HUHTIKUU 2010

Opiskelijat mielenilmauksessa Eduskuntatalolla

Opela ry järjesti kajaanilaisopiskelijoille ekskursion Helsinkiin eduskuntatalolle 27. huhtikuuta. Mielenilmaukseen saapui yliopistojen opiskelijoita ja henkilökuntaa Kajaanin lisäksi myös Oulusta, Hämeenlinnasta sekä Helsingistä. Eduskuntatalon portailla esitetyssä 1,5-tuntisessä performanssissa opiskelijat makailivat jätesäkeissä kuin roskat ja vyöryivät portaita alas. Bändi improvisoi Nälkämaan laulu -melodiasta taianomaista musiikkia – tunnelma oli kuin hautajaisissa. Opiskelijat olivat kutsuneet "haudan takaa" paikalle Kajaaniin opettajankoulutuksen ensimmäisen johtajan vuosina 1900–1926 toimineen seminaarinjohtajan, filosofiantohtori Volter Rihtniemen, jota esitti opettajankoulutusyksikön henkilökuntaan kuuluva. Performanssiin osallistujat olivat maalanneet kasvonsa kuolonvalkeiksi. Banderolleissa kysyttiin puhuttelevasti "Haudataanko pienet elävältä"?

Ministereistä tilaisuudessa piipahti Paula Lehtomäki ja kansanedustajista puheen pitivät mm. kainuulaiset Raimo Piirainen, Merja Kyllönen ja Timo Korhonen. Kaikille eduskuntaryhmien edustajille luovutettiin reilun kymmenentuhannen nimen adressi ja vetoomus Kajaanin opettajankoulutuksen puolesta, jossa vaadittiin KOKY:n lakkauttamispäätöksen viemistä valtioneuvoston käsittelyyn ja uuden yliopistolain avaamista. Kansanedustajien puheissa pääteemana oli korjata uuteen yliopistolakiin jääneet virheet. Heidän tarkoituksenaan ei ollut antaa yliopistoille oikeutta lakkauttaa filiaalejaan.


Eduskuntatalolla oli hautajaismainen tunnelma. Kuvat: Petra Junno

Kainuun Akavan aluejärjestön puheenjohtaja Esko Pääskylä peräänkuulutti puheessaan maakuntakorkeakoulua Kainuuseen, jossa olisi duaalimallinmukaisesti itsenäiset yliopisto- ja amk-osastonsa. Tempaus sai näkyvyyttä valtakunnan uutisia myöten (esimerkiksi alueuutisten linkki nähtävissä areenassa kahden viikon ajan http://areena.yle.fi/video/935167), eri televisio- ja radiokanavien uutistoimitukset lähettivät useissa uutisissaan sekä illan pääuutislähetyksissään koosteen mielenilmauksesta.


Adressin luovutus. Kuva: Esko Pääskylä.

Tunnelma paluulinja-autossa Kajaaniin oli korkealla. Teimme sen, minkä halusimme. Kansanedustajat ottivat asian omakseen ja voimme rauhallisin mielen jatkaa opiskelujamme Kajaanissa. (Jussi Tikkanen)

Opiskelijoiden puhe (Toivo Peppanen ja Petra Junno) PDF
Akava Kainuun puhe (Esko Pääskylä) PDF

 

 

Sama määrä hakijoita kuin viime vuonnakin Kajaanin opettajankoulutusyksikköön

Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on ollut esillä mediassa niin paljon kuluvana keväänä, että jokainen vähänkään yliopistomaailmaa seuraava tietää Kajaanissa olevan hyvää opettajankoulutusta. Edes yliopiston hallituksen päätös 31.3. ei horjuttanut hakijoiden uskoa – siinä vaiheessa yhteishakuun oli hakemuksensa jättänyt jo yli kaksisataa hakijaa. Hakuaikahan alkoi 1.3. ja päättyi 16.4. Hakuajan päättymiseen mennessä hakemuksensa Kajaanin opettajankoulutukseen oli jättänyt 734 hakijaa.

Opiskelijavalinnat jatkuvat VAKAVA-kokeella 11.5. kello 13–15. Aineisto, josta VAKAVA-kokeen kysymykset on laadittu, on ollut nähtävillä tiedekuntien verkkosivuilla 26.3. alkaen. Hakijat ovat hakulomakkeessa ilmoittaneet missä yksikössä kokeeseen osallistuvat; Kajaaniin on tulossa 256 pyrkijää. Hakijat jaetaan sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan eri saleihin seuraavasti: A–K Normaalikoulu, juhlasali, 2.kerros, L–N Päärakennus, liikuntasali, 1. kerros sekä O–Ö Päärakennus, juhlasali, 2 kerros. Kampuksen kartta ja salijako on koepäivänä kaikilla ulko-ovilla.

Kajaanissa pääsykokeet ovat 14.–15.6., tarkemmat ajat selviävät kokeeseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tähän valinnan toiseen vaiheeseen hakijat kutsutaan VAKAVA-kokeesta saadun pistemäärän perusteella. Valintojen toiseen vaiheeseen kuuluu haastattelu. Lisäksi hakijat voivat antaa vapaaehtoisen näytteen matematiikassa tai liikunnassa, joista saa mahdollisesti lisäpisteitä. Mahdolliset lisäpisteet ovat aikaisempina vuosina osoittautuneet ”loppupelissä” tarpeellisiksi hakijoiden suuren määrän ja tasaisen hyvän tason takia.

