HUHTIKUU 2008

---

Kajaanin opettajankoulutusyksikköön haki 1030 pyrkijää syksyllä alkaviin koulutuksiin

Hakijamäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Luokanopettajakoulutuksen 60 aloituspaikkaan haki yhteensä 984 pyrkijää, joista 305 ensisijaisena. Kajaaniin ensisijaisesti hakeneista kolmasosa oli miehiä. Opiskelijavalinnat jatkuvat VAKAVA-kokeella 7.5.2008 kello 14–16. VAKAVA-kokeeseen voivat osallistua hakemuksensa ajoissa jättäneet korkeakoulukelpoiset hakijat ilman erillistä kutsua VAKAVA-ohjeen mukaisesti.

VAKAVA-aineisto on ollut saatavissa Internetissä 2.4.2008 lähtien. VAKAVA-kokeen ja hakutoiveiden perusteella määräytyy soveltuvuuskokeen osallistumisoikeus. Kajaanin soveltuvuuskokeet ovat 5.–6.6.2008.

Ruotsin kielen kielikylpykoulutukseen haki 46 pyrkijää. Valinnan ensimmäisen vaiheen muodostaa VAKAVA-koe. Toiseen vaiheen valinnat pidetään Vaasassa. (Anja Hongisto)

 

 

Kajaanin korkeakoulukonsortion valmistelu käynnistyy

Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu aloittavat Kajaanin korkeakoulukonsortion valmistelun. Opetusministeriö on antanut täyden tukensa sen muodostamiselle molempien korkeakoulujen huhtikuussa käymissä tulos- ja tavoiteneuvotteluissa ja myöntänyt sille hankerahoitusta. Korkeakoulukonsortio tulee sisältämään Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskukseen sisältyvät toiminnot sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnot. Konsortiolla tavoitellaan yhteistä strategista ohjausta ja koordinointia alueen korkeakoulutoiminnalle.

Kajaanin korkeakoulukonsortion valmistelu käynnistyi korkeakoulujen
rehtorien ja kaupunginjohtaja Erkki Vähämaan allekirjoituksin.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Arto Karjalainen asettivat elokuussa 2007 yhteisen hankkeen Kajaanin korkeakouluyksiköiden toiminnallisen ja rakenteellisen yhteistyön kehittämiseksi. Selvitysmieheksi kutsuttiin professori Jorma Rantanen, joka luovutti hankkeen väliraportin viime joulukuussa. Selvitysmies Rantanen luovutti loppuraporttinsa Lajuselle ja Karjalaiselle Kajaanissa 21.4.2008. Kajaanin korkeakoulukonsortion valmistelu aloitetaan sen ehdotusten pohjalta. Osapuolet asettivat samalla yhteisen työryhmän valmistelemaan konsortion hallintoa ja toimintamallia. Työryhmän puheenjohtajana toimii Oulun yliopiston vararehtori Rauli Svento. Työryhmän työn valmistuttua voidaan käynnistää konsortion muu valmistelu.

Loppuraportin ehdotukset noudattelevat pääosin väliraportin ehdotuksia. Yhteistyössä kehitettävinä alueina mukaan on lisätty tietojenkäsittely, ohjelmistotekniikat, langaton viestintä ja mittaustekniikka sekä paikallinen ja alueellinen vaikuttavuus. Rehtori Lauri Lajunen toteaa: "Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat jälleen näyttämässä uudenlaista alueellisen yhteistyön mallia. Rantasen esittämä konsortiomalli on ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistoiminnassa uusi avaus, joka tuo toimintaan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Yliopiston kannalta merkittävää on, että opettajankoulutuksen aloituspaikkoja ei siirry etelään, vaan koulutus säilyy Kajaanissa."

Selvitysmies Jorma Rantanen luovuttaa Selvitysraportin Kajaanin alueen
korkeakoulujen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyhteistyön rakenteellisesta ja
toiminnallisesta tehostamisesta rehtori Lauri Lajuselle ja rehtori Arto Karjalaiselle.

"Kevään mittaan on pohdittu, miten opetusministeriö suhtautuu konsortioon. Viime viikon tavoite-sopimusneuvotteluissa se antoi täyden tuen hankkeelle. Professori Rantasen erinomainen selvitys on nyt pohjana alkavalle työlle. Ensimmäiseksi mietitään vielä kevään aikana konsortion hallinto ja toimintatavat. Tämä työ on pohjana syksyllä käynnistyvällä käytännön toimenpiteiden muotoilemiselle. Uskon, että lopputuloksena on vetovoimainen, Kainuun työelämää entistä paremmin palveleva koulutus-, tutkimus- ja kehitysympäristö", sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Arto Karjalainen.

Rantasen loppuraportin yhteistyömallissa esitetään yhdistettäväksi molempien korkeakoulumuotojen aikuis- ja täydennyskoulutus ja tavoitteena on parantaa niiden alueellista vaikuttavuutta. Myös useat muut tuki- ja kehittämispalvelut järjestettäisiin jatkossa yhdessä. Uusien yhteistyörakenteiden kehittämistä Rantanen esittää ICT-alalle, hyvinvointialalle ja matkailualalle. Korkeakoulujen tutkintoon johtava koulutus säilyy nykyisenä. Siinä pidetään kiinni yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallista. Konsortio muodostetaan molempien korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulun ylläpitäjän, Kajaanin kaupungin, keskinäisellä sopimuksella.

Selvitysmies Rantasen loppuraportin suositukset:
Selvitysmies Jorma Rantasen suositukset ovat tiivistettyinä seuraavat:

1. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnot tulee säilyttää ja niitä kehittää Kajaanissa ja Kainuussa.

2. Kajaanin yliopistokeskukselle ja Kajaanin ammattikorkeakoululle voidaan perustellusti osoittaa vastuu- ja johtorooleja niiden erityisillä osaamisalueilla maakunnallisten kehitysstrategioiden toimeenpanossa.

3. Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyörakenteeksi perustetaan duaalimallin puitteissa 1.1.2009 alkaen Kajaanin korkeakoulukonsortio, joka on koordinoiva korkean tason yhteistoimintaelin ja edustaa molempien korkeakoulujen johtoa ja hallintoa.

4. Molempien yksiköiden tukitoimintoja yhdistetään yhteisiksi palvelutoiminnoiksi.

5. Kajaanin opettajankoulutusta on kehitettävä edelleen erityiskohteina erityispedagogiikka, liikuntakasvatus ja yhtenäiskoulun opettajankoulutus.

6. Perustetaan yhteinen Kajaanin korkeakoulutuksen aikuiskoulutusyksikkö, johon vastaa molemmille korkeakouluille kuuluvasta aikuiskoulutuspalvelujen tuottamisesta.

