti samalla kampuksella. Kajaaniin otetaan uusia opiskelijoita vuonna 2006 yhteensä 106 ylioppilasta tai vastaavaa: 60 luokanopettajan, 30 varhaiskasvatuksen ja 16 ruotsin kielen kielikylpykoulutukseen. Koulutuksessa voit hankkia myös lastentarhanopettajan kelpoisuuden.

Pääsykokeet järjestetään Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 14.–15.6.2006. Ruotsin kielen kielikylpykoulutuksen pääsykokeet järjestetään Vaasan yliopistossa 14.–15.6.2006.

Hakuaika päättyy ylioppilaspohjalta tai vastaavalta hakeville 25.4.2006 klo 16.15. Valinnan ensimmäinen vaihe toteutetaan valtakunnallisena yhteisvalintana Jyväskylän yliopistossa, jonne hakulomakkeet lähetetään (kielikylpyhakemukset Kajaaniin).

Koulutusvaihtoehdoista lisätietoja sekä hakulomakkeita saa Kajaanista osoitteesta PL 51, 87101 Kajaani ja puhelimesta (08) 632 4611 / vaihde, http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi. Kielikylpykoulutuksesta tietoja antaa myös Vaasan yliopisto, Centret för språkbad och flerspråkighet, PL 700, 65101 Vaasa, puhelin (06) 324 8154, ImmLing@uwasa.fi, http://www.uwasa.fi/hut/svenska/centret/kiky/haku.html. (AHo)

 

 

Joulun ja uudenvuoden ajan aukioloajat KYK:n kirjastossa

19.–22.12.2005 kirjasto avoinna kello 9–15
23.12.2005–1.1.2006 kirjasto suljettu
2.1.–5.1.2006 kirjasto avoinna kello 9–15

9.1.2005 alkaen kirjastossa jälleen normaalit aukioloajat.

Kaikkien yliopiston kirjastoyksiköiden aukioloajat löytyvät www-sivulta http://www.kirjasto.oulu.fi/kirjastoyksikot/aukioloajat_joulu.html (OV)

 

 

Yliopistokeskuksen joulukortti

Yliopistokeskuksen sähköinen joulukortti löytyy lähetysohjeineen osoitteesta: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/joulu/
Joulukortin on suunnitellut Merja Kinnunen.

 

 

Monet kynttilät syttyvät kotien ikkunoille,
ne valoa tuovat meille.
Pois haihtuu synkkä talven pimeys,
niin säilyy moni sydämen yhteys.

(Lea Suopelto)

 

HYVÄÄ JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Yliopistokeskuksen viestintäryhmä
ja
Kampus-lehden toimitus

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) tammikuun numeroon 25.1. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.