Pyrkijöille suositellaan riittävän ajan varaamista pääsykokeisiin tuloonsa -lentokoneista ei nykyään tiedä, junat myöhästelevät routavaurioiden takia ja niin edelleen. Kaikki määräajat kellonajat mukaan lukien ovat tärkeitä aina opiskelupaikan varmistamiseen saakka. Tällä tietoa uusien opiskelijoiden opiskelu jatkuu Kajaanissa kolme vuotta, sen jälkeen opiskelijat siirtyvät Ouluun jatkamaan maisteriopintojaan.

Ja paljon onnea kaikille pyrkijöille! (Anja Hongisto)

 

 

Ympäristömittauspäivät Sotkamossa 8–9.4.2010 – Ympäristömittauksista kasvua liiketoimintaan

Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorio järjesti yhdessä Measurepolis Development Oy:n ja Green Net Finland:n kanssa kolmannet Ympäristömittauspäivät Sotkamossa. Kaksipäiväinen tapahtuma keräsi noin sata alan asiantuntijaa keskustelemaan ja verkottumaan ympäristömittausteeman ympärille. Seminaari koostui 15 asiantuntijaesitelmästä, laite-esittelyistä ja postereista sekä vierailusta Talvivaaran kaivokselle. Osallistujat edustivat niin julkishallintoa, yksityistä sektoria kuin tutkimustakin.

Ympäristömittauspäivät avasi pääjohtaja Lea Kauppi Suomen Ympäristökeskuksesta. Hän toi puheenvuorossaan esille yleisen viitekehyksen, jossa esiteltiin mittausten moniulotteisuutta ja niiden vaikutusta ympäristön tilan seurantaan. Ympäristölainsäädännön laajentuessa myös EU:n tasolla on kehitettävä uusia, riittäviä mittausmenetelmiä, joita voidaan tarvittaessa käyttää päästömittauksiin. Lea Kauppi korosti myös tarkoituksenmukaista mittaustarkkuutta, jolloin vältytään liian kalliilta mittauksilta ja samalla mitataan oikeita asioita oikeilla menetelmillä. Mittatekniikan keskuksen Timo Hirvi toi kommenttipuheenvuorossaan esille mittaustulosten tarkkuuden ja jäljitettävyyden tärkeyttä.

Seminaarissa keskustelua herätti mittaustulosten avoimuus. Voidaanko mitattu tieto jakaa kaikille esimerkiksi internetissä? Kuinka varmennetaan tällöin mittaustulosten luotettavuus? Esitelmät käsittelivät myös ympäristömittausten liiketoimintamahdollisuuksia sekä julkisen rahoittajan että yritysten ja tutkijoiden näkökulmasta. Ympäristöosaaminen verkottuu osaamisklustereiden kautta, joissa myös voidaan ohjata rahoitusta strategisesti tärkeisiin tutkimushankkeisiin. Monet toimijat korostivatkin osaamiskeskittymien tärkeyttä ympäristötiedon ja -osaamisen jakamisessa.


Kuvat: Timo Palo.

Asiantuntijaesitelmissä käsiteltiin tämän hetken tutkimustilannetta tieteen tekijöiden näkökulmasta. Ympäristömittauksissa korostuu reaaliaikaisuus ja reagenssittomuus. Toisinaan mittauspisteet ovat kaukana hankalien kulkuyhteyksien päässä, jolloin mittaustulos pyritään saamaan langattomasti esimerkiksi pienen aurinkopaneelin kautta toimivalla lähettimellä suoraan loppukäyttäjän tietoon. Automaation lisääntyessä seurantaa voidaan tihentää, jolloin poikkeamat havaitaan nopeammin.
Toisena seminaaripäivänä kuultiin esitelmät mittaamisen haasteista kaivosyrityksissä. Ympäristömittauksissa luotettavan, lupaehdot täyttävän tiedon saaminen viranomaisille on ensiarvoisen tärkeää. Seminaarin lopuksi osallistujat tutustuivat Talvivaaran nikkelikaivoksen toimintaan. (Reetaleena Rissanen)

 

 

Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun aikuiskoulutukset Linnaan

Oulun ylipiston Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuiskoulutus ja Kajaanin ammattikorkeakoulun Koulutuspalvelut muuttavat toukokuun ensimmäisellä viikolla Linnankatu 6:n tiloihin. Aikuiskoulutukset siirtyvät samoihin tiloihin, jotta korkeakoulutasoinen aikuis- ja täydennyskoulutus löytyy helposti samasta osoitteesta. Yhteistyö parantaa asiakaspalvelua ja koulutuksen tarjontaa.