7. Kajaanin korkeakouluyksiköiden vahvuusalueet tietojenkäsittely, ohjelmistotekniikat, langaton viestintä ja mittaustekniikka muodostavat Kajaanin profiilin tärkeän tekijän, jonka edelleen kehittämistä ja syventämistä tulee jatkaa.

8 - 9. Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun sisällöllisiksi yhteistoimintaorganisaatioiksi niiden tunnistetuilla vahvuusalueilla perustetaan toiminnallisina kokonaisuuksina ICT-yhteistyöohjelma ja hyvinvointiohjelma. Samalla tavalla kehitetään yhteistyössä matkailun opetusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa, jossa keskeistä on myös yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa.

10. Yrittäjyyskasvatusta tehostetaan läpäisyperiaatteella kaikilla opetusaloilla ja kaikilla opetuksen tasoilla.

11 Yliopistokeskusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään Oulun, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lapin ja Vaasan yliopistojen välillä.

12. Konsortiolle laaditaan yhteinen kansainvälistymisohjelma, joka tähtää kansainvälisiin yhteistyö-verkkoihin osallistumiseen sekä kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön vahvistamiseen.

13. Venäjä-osaamisen syventämiseksi ja vahvistamiseksi perustetaan Luoteis-Venäjä -yksikkö osaksi yliopistokeskuksen Lönnrot-instituuttia.

14. Kajaanin seudun koulutuskokonaisuutta on tarkasteltava myös paikalliseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen kykenevänä monipuolisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyökokonaisuutena, joka täyttää volyymeille asetetut kriteerit.

15. Valmisteluun tulee asettaa korkeakoulujen yhteisiä asiantuntijaryhmiä, ja valmistelua ohjaa yhteinen ohjausryhmä. Konsortion arviointi tulee toteuttaa vuonna 2011.

16. Rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden toteuttamiseksi Kajaanin yksiköille kanavoidaan tarpeellinen määrä erillisrahoitusta.

(Juha Vartiainen)

 

 

Tutkimuksella kehitetään hyvinvoivaa Kainuuta

Aluekeskusohjelmalta yhteinen tutkimusasiamies Kainuun korkeakouluyksiköille
Kajaanin seudun aluekeskusohjelman hyvinvointi-painopistealueen kehittämistyötä on vahvistettu uudella toimijalla, korkeakouluyksiköiden yhteisellä tutkimusasiamiehellä. Toimi on sijoitettu Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikköön, ja 1.3.2008 alkaen tehtävässä on toiminut Sari Salmela. Tutkimusasiamies keskittyy hyvinvointi- ja rajapintatoimialojen tutkimuksen ja innovaatioympäristön kehittämiseen Kainuussa.

Hyvinvointialan yritys- ja tutkimustoiminnan kehittäminen on valittu Kajaanin seudun aluekeskusohjelman vahvimmaksi painopisteeksi ohjelmakaudella 2007–2010. Kajaanin seudulla on viime vuosina syntynyt hyvinvointialaan ja sen rajapintatoimialoihin liittyvää tutkimustoimintaa niin Kajaanin yliopistokeskuksella (erit. Mittalaitelaboratorio, Biotekniikan laboratorio, Tietojenkäsittelytieteiden laitos), Kajaanin ammattikorkeakoululla kuin alueen osaamiskeskittymissäkin (Mittaustekniikan osaamiskeskus Measurepolis-Kajaani, Snowpolis Oy ja Seniorpolis Oy).

Hyvinvointiteknologia on alueen toimijoita yhdistävä teema, ja tavoitteena onkin koota tiiviiksi yhteisöksi hyvinvoinnin parissa työskentelevät tahot Kainuussa: korkeakoulu- ja tutkimusyksiköt, hyvinvointialan yritykset, teknologiayritykset, julkinen sektori ja kehittämisorganisaatiot. Yhteistyötä tiivistämällä on mahdollista luoda laajempia korkeakouluyksiköiden yhteisiä, yrityslähtöisiä, hyvinvointiteknologiaan painottuvia tutkimushankkeita niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Toimiva yhteistyö myös lisää maakunnan vetovoimaa ja mahdollistaa uusien alan yritysten ja osaajien houkuttelun alueelle, ja tavoitteena on, että Kainuu koetaan yritysten näkökulmasta hyvänä kehitysalustana teknologioiden ja palvelujen tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa.

Kainuussa työskentelevät yliopistoyksiköt ja Kajaanin ammattikorkeakoulu voivat hyödyntää tutkimusasiamiestään yhteisten tutkimushankkeiden suunnittelussa, valmistelussa ja hakemisessa. Samoin tutkimusasiamies on yritysten käytettävissä ja auttaa luomaan yhteyksiä tutkimusyksiköihin, hyvinvointitoimialan eri verkostoihin ja muihin toimijoihin. Myös kaikenlaiset kehittämisideat ja -ajatukset hyvinvoinnin ja yhteistyön kehittämiseen liittyen ovat tervetulleita. Yhteydessä voi olla Sari Salmelaan, s-posti sari.salmela(at)oulu.fi (Sari Salmela)

 

 

Taidekasvatuksen kiertokoulu Veikko

Kajaanin opettajankoulutusyksikön opiskelijat jalkautuivat tänä keväänä maakuntaan. Parinkymmenen opiskelijan joukko ja heidän ohjaajansa lähtivät pitämään kiertokoulu Veikkoa Kainuun kouluihin. Kuvataiteen, musiikin ja sanataiteen opiskelijat harjoittelivat taidekasvatuksen opettamista Kajaanissa, Kuhmossa ja Hyrynsalmella.

Kiertokoulun ohjaajat, Marja Koskivirta (musiikki), Matti Lukkari (kuvataide) ja Teija Rääpysjärvi (sanataide) keksivät ajatuksen kiertokoulusta viime syksynä Rehjassa. He päättivät toteuttaa ideansa tänä vuonna pilottihankkeena ja onneksi yliopisto tuki kiertokoulun tarpeellisuutta. Maakunnallisen näkyvyyden saavuttaminen on opettajankoulutuksellemme tarpeellista. Tietysti tavoitteena oli myös kiinnittää huomiota taidekasvatukseen ja sen asemaan peruskoulussa. 

Kuvataiteen työpaja Kuhmossa Kontion koululla.

Projekti aloitettiin jo syksyllä ottamalla yhteyttä kouluihin ja sopimalla käytännön järjestelyistä. Koulut olivat ilahduttavan innokkaita ottamaan opiskelijoita vastaan. Vierailukouluissa opiskelijat pitivät yhden päivän aikana työpajoja kuvataiteesta, musiikista ja sanataiteesta. Kaikkien työpajojen yhteiseksi teemaksi oli tällä kertaa valittu metsä.