Yksiköt ovat jo ennen muuttoa tehneet yhteistyötä Kainuun maakuntakorkeakoulu -hankkeessa. Viime vuoden lopussa konsortio alkoi tiivistyä, kun korkeakoulujen aikuiskoulutusten yhteiseksi johtajaksi valittiin Tuula Honkanen. Aikuiskoulutuksissa työskentelee 20 henkilöä. Tavoitteena on tehostaa alueellista koulutusta ja kehittämistä, mutta myös lisätä näkyvyyttä valtakunnan tasolla sekä kansainvälisesti. Johtaja Honkanen korostaa koulutusten suunnittelussa työelämälähtöisyyttä ja elinikäistä oppimista.

Aikuiskoulutukset jatkavat toiminnallista yhteistyötään tiimeissä. Koulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston; liiketalouden, yrittäjyyden ja johtamisen; opetuksen, kasvatuksen, kielten ja kulttuurin sekä työelämän ja työyhteisöjen kehittämisen (liikunta, terveys ja tekniikka) aloilla.

Honkanen korostaa konsortion halukkuutta yhteistyöhön. ”Näen, että meidän on Kainuussa yhdistettävä koulutusvoimamme, jotta saamme korkeakouluopetuksen säilymään ja kehittymään alueellamme!”
(Kaisa Ottavainen-Nurkkala)

 

 

Infotilaisuus henkilöstölle

Kajaanissa järjestettiin maanantaina 19.4. muutoksen organisointiin ja suunnitteluun liittyvät suunnittelu- ja informaatiotilaisuudet. Martti Helan salissa kello12.15 - 14 pidetyssä infotilaisuudessa Kajaanin koko henkilöstölle käytiin läpi koulutusrehtori Olli Silvénin johdolla muuteoksen taustoja, henkilöstöpäällikkö Liisa Rossin esittämänä yt-prosessia ja sen etenemistä sekä muutoksen tukitoimia. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin Riitta-Liisa Korkeamäen uudelleen organisoimaa opettajankoulutusta. Työvoimahallinnon palveluja irtisanottaville esitteli Heikki Romppainen TE-keskuksesta.


Kajaanin yliopistokeskuksen opiskelijat yllättivät oululaiset tiedottajat sekä kajaanilaiset
henkilökunnan jäsenet mielenilmauksellaan 19.4. Opiskelijat halusivat tuoda julki
tuntemuksena, kuinka heitä om kohdeltu Oulun yliopiston taholta. Päärakennuksen
menoportaat olivat täynnnä roskiksi pukeutuneita kajaanilaisopiskelijoita.


Infotilaisuus jatkui kello 14.15, jolloin oli varattu aikaa Kajaanin opettajankoulutuksen ja normaalikoulun henkilöstölle keskusteluun ja kysymyksiin. Tilaisuudet olivat Martti Helan salissa. Aamupäivällä oli erikseen kutsutuille henkilöille neuvonpito hallintorakennuksessa. Henkistä tukea Oulun yliopiston Kajaanin toimintojen alasajossa antaa Kajaanin evankelisluterilainen seurakunta. Yliopiston tiedotustilaisuuksien jälkeen on sekä henkilökunnalle että opiskelijoille seurakunta järjestänyt kirkossa rukoustilaisuuksia sekä seurakuntatalolla keskustelu- ja kahvitilaisuuksia. (Anja Hongisto)

Puhe 7.4. Lauri Oikarinen (PDF)
Puhe 31.3. Marko Miettinen (PDF)

 

 

Kampuslehdellä alkaa 13. vuosikerta

Kajaanin kampus -lehteä on julkaistu jo 12 vuotta yhtäjaksoisesti ja tämä lehti aloittaa 13. vuosikerran. Ensimmäinen lehti ilmestyi sekä netti- että paperiversiona huhtikuussa 1998. Painetusta versiosta luovuttiin vuonna 2000 ja sen jälkeen lehti on ilmestynyt vain nettilehtenä. Kampuslehti ilmestyy lähes kuukausittain kesän tuplanumeroita lukuunottamatta. Kuukausittain lehteä käy lukemassa tuhatkunta lukijaa.

Kajaanin kampus -lehti on Kajaanin kampuksen kaikkien toimijoiden: opiskelijoiden, opetus-, tutkimus- ja hallintohenkilökunnan sekä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen eri yksiköissä vaikuttavien ihmisten yhteinen lehti, jossa saada äänensä kuuluville. Kynnys kirjoittaa lehteen pidetään matalalla – jutut ovat vapaamuotoisia maksimissaan yhden A4-liuskan mittaisia ja korkeintaan 2–3 kuvalla elävöitettyjä. Lehteä käyvät kampuslaisten lisäksi lukemassa monet Kajaanin kampuksen alumnit ja entiset työntekijät sekä kasvatusalasta ja opettajaopinnoista kiinnostuneet. Lehti toimii myös eräänlaisena arkistona Kajaanin kampuksen tapahtumista; niihin pääsee helposti käsiksi – vain yksi klikkaus ja olet jo menneessä mukana! Historian havinaa siis jo tuoreimmasta numerosta alkaen. (Juha Vartiainen)

 

 

Publiikki 9.4.2010


Parikymmentä keväällä valmistuvaa opiskelijaa saapui omaisineen Publiikkiin.
Opiskelijan koskettavan puheen piti Antti-Jussi Valkama. Hän kertoi opiskelutaipaleen
kasvunhetkistään ja korosti harrastusten merkitystä opiskelijanelämässä. Yliopistokeskuksen
johtaja, professori Juhani Suortti jakoi valmistuville kunniakirjat hyvästä oppimisesta, Opettajankoulutuksen
juhlakirjat sekä opiskelija-aktiiveille henkilökunnan hankkimat taistelijanmaljat.

 

 

Kainuun Liikunta ry. valitsi Kajaanin opettajankoulutusyksikön vuoden 2009 yhteistyökumppaniksi

Kainuun Liikunta ry.:n hallitus on valinnut Kajaanin opettajankoulutusyksikön vuoden 2009 yhteistyökumppaniksi. Tunnustus luovutettiin aluejärjestön kevätkokouksessa 27.4. Paltamossa ja sen vastaanotti LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskuksesta.

Opettajankoulutusyksikön yhteistyö aluejärjestön kanssa on jatkunut yli kymmenen vuotta. Näkyvin yhteistyön tulos on ollut vuosittain Kajaanissa järjestetty suuri lasten ja perheiden kaksipäiväinen liikuntatapahtuma, joka saavuttanut suuren suosion päiväkotien ja lapsiperheiden keskuudessa. Viime marraskuussa Liikuntaseikkailuun Satumaassa osallistui noin 850 liikkujaa. Opettajankoulutusyksiön liikunnanopiskelijat vastasivat liikuntatoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta.

Liikuntakasvatuksen kehittämishanke (LiikuntaVasu) Kajaanin varhaiskasvatuksessa toteutettiin vuosina 2006–2008. Hankkeen tavoitteena oli jalkauttaa Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (STM 2005) osaksi lasten arkea päivähoidossa. Kehitetty toimintamalli koostui esimiesten ja henkilöstön koulutuksesta, toimivien käytäntöjen kehittämisestä, aktiivisesta viestinnästä sekä tutkimuksellisesta arvioinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) palkitsi LiikuntaVasun vuonna 2009 innovatiivisena tutkimus- ja kehittämishankkeena.

Hankkeen jälkeen opettajankoulutusyksikkö on yhteistyössä Kainuun Liikunnan ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan kanssa levittänyt kehittämisen toimintamallia seminaarikiertueella ympäri Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata. Tavoitteena on innostaa kuntia aloittamaan oma pienten lasten liikunnan kehittämistyö räätälöimällä kehitetty malli omaan toimintaympäristöön sopivaksi. (Anneli Pönkkö)

 

 

Omaopettajajärjestelmä käyttöön Oulun yliopistossa

Koulutusneuvoston päätöksellä (A9/10) Oulun yliopiston kaikissa yksiköissä otetaan käyttöön omaopettajajärjestelmä kaikille uusille opiskelijoille syksystä 2010. Omaopettaja (opettajatuutori, kummiopettaja) neuvoo ja opastaa opiskelijoita opintojen sisällöllisissä ongelmissa yhdessä opintoneuvojan kanssa sekä seuraa opiskelijan HOPSin toteutumista ja voi olla myös tekemässä sitä. Omaopettaja seuraa opiskelijan opintopolkua ainakin kandidaattivaiheen ajan. Omaopettajan kanssa opiskelija voi suunnitella ja arvioida opintojensa kulkua. Oma opettajaksi voidaan nimetä yliopiston päätoimiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Omaopettaja nimetään korkeintaan 20 opiskelijaa kohden. Tiedekuntien on ilmoitettava omaopettajien nimet ja yhteystiedot 15.5. mennessä Jukka Savilammelle.

Jokaisen omaopettajan vuosittaiseen työsuunnitelmaan kirjataan vähintään 20 kontaktiopetustuntia omaopettajatoiminnasta (koulutusneuvoston päätös A27/10). Nämä tunnit koostuvat opettajan omalle ryhmälleen pitämistä ryhmätunneista, yksilöohjauksesta sekä omaopettajakoulutukseen osallistumisesta. Omaopettajille järjestetään koulutusta syksystä 2010 lähtien. Koulutuksesta ilmoitetaan erikseen. Koulutuksesta vastaa ohjaus- ja työelämäpalvelut. Omaopettajatoimintaa koordinoi Oulun yliopistossa kouluneuvoston alainen opintojen aloitus -strategiahanke. Lisätietoja omaopettajatoiminnasta antaa hankkeen puheenjohtaja Vesa-Matti Sarenius. (Vesa-Matti Sarenius)

 

 

Talvisota Kajaanissa

Pelon ja pommitusten kuukaudet

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan päättymisestä. Tuo sota kosketti monin tavoin myös Kajaanin kaupunkia ja Kajaanin seminaaria, sen henkilökuntaa ja opiskelijoita.


Kajaanin keskustaa Yläkaupungin vesitornista katsottuna 1938.