Yhtenä tavoitteena Veikossa oli kehittää taideaineiden opetusharjoittelua. Opiskelijat kokeilivat erilaisia didaktisia lähestymistapoja taidekasvatukseen. Erityisen merkittäväksi opiskelijat kokivat sen, että he pystyivät toteuttamaan saman työpajan useampaan kertaan. Näin he pystyivät heti seuraavassa työpajassa kokeilemiaan uusia ja erilaisia didaktisia ratkaisuja. Kouluilla opettamisen hyvä puoli oli tietysti myös mahdollisuus välittömään palautteeseen sekä oppilailta että ohjaavilta opettajilta. Kiertokoulun jälkeen opiskelijat sanoivat palautteissaan, että ymmärrys oppiaineen luonteeseen ja sen opettamiseen kasvoivat.

Opiskelijat ohjaavat monotypiaa normaalikoulun työpajassa.

Kokemus – taidekasvatuksellisen orientaation ja konkreettisen toteuttamisen vahvistuminen – oli opiskelijoille hyvä. Oppia mukaan tarttui myös muille: didaktikkojen ajatus taidekasvatuksen viemisestä kouluihin taiteidenvälisestä näkökulmasta osoittautui tavoiteltavaksi. Antoisaa didaktikoille oli yhteistyö yli ainerajojen ja sitä aiotaan jatkaa. Maakunnan koulujen luokanopettajat kokivat työpajojen seuraamisen antoisana täydennyskoulutuksen taideaineiden opettamisesta.

Tulevana lukuvuonna 2008–2009 kiertokoulu Veikko jatkuu. Opiskelijoilla on mahdollista tehdä kiertokoulussa 5 opintopisteen kokonaisuus syventäviin opintoihin (innovatiivinen projektityö) ja perehtyä samalla taidekasvatuksen teorioihin ja niiden soveltamiseen koulussa. (Teija Rääpysjärvi ja Matti Lukkari)

 

 

Kaapro karhun seikkailut Äännemetsässä ja sanojen maassa

Kaapro Karhu ystävineen on seikkaillut Kajaanin normaalikoulun 0–1 luokassa lukuvuonna 2007–2008. Seikkailu on osa Suomen Akatemian rahoittamaa "Mielekäs oppiminen juonellisissa ympäristöissä" -tutkimushanketta. Seikkailujuoneen on kiedottu tehtäviä, joita ratkoessaan oppilaat oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Kyseessä on siis "lukuseikkailu", jossa oppilaat seikkailijoiden roolissa auttavat ja opettavat Kaapro Karhua ystävineen lukemaan ja kirjoittamaan. Seikkailutarina perustuu Galina Zuckermanin alkuperäistekstiin, joka on suomennettu ja muokattu suomenkieltä ja kielioppia vastaavaksi tarinaksi. Seikkailua toteutetaan tiiminä, johon kuuluvat tutkija, luokanopettaja, tutkimusapulainen ja 8 opiskelijaa (luokanopettajan, kielikylvyn että varhaiskasvatuksen koulutusohjelmista). Osallistumalla seikkailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja toiminnan reflektointiin sekä perehtymällä juonellisen oppimisen teoriapohjaan opiskelijat suorittavat sisältö- ja menetelmäopintojaan sekä opetusharjoittelujaan. Tutkimushankeaineisto on käytettävissä – totta kai – tutkimusaineistona tutkimuskursseille sekä kandidaatintutkielmiin että pro graduihin kaikille siitä kiinnostuneille opiskelijoille. Videoaineistosta on tuotettu ja tuotetaan jatkossakin esittelymateriaaleja, joita voidaan käyttää myös opintojen ohjauksen tukena.

Team Kaapro. Kuva: Team Kaapro.

Kajaanin normaalikoulun lukuseikkailua toteutetaan kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00–10.20. Toiminta videoidaan 2–3 kameralla. Tavoitteina seikkailulle on lasten aloitteisuuden ja motivaation tukeminen, luokkahuoneen vuorovaikutuksen laadullinen kehittäminen, dialogisen yhteistyön tukeminen ongelmanratkaisutilanteissa, mielikuvituksen ja luovuuden kehittäminen, opettajan narratiivisten työvälineiden kehittely sekä tietysti äidinkielen opettaminen juonellisessa oppimisympäristössä. Lukemaan ja kirjoittamaan opettamismenetelmä on lähellä LPP/kokosanamenetelmää, johon tärkeänä osana on liittynyt sanarakenteiden mallittaminen ennen kirjainmerkkien käyttöön ottamista. Menetelmän teoreettisiin lähtökohtiin voi halutessaan tutustua artikkelista "El'konin, D.B. How to teach children to read. Journal of Russian and East European Psychology, vol. 37, no. 6, November–December, 1999, 93–117.", jossa menetelmää hahmotetaan venäjänkielen opetuksessa, ja Kaapro Karhun seikkailuissa menetelmää on kehitetty vastaamaan suomenkielen opetusta. Kaapro Karhun seikkailut Äännemetsässä - osiossa, jota toteutettiin koko syyslukukausi, käytettiin äänteitä, joita hallitsemalla voitettiin Äännemetsää hallitseva äänteitä syövä Hiisi ja äännemerkkejä, joiden avulla mallitettiin sanarakenteita. Sanojen maassa asuva Täti Äännetär kirjainlapsineen esiteltiin kevätlukukauden alussa, jolloin lapset osasivat jo varsin mallikkaasti kirjoittaa äännemerkkien avulla. Täti Äännettären ja hänen veljensä Aakkosritarin kanssa lapset valmistautuvat parhaillaan voittamaan katalan Aakkosahmatin, joka uhkaa tuhota kaikki kirjaimet ja kirjat.

Hiiden syömän äännetalon korjaamista. Kuva: Team Kaapro.

Kaikessa lyhykäisyydessään sanottuna juonellinen oppimisympäristö rakennetaan tarinan ympärille. Tehtävät kiedotaan tarinan juoneen, ja tarina jatkuu vasta, kun tehtävät on ratkaistu. Juoneen kiedotut tehtävät ovat avoimia tehtäviä, joihin on useita vastauksia ja joista lapset voivat kehitellä omia oppimispolkujaan. Usein lapset kehittelevät sekä juonta että itse itselleen omia tehtäviä ratkoessaan juonen käänteitä. Mielekkyys ja henkilökohtainen merkitys tarinaan ja tehtäviin motivoi lapsia toimimaan tarinan sankareina, jotka auttavat pulaan joutuneita. Aikuiset puolestaan rikastavat tarinaa "narratiivisten työvälineiden" avulla. Näitä työvälineitä ovat esimerkiksi tarinankerronta, dramatisoinnit ja pöytä- ja nukketeatteriesitykset. Toimimalla roolissa aikuinen voi toimia tasavertaisena lasten kanssa. Kuvitellussa tilanteessa toimiminen perustuu roolien ja niiden välisten sääntöjen mukaiseen toimintaan, jolloin lapsi joutuu haastamaan itsensä toimimaan roolinsa mukaisesti. Siirtymää kuviteltuun tilanteeseen ja sieltä pois voi konkretisoida vaikkapa kulkemalla tunnelin läpi, kuten Kaapro Karhun seikkailussa tehdään.