Kajaanissa väestönsuojelutoimet aloitettiin jo ennen sotia eli vuonna 1938. Kajaanin keskustan kortteleihin nimitettiin erilliset valvojat, joiden tehtävänä oli mm. huolehtia siitä, että taloissa noudatettiin pimennyssäädöksiä ja ettei talojen ullakoilla ollut herkästi palavia materiaaleja. Kaupunki ryhtyi vasta marraskuussa 1939 kaivamaan kaupungille pommisirpaleilta suojaavia suojakaivantoja, mutta erillisiä pommituksen kestäviä väestönsuojia ei juuri ollut. Tiettävästi ainoa jonkinlaiseksi pommisuojaksi mainittava suojapaikka oli Kainuun Sanomien painotalon alakerrassa. Varsinaista väestönsuojaa Kajaaniin ryhdyttiin rakentamaan paloaseman alapuoliseen kallioon. Sitä ei saatu kuitenkaan talvisodan aikana vielä valmiiksi.

Ilmavaroituksia ja ilmahälytyksiä
Väestönsuojeluviranomaisten toimesta Kajaanin lähialueille muodostettiin kahdeksan suojahajoitusaluetta, joihin kaupunkilaisten piti kiiruhtaa ilmahälytyksen tultua. Ihmisiä kehotettiin ottamaan mukaansa valkoinen suojavaate, jonka avulla he saattoivat kätkeytyä lumen sekaan. Monet talvisodan Kajaanissa eläneet muistavatkin juosseensa talvisodan alkupäivinä valkoinen lakana mukanaan suoja-alueille pommituksia pakoon. Myöhemmin näistä lakanahippasista kuitenkin luovuttiin, koska suuri joukko kajaanilaisia oli alttiina viholliskoneiden tulitukselle heidän rynnätessään mm. Linnansillan ylitse Teppanan takaisiin metsiin.

Tilapäisinä pommisuojina saivat toimia kerrostalojen kellarit ja puutalojen erilliset kivikellarit, joihin väestöä kehotettiin hakeutumaan ilmahälytyksen aikana. Tosipaikan tullen Kajaanin väestönsuojelukyky oli kuitenkin melko olematon.
Kun ilmavalvojilta, joita olivat usein nuoret pojat ja lotat, saatiin tieto lähestyvistä viholliskoneista, kaupungissa annettiin ilmavaroitus. Äskettäin edesmennyt Kajaanin normaalikoulun lehtori Kaisa Taka-Sihvola, joka talvisodan aikana toimi ilmavalvontalottana, muisteli myöhemmin, että yksi ilmavalvontapiste toimi Kajaanin seminaarin vintillä, josta voitiin tarkkailla idästä päin tulevia viholliskoneita. Ilmavaroituksen jälkeen Kajaanissa aloitettiin nopeasti väestönsuojelutoimet.


Kajaanin Puhelinosuuskunnan pommituksissa vaurioitunut talo 1940.

Seuraavassa vaiheessa annettiin väestön ilmahälytys, jolloin vesitornin huipulle ja lyseon katolle laitetut hälytyssireenit alkoivat ulvoa pelottavaa viestiään. Niiden lisäksi väestöä varoitettiin Kajaani-yhtiön tehdaspillien ja Kajaanin ratapihan veturien höyrypillien avulla.

Kajaanin turvaksi sotilasviranomaiset olivat asettaneet ilmatorjuntakonekivääreitä Pöllyvaaran näkötorniin, Purolaan, rautatieasemalle ja Linnansillan korvaan sekä Petäisenniskansillan tienoille. It-asemien avulla pyrittiin turvaamaan ennen muuta Kajaani-yhtiön tuotantolaitoksia, Ämmäkosken voimalaa ja kaupungin keskustan taloja. Kajaani-yhtiöllä oli myös omat it-patterinsa.

Talvisodan aikana Kajaanissa annettiin kaikkiaan 132 ilmahälytystä. Yhtä monta kertaa väki joutui ryntäämään talojensa kellareihin ja tilapäisiin väestösuojiin ja turvatoimet käynnistettiin. Ilmahälytys annettiin aina, kun viholliskoneen havaittiin ilmaantuneen Kajaanin ilmatilaan. Useimmiten hälytykset annettiin päivällä, sillä venäläiskoneet eivät yleensä olleet liikkeellä suunnistusongelmien vuoksi öisin. Vain erityisen kuulaina pakkasöinä viholliskoneet ilmaantuivat Kajaanin ylle.

Kajaani pommitusten kohteena
Kajaaniin tehtiin talvisodan aikana kaikkiaan 13 ilmapommitusta. Ensimmäinen Kajaanin pommitus koettiin 27. joulukuuta 1939. Oli kirkas kuutamoyö ja pakkasta oli noin 20 astetta, kun ilmahälytys annettiin jo kello neljä aamuyöstä. Kaupungin ilmatilaan tunkeutui kolme venäläiskonetta, jotka yrittivät tuhota Kajaani Oy:n rakennuksia Tihisenniemellä. Pimeyden vuoksi palopommit putosivat kuitenkin jokivarteen pöllipinojen lähettyville aiheuttamatta suurempaa tuhoa. Koneet tulittivat myös konekivääreillään Seppälän maatalouskoulun seutua, jossa yksi sotilas haavoittui ja talousrakennus tuhoutui tulipalossa.