Täti Äännettären sanapenkkien hoitaminen. Kuva: Team Kaapro.

Sanalääkkeen valmistaminen Hemmo Hirvelle. Kuva: Team Kaapro.

Professori Pentti Hakkarainen, tutkimushankkeen johtaja, on juonellisen oppimisen isä, jonka mielestä juonellinen (narratiivinen) oppimisympäristö on osuva toimintajärjestelmä siirtymävaiheessa leikistä oppimiseen eli esi- ja alkuopetusikäisille. Toki juonellinen oppimisympäristö kiehtoo vanhempiakin lapsia. Ensimmäinen juonellisen oppimisympäristön kokeilu on alkanut Hyvinkäällä päivähoidon ja koulun yhteistyönä 1996, jolloin yhdistettiin 4–8-vuotiaita lapsia samaan ryhmään luokanopettajan, lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan muodostamaan tiimiin. Nykyään Hyvinkäällä on useampia 4–8-vuotiaiden ryhmiä ja toiminta on vakinaistettua. Pentti Hakkaraisen ajatuksiin voi tarkemmin perehtyä lukemalla hänen kirjansa "Kehittävä esiopetus ja oppiminen. 2002. Jyväskylä: PS-kustannus" tai artikkelinsa "Narrative learning in the fifth dimension. 2004. Critical Social Studies Outlines No 1, 5–20. http://www.outlines.dk/contents/Outlines041/Hakkarainen04.pdf "

Aakkosritari. Kuva: Team Kaapro.

Kaapro Karhu ystävineen hyvästellään keväällä, ja tulevana lukuvuonna 2008–2009 lukuseikkailu saa jatkoa "kielentutkija"-seikkailuna, jossa pureudutaan viestinnän käsitteen ytimeen sanan muodon ja merkityksen kautta. Se onkin kokonaan eri tarina, johon palataan aikanaan! (Marja-Leena Vuorinen, tutkija, Team-Kaapro)

 

 

Publiikissa juhlittiin valmistuneita

Perjantain 4. huhtikuuta kokoontui valmistuvia opiskelijoita kotiväkineen ja ystävineen yliopistokeskuksen päärakennuksen Martti Helan saliin. Ohjelma alkoi Maija Rasmuksen ja Teija Rääpysjärven lausuntaesityksellä, jossa kuultiin Kaarina Valoaallon runo "Kyllä kalpenis moni feministi" sekä Jorma Eton runo "Suomalainen".

Yliopistokeskuksen johtaja ja kasvatustieteellisen tiedekunnan varadekaani, professori Juhani Suorttin puheessa maistereille ja kandidaateille käsiteltiin koulutukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Eino Leinon 130-juhlavuoden merkeissä Virve Pirttivaara ja Anna-Kaisa Miettinen esittivät laulupianoduona Lauri Ikosen säveltämän Leinon Juhannus-runon sekä Perttu Hietasen ja Taisto Wesslinin säveltämän Laulajan laulun.

Vastavalmistuneen puheenvuoron käytti Päivi Leinonen. Opela ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Arto Moilanen piti opiskelijajärjestön puheen. Musiikin sivuaineryhmä esitti kaksi laulua. Tilaisuudessa jaettiin muistamisia ja kunniakirjoja. Kunniakirjan menestyksekkäästä Kajaanista opiskelusta saivat myös vaihto-opiskelijamme. Publiikki päättyi Gaudeamus Igitur -yhteislauluun ja juhlajuoma- ja kahvitarjoiluun. (Juha Vartiainen)

Valmistuneen puhe
Rakkaat opiskelutoverit ja muu juhlaväki. Muistan kuin eilisen päivän, kun sain kuulla päässeeni opiskelemaan luokanopettajaksi Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Olin hetkeä aikaisemmin, rippileirillä leiriavustajana ollessani, saanut kuulla, että olen päässyt neljännelle varasijalle. Pettymys oli suuri. Kaikki olivat varmoja, tai ainakin halusivat olla, että pääsisin kyllä sisälle. Rippileiri loppui, mutta odotus jatkui. Opintotoimiston naiset saivat joka toinen päivä kärsimättömiä puhelinsoittoja: "No monentenako minä nyt olen?"

Toiseksi viimeisellä soittokerralla sain kuulla seuraavaa: "Nyt jos joku vielä peruu olet sisällä!" "Apua", ajattelin. Nyt Päivi et kyllä ainakaan huomenna soita. No, minut tuntevat tietävät varmaan miten siinä kävi! Enhän minä malttanut olla soittamatta. Vastaukseksi sain: "Sinulle on tänään lähetetty kirje." Olin kuin puulla päähän lyöty. "Tarkoittaako tuo, että minut on valittu opiskelemaan?", kysyin ällistyneenä. Ja sitähän se tarkoitti. Puhelu oli pakko lopettaa lyhyeen, sillä tasajalkaa pomppien ja riemunkiljahdusten saattelemana oli ilouutinen pakko soittaa heti äidille, siskolle ja parhaalle ystävälle.

Syksyllä 2004, elokuun lopussa alkoi minun, ja monen teistä, opintie. Arkoina ekavuosikurssilaisina astelimme koivukujaa pitkin kohti päärakennusta ja mietimme, mikäköhän meitä odotti. Turhaan olisin jännittänyt ensimmäisenä aamuna, jos olisin tiennyt kuinka ihaniin opiskelukavereihin ja vastaanottavaiseen yhteisöön pääsen tutustumaan.

Alkusyksystä liikuin paljon kolmen koon komppanian seurassa. Nimi tuli siitä, että kolme ystävystä tulivat Kajaanista, Kuusamosta ja Kestilästä. Pikkuhiljaa porukka laajeni jo niin, että nimeä ei enää voitu käyttää. Mutta mitä sillä väliä, saatiinhan sakkiin paljon ihania ihmisiä.

Toisen vuoden syksynä törmäsin alakerran ilmoitustaululla erääseen ihmiseen, joka on opiskeluaikana tullut minulle erittäin tärkeäksi. Saimme hänestä myös uuden jäsenen kasvavaan joukkoomme. Tästä ihmisestä ei tullut minulle läheistä vaan siksi, että hän teki kanssani gradun vaan myös siksi, että hänen kanssaan on voinut jakaa niin ilot kuin surut. Kiitos hänelle siitä!

Hetkien ja vuosien kuluessa tutustuttiin yhä enemmän uusiin ihmisiin ja koulutusohjelmarajat rikkoontuivat. Sivuaineopinnoissa tavattiin tulevia varhaiskasvattajia, ja joillekin kursseille saimme vahvistuksia myös matematiikan opiskelijoista. Yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa kuljimme monet mukavat luennot, koimme tuskaiset aamun harjoitustunnit, kun kaikilla olisi vielä nukuttanut ja kävimme läpi monenmoiset opiskelijariennot. Välillä pysähdyimme tuskailemaan tekemätöntä esseetä tai paikallaan junnaavaa gradua.

Harjoitteluissa koimme onnentäyteisiä hetkiä sekä epäonnistumisen tuskaa. Ohjaajamme yrittivät iskostaa päähämme hyviä vinkkejä sekä kasvattaa meitä hyviksi opettajiksi. Jos joku koki epätoivoa, niin uskon, että jokaisella meistä on kuitenkin päällimmäisenä ne hyvät hetket. Varsinkin nyt, kun ikäviä asioita on turha miettiä. Muistakaa, meillä on oikeasti syytä juhlaan!

Nyt, kun opiskelumme ovat tässä talossa lopuillaan, haluan kiittää kaikkia ihania opiskelukavereita näistä yhteisistä vuosista. Tuntuu hurjalta, kun meidät jälleen revitään juurilta ja lähetään uuteen alkuun. Missä? Sitä ei varmasti moni tiedä. Toivon, että emme unohda toisiamme, sillä näillä vuosilla on aina paikka sydämessämme. Ne ovat jättäneet meihin kaikkiin lähtemättömän jäljen ja muuttaneet meitä jollakin tapaa. Jos ei muuta, niin olemme ainakin vanhentuneet siitä ensimmäisestä luokkakuvasta!

No, se ei kuitenkaan ole huono asia. Toivotaan, että vanhetessamme olemme saaneet myös viisautta ja osaamista on iskostunut päihimme. Jos näin on käynyt, saa siitä kiitoksen osoittaa oppilaitoksemme opettajille sekä kaikille niille opettajille, jotka eri harjoitteluissa ovat meitä tukeneet ja ohjanneet. Työnne on kantanut hedelmää, sillä tässä me nyt olemme. Valmistumassa ja jättämässä tilaa uusille kansankynttilöille. Jatkakaa työtänne, ja kasvattakaa myös heistä vastuunsa kantavia sekä osaavia opettajia. Kiitokset kuuluvat tietysti myös kaikille niille läheisille ja ystäville, jotka ovat meitä opiskelujemme aikana tukeneet. Ilman teidän tukeanne ja ymmärrystänne olisi monen opiskelijan opintie tuntunut huomattavasti raskaammalta.

Rakkaat opiskelutoverit! Me kaikki tunnemme varmaan suurta helpotusta siitä, että opiskeluvuotemme ovat takana ja voimme avoimin mielin suunnata kohti työelämää. Tunnemme kuitenkin varmasti myös suurta haikeutta. Kaikki tuttu jää nyt taakse. Muistakaa kuitenkin, että elämämme on edessäpäin. Emme voi jäädä polkemaan paikoillemme, vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen. Olkaa työssänne osaavia, vastuunne kantavia sekä itseänne kehittäviä opettajia. Ja kuten Suortti sanoi: "Muistakaa kollegiaalisuus." Älkää jääkö yksin murehtimaan ongelmia, vaan kysykää rohkeasti neuvoa. Vanhemmat ja viisaammat saavat kyllä luvan auttaa, jotta me voisimme joku päivä olla niitä vanhempia ja viisaampia. Muistakaa myös, että jätätte opetettaviin lapsiin aina jonkin jäljen. Suhtautukaa työhömme siis sen vaatimalla vakavuudella, mutta älkäämme unohtako huumoria. Se vie monesti pitkälle. Loppuun tahdon vielä lainata päättöharjoittelun historian ohjaajaani, joka kiteytti hyvin sen, että kannamme joskus maailman kaikkia murheita harteillamme, emmekä osaa hidastaa ajoissa. Senpä vuoksi: "Muista pitää huoli itsestäsi ja anna itsellesi lupa joskus myös vain liidellä!" (Päivi Leinonen)

 

 

Lukiolaisten ensimmäiset tietojenkäsittelytieteen opintokokonaisuudet valmistuivat

Kajaanin lukiossa on ollut mahdollisuus opiskella tietojenkäsittelytiedettä osana lukio-opintoja jo muutaman vuoden ajan. Tänä keväänä ensimmäiset lukiolaiset saivat valmiiksi yliopistotasoisen tietojenkäsittelytieteen 27 opintopisteen opintokokonaisuuden. Tietojenkäsittelytieteen opintonsa he aloittivat jo lukion ensimmäisellä luokalla. Opintokokonaisuus on jaksotettu viiden lukukauden ajalle siten, että kunkin lukukauden aikana järjestettiin yksi kurssi. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa jokin kiinnostava yksittäinen kurssi tai koko kokonaisuus. Opinnot on toteutettu yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa.

-Tämä on mainio tilaisuus alaa harkitseville tutustua tietojenkäsittelyn opintoihin. Yliopisto-opintojen suorittaminen on opiskelijalle vaivatonta. Opiskelulle on varattu aika lukujärjestyksessä ja opiskelu tapahtuu lukion omissa tiloissa. Lähiopetuksen lisäksi opinnoissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksen tukena toimii oppimisympäristö, jonka kautta voidaan jakaa muun muassa tehtäviä sekä digitaalista oppimateriaalia, kertoo lähiopettajana toimiva lukion opettaja Kai Nurmi.

-Opinnot antavat hyvät perusvalmiudet tietojenkäsittelystä, mistä on hyötyä jokapäiväisessä elämässä. Opiskelijat saavat loistavat tietotekniset valmiudet, valmiita sivuaineopintoja ja jopa suoran väylän yliopisto-opiskelijaksi. Opintokokonaisuus antaa nuorelle myös mahdollisuuden tutustua yliopisto-opintoihin maksutta. Normaalisti avoimen yliopiston kautta toteutettu opintokokonaisuus maksaa yli 300 euroa, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koulutussuunnittelija Saija Nyström jatkaa.

Opintokokonaisuuden suorittamisella opiskelijat voi korvata tietojenkäsittelytieteiden pääsykokeen ja suoritetut opinnot saa luonnollisesti osaksi maisterin tutkintoaan. Myös muille aloille suuntautuville opinnoista on hyötyä, sillä opiskelijat saavat hyödynnettyä tietojenkäsittelytieteiden opintokokonaisuuden sivuaineena hyvin monissa koulutusohjelmissa.

Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden pääsykoehaku on vielä kuun loppuun asti auki. Kajaanissa opiskelun suuntautumisvaihtoehdot ovat ohjelmistoliiketoiminta ja ohjelmistotuotanto. Kajaanin lukiossa alan opetus jatkuu myös ensi syksynä. (Ville Wittenberg)

 

 

Kerppu ja tyttö

Luin muutama viikko sitten Sari Peltoniemen kirjoittaman kirjan Kerppu ja tyttö (Tammi 2007). En ole koskaan ollut innokas lukija, mutta tämä teos tempaisi minut mukaansa kertaheitolla. Kirja kertoo koirasta, Kerpusta, joka haluaa itselleen lemmikikseen tytön. Kerpulla on kaikki asiat muuten vallan mainiosti, mutta hän haluaisi itselleen pienen tytön lemmikiksi, koska kaikilla kavereillakin on sellainen. Syntymäpäivänään Kerppu saa vihdoin vanhemmiltaan lahjaksi ison pahvilaatikon, jossa istuu suloinen, tummatukkainen tyttö. Tytön nimeksi Kerppu ehdottaa Mustia, mutta tyttö ei suostu tottelemaan koiran nimeä. Pollekaan ei oikein sovi, joten lopulta tyttöä päätetään kutsua Helinäksi. Kerppu on luvannut vanhemmilleen, että hän lukee kannesta kanteen opaskirjan, jossa neuvotaan, miten ihmisiä koulutetaan, ruokitaan ja hoidetaan.

Kirjaan on onnistuneesti ujutettu sekä huumoria että faktatietoa ihmisen ja koiran välisistä ristiriitatilanteista, joita tapahtuu todellisuudessa. Laiskana koirana Kerppu ei tietenkään jaksa lukea opaskirjaa ihmisen kasvatuksesta ja niin ongelmia syntyy jo heti alkumetreillä. Kerppua hämmästyttää, kun Helinälle ei kelpaa kylän parhaat koiran raksut eikä edes mehevä, mullassa säilytetty luu. Tarinan edetessä lukija huomaa, ettei koiralla ja tytölle kulje muutenkaan ajatukset ihan samalla aaltopituudella.

Kirja soveltuu hyvin noin 7–12-vuotiaille lapsille, koska kirja on aika helppo lukuinen ja pienet, mustavalkoiset kuvat selkeyttävät tarinaa mukavasti. Lapsia viehättävät yleensä omaa elämäänsä koskevat aiheet ja niin Peltoniemenkin lastenromaanissa käsitellään monelle lapselle ajankohtaista asiaa, oman lemmikin hankkimista. Kirjailija tosin kekseliäästi kääntää teoksessaan asiat päälaelleen ja niinpä koira saakin lemmikikseen tytön. Suosittelen lämpimästi humoristista kirjaa myös vähän varttuneemmallekin väelle piristykseksi tähän arjen harmauteen. (Mari Iljina)

 

 

MenestysReseptit

Kajaanin yliopistokeskus on ollut yhteistyökumppanina Intotalon Menestysreseptien kohtaamissarjassa kaudella 2007–2008. Kohtaamissarjan idea on syntynyt kainuulaisten pienyrittäjien tarpeesta kehittää omaa toimintaansa kohtaamalla toisia yrityksiä, yrittäjiä ja työntekijöitä. Menestysreseptit on tarjonnut tilaisuuden yliopistokeskuksen henkilökunnalle ja yrittäjyyspedagogiikkaa opiskeleville kohdata yrittäjiä ja löytää uusia tuttavuuksia. Kuudessa eri kohtaamiskerrassa on ollut eri teemoja ja omia menestystarinoitaan ovat kertoneet FT Pentti Sydänmaanlakka, näyttelijä Tuija Piepponen, KT, markkinoinnin asiantuntija Timo Rope, myynnin asiantuntija Tuija Rummukainen, brändi- ja designasiantuntija Lisa Sounio ja valmentaja Ilona Rauhala.

Kohtaamissarjan päätösjaksossa 8.4.2008 psykologi, valmentaja Ilona Rauhala antoi ajattelemisen aihetta valmentavasta johtamisesta. Valmentavan johtamisen työkaluja ovat kysyminen, kuunteleminen, palautteen antaminen (peilinä toimiminen), tavoitteiden asettaminen ja niiden seuraaminen sekä haastaminen ja kyseenalaistaminen. Valmentaminen tukee henkilökohtaista kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista siten, että valmennettava itse tekee työn. Johtamisessa on tärkeää myös asioihin puuttuminen eikä vain kannustaminen (vastuun ottaminen). (Vuokko Tolonen-Junttila ja Juha-Matti Turpeinen)

 

 

Oulun yliopiston monipuolinen tiede ja koulutus esittäytyvät juhlavuoden suurimmassa yleisötapahtumassa toukokuussa

Oulun yliopisto juhlii kuluvana vuonna 50-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden päätapahtumat keskittyvät kahdelle viikolle, joista ensimmäinen pidetään toukokuussa 12.–16.5. ja toinen syyskuussa 8.–12.9.

Toukokuun juhlaviikon aloittaa 50-vuotisjuhlavuoden pääjuhla maanantaina 12.5.2008. Se järjestetään yliopiston päärakennuksen Saalastinsalissa Linnanmaalla. Juhlaan odotetaan kutsuvieraina lukuisia yliopiston merkittävien yhteistyökumppaneiden edustajia. Pääpuheen ja valtiovallan tervehdyksen juhlassa esittää opetusministeri Sari Sarkomaa. Ohjelmaan kuuluu lisäksi muita puheenvuoroja ja musiikkiesityksiä. Juhlassa nimetään juhlavuoden alumni eli yliopistossa tutkinnon suorittanut ja jaetaan huomionosoituksia.

Koko juhlavuoden suurin yleisölle suunnattu tapahtuma, Oulun yliopiston Tiedepäivät, järjestetään juhlaviikolla 14.–16.5. Tapahtuma on harvoin tarjottu tilaisuus tutustua tieteeseen ja yliopistokoulutukseen Oulussa ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Tiedepäivät esittelevät Oulun yliopiston tutkimuksen laajan kirjon tekniikasta humanismiin kiinnostavasti ja osoittaen tieteen yhteydet käytännön arkielämään. Päivät koostuvat mielenkiintoisista asiantuntijaluennoista, laajasta tiedenäyttelystä ja demonstraatioista.