Alasammuttu neuvostokone.

Vihollishävittäjien sattumanvaraisessa tulituksessa haavoittui myös Teppanan takaisiin metsiin paenneita ihmisiä. Seppälän koululla toimi tuohon aikaan Pohjois-Suomen ryhmän esikunta, jonka venäläiset halusivat ilmeisesti tuhota, mutta yritys ei onnistunut. Pitkin päivää kymmeniä venäläiskoneita ilmaantui myös Kontiomäelle, jota pommitettiin useaan otteeseen. Ilmeisesti venäläiset pyrkivät tuhoamaan Kontiomäen ratayhteydet, joita myöten kuljetettiin Oulusta eversti Hjalmar Siilasvuon johtamaa 27. jalkaväkirykmentistä muodostettua prikaatia Suomussalmen taisteluihin. Venäläiset pyrkivät näin estämään suomalaisten lisäjoukkojen tulon Suomussalmelle. Kajaanin pommituksissa tapahtui raju muutos helmikuun alussa 1940.

7. helmikuuta valkeni jälleen kirkkaan kuulaana pakkaspäivänä. Pakkasta lienee ollut noin 20 astetta. Heti aamusta alkaen Kajaanissa annettiin kaksi ilmahälytystä. Noin vartin yli klo 14 Kajaanin taivaalle jylisi kaikkiaan 45 neuvostopommittajan armada, joka viitenä yhdeksän koneen laivueena pudotti tuhoisan lastinsa Kajaanin ydinkeskustaan. Palo- ja räjähdyspommien määräksi on arvioitu noin 2 000. Niiden lisäksi koneet kylvivät kaupunkiin lukemattoman määrän termiittipommeja.

Kajaanin seminaari pommitusten kohteena
Tuo pommitus koettiin rajulla tavalla myös Kajaanin länsiosassa sijaitsevassa Kajaanin seminaarissa. Lokakuun 9. päivänä 1939 opetustyö Kajaanin seminaarissa oli lopetettu ylimääräisten kertausharjoitusten vuoksi. Rintamatehtäviin määrättiin kaksi lehtorikuntaan kuulunutta, yksi työmestari sekä 39 seminaarin oppilasta. Muut seminaarilaiset ryhtyivät hoitamaan kuka mitäkin maanpuolustustehtävää. Kajaaniin jääneet nuorimpien ikäluokkien edustajat määrättiin mm. vartiotehtäviin.


Kajaanin seminaarin pääkäytävä 1930-luvulla.

Talvi ja jatkosodan aikana Kajaanin seminaari otettiin puolustuslaitoksen käyttöön. Sen päärakennuksen ja harjoituskoulun tiloihin sijoitettiin sotilassairaala 31. Seminaarin valinta sotasairaalaksi johtui siitä, että sen laitoksen länsipuolella toimi vanhastaan Kajaanin yleinen sairaala, jonka läheisyyteen sotasairaalan vuodeosastot oli sotilasviranomaisten mielestä helppo sijoittaa.


Kajaanin seminaarissa toimi sota-aikana Sotasairaala 31.
Kuvassa on sairaalan hoitajia.


Sairaala miehitettiin osin vakituisella yleisen sairaalan henkilökunnalla osin vapaaehtoisvoimin. Sotasairaalan päällikkölääkärinä toimi talvisodan aikana lääkintämajuri, ylilääkäri J.K. Lehtinen. Hänen lisäkseen sairaalassa toimivat lääkäreinä mm. J.A. Uoti, Eino Perttunen ja Jouko Vihma. Henkilökunnassa työskenteli kevään 1940 myös ruotsalainen vapaaehtoislääkäri Bengt Magnusson. Lääkärien lisäksi sairaalassa oli runsaasti sairaanhoitajia ja lääkintälottia.


Kajaanin sotasairaalan lääkintäupseereita: vasemmalta Perttunen,
Uoti ja Näätänen.

Yksi kaupungin monista ilmavalvontapisteistä sijaitsi seminaarin vintillä, joka sijaitsi riittävän korkealla, jotta idästä mahdollisesti lähestyvät vihollisen pommikoneet voitiin havaita riittävän aikaisin. Seminaarin läheisyydessä sijaitsi myös muutamia sotilaallisesti tärkeitä kohteita, kuten Kajaani Oy:n teollisuuslaitokset, Ämmäkosken voimala ja Linnansilta, joka yhdisti Kajaanin kaupungin ja Kajaanin maalaiskunnan kuntakeskukset toisiinsa. Näiden kohteiden arveltiin olevan venäläisten pommikoneiden kohteena.

Tammikuussa 1940 koettiin kaupungissa muutamia ankaria pommi iskuja, mutta tuossa vaiheessa seminaari ja sen rakennukset kuitenkin säästyivät. Päärakennuksen kellarikerrosta vahvistettiin kuitenkin ratapölkyillä. Kellariin tehtiin myös varasisääntulo- ja varauloskäytävä. Lisäksi ruokalan kellaria vahvistettiin lisäpommisuojaksi. Päärakennuksen ikkuna aukkojen eteen kasattiin vielä halkopinoja sekä massapaaluja suojaksi. Toimet olivatkin tarpeen, sillä ankarin pommitus oli vielä edessä. Se tuli helmikuun 7. päivänä, jolloin Kajaani joutui siihen asti ankarimman ilmapommituksen kohteeksi.