Tiedepäivät jakautuvat teemapäiviin niin, että keskiviikkona 14.5. esittäytyy yliopistokoulutus. Päivän ohjelmaan kuuluu asiantuntijaesitysten lisäksi mm. Linnanmaan keskusaulan katukahvila, jossa on nähtävissä improvisaatioteatteria ja elokuvia oppimiseen liittyvistä aiheista sekä kuultavissa musiikkiesityksiä.

15.–16.5. Tiedepäivillä keskitytään tieteeseen. Päivien aikana kuullaan useita mielenkiintoisia luentoja ajankohtaisista aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta sekä koneen ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Luentoja on tarjolla rinnakkain useita, joista yleisö voi valita itseään kiinnostavimman. Tiedepäivät avaa torstaina 15.5. kello 9.15 viestintäministeri Suvi Lindén.

Oulun yliopiston tutkijoiden lisäksi Tiedepäivillä kuullaan useita tunnettujen suomalaistutkijoiden luentoja. Esimerkiksi kansainvälisesti tunnettu huippututkija, oululaislähtöinen Leena Palotie esitelmöi geenien ja ympäristön vaikutuksista sairauksiin torstaina 15.5.

Tiedepäivien näyttely Linnanmaan käytävien varrella 15.–16.5. esittelee mm. Pelimaailmassa tutkijoiden kehittämiä tietokonepelejä ja upean demonstraation revontulista. Näyttelyssä voi kohdata robotteja, kokeilla uusimpia, liikkeen tunnistavia laitteita ja suunnistaa yleistyvien RFID-tunnisteiden avulla. Lääketieteen edustajat tekevät verenpaineen, verensokerin ja vyötärönympärysmittauksia. Kokeiltavana on luuliikuntamittari ja nähtävänä kirurginen robotti. Tiedekioskissa 15.–16.5. Päivystävät Professorit vastaavat yleisön kysymyksiin. Yleisö voikin osallistua tapahtumaan kokeilemalla itse ja esittämällä kysymyksiä.

Humanistinen tiedekunta tuo tutkimuksensa esille omassa Hurjat humanistit -tapahtumassaan torstaina 15.5. Tiiviiden luentojen lisäksi tavattavissa ovat Kielipoliisi ja filosofi, jotka vastaavat yleisön kysymyksiin.

Torstai-iltapäivänä 15.5. järjestetään Linnanmaalla yhteistyössä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa Muuttuva Suomen luonto -seminaari, jossa kuullaan viisi puheenvuoroa mm. kasviemme ja sisävesiemme suojelusta. Samaan aikaan yliopiston arkkitehtuurin osastossa Oulun keskustassa vietetään Taiteiden iltapäivää, jossa esitellään mm. arkkitehdin työtä.

Perjantaiaamupäivä 16.5. on omistettu ajankohtaisille talousalan kysymyksille. Akatemiaprofessori Erkki Koskela puhuu Suomen talouden kehityksestä. Sen jälkeen järjestetään asiantuntijoiden paneelikeskustelu, jossa myös yleisö voi esittää kysymyksiä. Paneelissa ovat mukana toimitusjohtajat Matti Pörhö ja Taisto Riski sekä johtaja Reijo Tauriainen.

Tiedepäivät päätetään perjantaina 16.5. näytökseen väitöstilaisuudesta, jossa kustoksena toimii rehtori Lauri Lajunen. Näytöksessä väitöstilaisuus toteutetaan 1700-luvun tapaan esiintyjien asuja myöten. Tarkastettavana on P.N. Mathesiuksen tutkimus "Maantieteellinen väitöskirja Pohjanmaasta".

Tieteen taikaa lapsille Tieteiden yössä 15.5.

Tieteen taika avataan erityisesti lapsiperheille suunnatussa Tieteiden yössä Linnanmaalla 15.5. kello 18.00–21.00. Tapahtumassa tiedettä esitellään hauskasti ja mukaansa tempaavasti.

Tieteiden yössä Linnanmaalta löytyy useita toimintapisteitä, joissa lapset voivat kokeilla ja keksiä itse. Tarjolla on sirkustyöpaja, merirosvoseikkailu, musalaboratorio, muinaisten eläinten tunnistusta luiden avulla, patsaiden tunnistuskilpailu, tarina- ja runopajoja, paperin valmistusta, robottikoiria ja paljon muuta. Toimintaa on suunnattu niin pienille kuin isommillekin lapsille. Kemiallisia taikatemppuja esittää yliopiston rehtori, kemian professori Lajunen. Luovuudesta puheenvuoron pitää professori Kari Uusikylä. Iltaan kuuluu myös Taivaan loitsuvalkeat -revontuliesitys.

Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka tuottaa uusinta tutkimustietoa ja kouluttaa erikoisalojen osaajia vaativiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. 17 000 opiskelijan ja 3000 työntekijän Oulun yliopisto on Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja.

 

 

Virtalaiset opintomatkalla Saksassa

15 Virt@-opiskelijaa ja tutor-opettajat Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Kajaanin opettajankoulutuslaitoksista tekivät opintomatkan 2.–6.4.2008 Saksaan. Opiskelijoille matka liittyi Barbara Sonvillan pitämään nykytaiteen kurssiin, joka toteutettiin pääosin verkkoympäristössä. Kurssin loppuhuipennus oli Saksan Karlsruhessa, jossa opiskelijat tutustuivat viiden päivän ajan ZKM-museon kokoelmiin ja museopedagogiseen toimintaan.

ZKM – Zentrum für Kunst und Medientechnologie Karlsruhe on yksi Euroopan johtavista mediataiteen museoista. Museon toimintaa ja sen kokoelmia Virt@-opiskelijoille esitteli museon johtaja professori Peter Weibel. ZKM-museo on mittakaavaltaan valtava. Se on rakennettu vanhaan teollisuuskiinteistöön, jossa aikoinaan valmistettiin Saksan armeijan aseita. Tankkien ja konepistoolien asemasta on rakennus tänään täynnä taidetta. Mediamuseon kokoelmat on rakennettu siten, että sen perusteella katsoja voi muodostaa kokonaisnäkemyksen, miten mediataide on syntynyt ja kehittynyt.

Yleiskuva ZKM-museon yhdestä monista auloista. Vanha rakennus sisältää huipputeknologiaa.

Yksi museon erityispiirteistä on toiminnallisuus. Mediataideteokset ovat usein interaktiivisia ja houkuttelevat katsojaa toimimaan. Itse asiassa useissa mediataideteoksissa teos vaatii syntyäkseen aktiivisen katsojan. Yksi esimerkki tällaisesta teoksesta oli multimediaesitys, joka perustui katsojan Googleen kirjoittamaan hakusanaan. Tietokone etsi kuvia sähköisistä tietokannoista hakukoneiden avulla ja rakensi verkosta löytämistään kuvista visuaalisesti vaikuttavan multimediaesityksen, joka vyöryi kymmenmetriselle näyttöruudulle.  