Tuota päivää monet aikalaiset ovat muistelleet kauhulla. Päivä oli kirkkaan kuulas talvipäivä, joka oli pommikoneiden toivesää. Jo aamupäivällä oli kaksi ilmahälytystä ja kolmas hälytys annettiin kello 14 tienoilla. Noin 10 minuuttia myöhemmin kaupungin ylle jylisi kaikkiaan 45 neuvostotunnuksin varustettua pommikonetta, jotka pudottivat Kajaanin keskustan asuinkortteleihin pomminsa. Myös seminaari sai osansa: alueelle osui kaikkiaan noin 10 järeätä lentopommia ja noin 20 palopommia. Seminaarin harjoituskoulun yläkerta syttyi ilmiliekkeihin seitsemästä rakennukseen osuneesta palopommista. Johtajan asuntoon iskeytyi puolestaan neljä palopommia, joiden takia rakennuksen yläosa paloi. Myös päärakennukseen syntyi palopesäkkeitä, mutta ne saatiin sammutettua. Tulipalojen vuoksi harjoituskoulua eikä seminaarin johtajan asuntoa voitu pelastaa.


Sotasairaalan potilaita ja henkilökuntaa toisen kerroksen aulassa.

Kun hoitohenkilöstö ja muut seminaarilla asuneet kukaan ei onneksi menettänyt henkeään kömpi esille monen tunnin jylinän ja räjähdysiskujen jälkeen pommisuojista, koko alue oli lohduttoman näköinen: noin kymmenen metrin päähän päärakennuksen luoteisnurkasta oli iskeytynyt pieni pommi. Siitä noin 20 metrin etäisyydellä oli todellinen kraatteri, joka halkaisija oli noin 10 metriä ja syvyys viisi metriä. Sen oli tehnyt arviolta puolen tonnin painoinen korttelipommi, jonka voimasta suuri betonipylväs oli singahtanut joen pohjoispuolelle. Jos tuo pommi olisi iskeytynyt päärakennukseen, se olisi tuhoutunut kokonaan. Palopommien aiheuttamat tulipalot riehuivat valtoimenaan.


Kajaanin seminaarin harjoituskoulu palaa 7.2.1940 lentopommituksen jälkeen.

Kaupunki liekeissä
Myös Kajaanin keskustassa pommituksen tuhot olivat mittavat ja palopommien ja termiittipommien sytyttämät tulipalot riehuivat useita päiviä. Neuvostokoneiden tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman paljon tuhoa ja siinä ne todella onnistuivat. Kuolonuhreja oli kaikkiaan neljä. Surmansa saivat toipumislomalla ollut luutnantti Eino Lehto, joka menehtyi Ipatin kivitalon sortuessa, ja Anna Mustonen ja hänen sisarenpoikansa Atso Rissanen, jotka menehtyvät pommin iskeytyessä sirpalesuojaan Karolineburgin läheisessä metsässä. Lisäksi surmansa sai muuan lääkäri, jonka on oletettu olleen Tauno Lille. Surmansa saaneiden lisäksi muutama ihminen loukkaantui. Uhrien suhteellisen vähäinen määrä johtui siitä, että suurin osa kaupungin asukkaista oli siirtynyt maaseudulle sukulaisten tai tuttavien luo pommituksia pakoon. Jos kaikki kaupungin vakituiset asukakat olisivat olleet kotonaan, kuolonuhrien joukko olisi ollut huomattavasti suurempi.

Pommituksen aineelliset tuhot olivat myös mittavat: kaikkiaan kaupungissa tuhoutui tuon päivän pommituksessa 64 asuintaloa, liikerakennusta, tehdasrakennusta ja ulkorakennusta. Pahiten pommit tuhosivat Kauppakadun varren taloja Koivukoskenkadun kulmauksesta seminaarille asti, mm. Kainuun Sanomien tontilla oli vain savuavia raunioita. Sen lisäksi Linnankadun talot kärsivät suuria tuhoja.

Pommituksen jälkeisenä aamuna talojen paikoilla savusivat vain rauniot ja talojen paikoilla seisoivat vain savupiippujen torsot. Kajaanin kannalta onnekasta oli kuitenkin se, että huomattava osa kaikista pommeista iskeytyi tyhjille tonteille tai jäi suutareiksi. Ilmeisesti juuri tämän pommituksen seurauksena yksi pienehkö lentopommi iskeytyi myös raatihuoneen yläpohjaan, josta se löydettiin suutarina vasta parikymmentä vuotta sitten. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Raatihuone säästyi kuin ihmeen kaupalla, vaikka sen ympäristössä tuho oli melko totaalista.


Kajaanin Kauppakadun länsipää 10.2.1940. Taustalla Kajaanin seminaari.

Pommituksen jälkeen alkoi raju jälkipyykki. Kaupunkilaiset olivat tyytymättömiä siihen, ettei viholliskoneiden tulosta varoitettu ajoissa. Lisäksi omien ilmavoimien ja ilmatorjunnan puutetta manailtiin. Valitettavasti omat hävittäjäkoneet olivat niin kaukana, etteivät ne ennättäneet häätämään venäläiskoneita. Toisaalta voidaan kysyä, mitä mahdollisuuksia muutamalla hitaalla hävittäjällä olisi ollut 45 pommikoneen massiivista armadaa vastaan. Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Aleksanteri Fränti sähkötti kuitenkin puolustusministeriöön ja pyysi omien hävittäjien suojaa Kajaanille.

Itse asiassa tuossa vaiheessa Kuluntalahteen sijoitettiin seitsemän Gloster Gladiator -hävittäjää. Vaikka ne olivat vanhanaikaisia ja huomattavasti hitaampia kuin venäläiskoneet, ne kuitenkin kykenivät karkottamaan seuraavana päivänä eli 8.2. suurehkon pommikoneosaston, joka oli tulossa Kajaaniin täydentämään edellispäivän tuhoja. Gloster Gladiator -hävittäjien tulolla oli siten kaupungin asukkaiden mielialoja kohentava vaikutus.
Kajaanin kaupunginvaltuusto teki helmikuun lopulla, tarkemmin sanottuna 27.2., päätöksen kolmen miljoonan markan lainan ottamisesta. Rahat oli määrä luovuttaa ilmavoimille, jotta niiden avulla olisi saatu hankittua hävittäjäkone kaupunkia puolustamaan. Hanke ei kuitenkaan johtanut tuloksiin.

Kajaani joutui vielä helmikuun puolenvälin jälkeen neljän pommihyökkäyksen kohteeksi. 19.2. neljä viholliskonetta pudotti pomminsa Lammin jäälle, 22.2. kahdeksan pommikonetta kylvi tuhoa ennen muuta Yläkaupunkiin ja 23.2. viisi konetta pommitti Purolaa ja tehdasaluetta. Viimein isku koettiin 25.2., jolloin kahdeksan konetta aiheutti vaurioita Teppanassa ja kasarmialueella. Tässä iskussa veturinkuljettaja Antti Juho Lehto menetti henkensä ja pari sotilasta loukkaantui.
Tämän jälkeenkin ilmahälytyksiä kyllä oli, mutta Kajaania ei enää talvisodan aikana pommitettu. Ilmeisesti neuvostokoneet siirrettiin etelämmäs Karjalan kannakselle pehmittämään suomalaisia joukko-osastoja, jotka yrittivät estää puna-armeijan läpimurtoa.

Kajaanissa neuvostokoneiden pommituksissa kuoli yhteensä 10 ihmistä, mikä ei ollut kovin paljon, kun muistaa pommitusten määrän ja rajuuden. Talvisodan pommituksissa Kajaanin kaupunkikuva muuttui kuitenkin toden teolla. Huomattava osa sen ydinkeskustan taloista paloi, vaurioitui tai muuttui muuten asumiskelvottomiksi.

Kaikkiaan Kajaanissa vahingoittui tai tuhoutui 96 rakennusta, joissa oli 142 asuntoa ja niissä 443 asuinhuonetta. 49 rakennusta tuhoutui kokonaan. Niistä meni 77 asuntoa ja 256 huonetta. Tuhot olivat melkoiset Kajaanin kokoisessa kaupungissa, jossa muutenkin kärsittiin asuntopulasta. Kova pakkastalvi vielä lisäsi pommitusten aiheuttamaa asuntopulaa.

Kajaanin seminaari, nykyisen Kajaanin opettajankoulutusyksikön edeltäjä, kärsi Suomen seminaareista kaikkein eniten talvisodan aikana. Se joutui pommitusten kohteeksi, se hoiti kunniakkaasti Sotasairaala 31:n tehtäviä ja sen jäsenet, opettajat ja oppilaat palvelivat talvisodan rintamilla. Kajaanin seminaari antoi myös raskaan uhrin isänmaan puolesta, sillä noin 80 sen oppilasta tai seminaarista valmistunutta kaatui taisteluissa.
Kuvalähteet: Kajaanin opettajankoulutusyksikön kokoelma
(Reijo Heikkinen)

 

Opelan sitsit

Opela ry järjestää keskiviikkona 5.5 Cocktail-sitsit Sofassa (entinen Night Valjus). Tule viettämään tyylikästä iltaa hyvän ruoan, juoman sekä seuran parissa. Ovet ovat avoinna kello 18:30–19:00 ja tilaisuus alkaa 19,00. Ilmoittautua voit perjantaihin 30.4. mennessä (oyopela(at)mail.student.oulu.fi). Hinta on 15 euroa sisältäen 3 drinkkilippua ja ruoan. Illan juhlissa pukukoodina tumma puku – naisilla coctail/iltapuku. Tervetuloa!

 

 


 


Eipä tullut Kainuuseen lumeton vappu, vaikka kovasti lumet kyytiä saavatkin!

 


Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) toukokuun 2010 numeroon 20.5.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
 kampuslehti(at)oulu.fi.

Sivut päivitetty 30.4.2010