Tutor-opettajien opintomatkan toinen pääkohde oli Pädagogischen Hochschule Karlsruhe.  Taidekasvatuksen osaston tohtori Joachim Kettelin koolle kutsumassa työseminaarissa aiheena oli opettajankoulutuksen erityispiirteet Saksassa ja Suomessa. Virt@-koulutuksen johtaja Martti Raevaara esitteli Suomen koulutusjärjestelmää ja erityisesti kuvataideopettajien koulutusta. Muita työseminaarin aiheita olivat mm. mitä on taiteellinen tutkiminen, mediakasvatuksen hankkeita opettajankoulutuslaitoksissa ja miten opetusharjoittelua toteutetaan Suomessa.  Mielenkiinto Suomen koulujärjestelmään ja opettajankoulutukseen oli hämmentävän runsasta. Pisa-tutkimuksen tulokset tunnettiin hyvin Saksassa. (Matti Lukkari)

 

 

Last day’s thoughts

Only a few days have left for me in Kajaani, so I have the task now to summarize the time spent here. What have I learnt? Of course / besides the school courses / I have learnt some things about getting along alone in a foreign country, about the Finnish culture, the Finnish people and about Finland. I also met interesting people, did interesting things and saw interesting places. But despite I like Finland even more than before I came here, I’d like to highlight two things those are not connected to the country, but to the foreign scholarship. I hope this way other students can find this article interesting too. So, let’s see what I’m talking about? Do you think, you know your country well? Go abroad! Believe me, you will learn things about your home that you could never imagine. First of course the bad things, when you realize, how good the foreigners are doing their task sometimes. But wait a while, and the good things will come, and you will realize that you have very nice things at home that you didn’t even notice.

This was for students planning to go abroad. But I have something for those who don’t want to do it. Most of them don’t want it, because they can’t speak English very well. To be honest, I wasn’t sure whether my skills would be enough to succeed or not. The problem with this is that we learn a language for even decades, and we don’t know what for. The language is not for to be spoken nicely. / Ok, you can do it, but it is goal only for very few people. / The language is an instrument to understand each other. I only realized it here. And as such, others will listen not your mistakes but your message. In addition if you start speaking, soon your skills will improve. It is even more true for the English language. The phrase “universal language” doesn’t really mean that this is spoken everywhere, or it is a regulation that your business must be arranged in this language. / Of course these are often true. / It think the real meaning is, that you have an universal instrument, that you can use successfully all over the world. And if you have that instrument, why don’t you use it? I think the reason is, that most people don’t know or don’t believe that they have it. This could be the greatest power to keep back people from going abroad. Well, an article should be finished with something positive. What to write than? You have the skills to succeed. Go ahead, go abroad, know new places, new people! What will be the result? You will get known your country and your people too, than you will go back home. Actually I think you well feel better at home than before. (Gábor Bathó)

 

 

Az utolsó napok gondolatai

Csak néhány nap maradt számomra Kajaaniban, szóval a feladatom most összegezni az itt töltött időt. Mit tanultam? Természetesen / az iskolai tárgyak mellett / tanultam néhány dolgot arról, hogyan boldoguljak egyedül egy idegen országban, a finn kultúráról, a finn emberekről, Finnországról. Találkoztam  érdekes emberekkel is, csináltam érdekes dolgokat és láttam érdekes helyeket. De annak ellenére, hogy még jobban szeretem Finnországot, mint amikor kijöttem, két olyan dolgot szeretnék kiemelni, ami nem az országhoz kapcsolódik, hanem a külföldi ösztöndíjhoz. Remélem, így más diákok is érdekesnek találjál a cikket. Tehát nézzük, miről is beszélek! Úgy gondolod, eléggé ismered az országodat? Menj külföldre! Hidd el, olyan dolgokat fogsz tanulni az otthonodról, amiket el sem tudtál volna képzelni. Először természetesen a rossz dolgokat, amikor észreveszed, milyen jól csinálják néha a dolgaikat a külföldiek. De várj egy kicsit, és jönnek majd a jó dolgok, és észre fogod venni, hogy nagyon szép dolgok vannak otthon is, amikre eddig nem is figyeltél.

Ez a külföldre készülő diákoknak szólt. De van valamim azoknak is, akik ezt nem akarják megtenni. Többségük azért nem akarja, mert nem beszélnek jól angolul. Hogy őszinte legyek, én sem voltam biztos benne, hogy vajon a tudásom elég lesz-e a sikerhez. Ezzel az a probléma, hogy tanulunk egy nyelvet akár évtizedekig is, és nem tudjuk, miért. A nyelv nem azért van, hogy szépen beszéljük. / Persze megteheted, de nagyon kevés embernél ez az igazi cél. / A nyelv egy eszköz, hogy megértsük egymást. Erre csak itt ébredtem rá. És mint ilyen, a többiek nem a hibáidra, hanem a mondanivalódra fognak figyelni. Ráadásul, ha elkezdesz beszélni, a tudásod is nőni fog. Ez még inkább igaz az angol nyelvre. A kifejezés ,,világnyelv” igazából nem azt jelenti, hogy mindenhol beszélik, vagy szabály, hogy az ügyeidet csak ezen a nyelven intézheted. / Természetesen ezek gyakran így vannak. / Úgy gondolom, az igazi jelenése az, hogy egy egyetemes eszközöd, amit sikerrel használhatsz a világon mindenhol. És ha van ez az eszközöd, miért ne használnád? Azt hiszem, az ok az lehet, hogy a legtöbb ember nem tudja, vagy nem hiszi el, hogy van ilyenje. Ez lehet a legnagyobb erő, ami az embereket visszatartja attól, hogy külföldre menjenek. Nos, egy cikket illik valami pozitívval befejezni. Mit írjak hát? Megvan a tudásod, hogy sikerrel járj. Gyerünk, menj külföldre, ismerj meg új helyeket, új embereket! Mi lesz az eredmény? Meg fogod ismerni a saját országodat és az otthoni embereket is, és végül hazatérsz. Valójában úgy gondolom, jobban is fogod érezni magad otthon, mint előtte. (Gábor Bathó)

 

 

Tästä päivästä huomiseen

Käsityöllisen toiminnan oppiminen edellyttää muodonantokykyä. Siihen kuuluvat käsitys ja taju materiaalinkäytöstä. Myös värien yhdistelytajun kehittyminen ja yhteys kuvataiteeseen sisältyy alueeseen. Menetelmähallintaa tarvitaan. Kuitenkin käsityöosaamisen rakentuminen pelkän tekniikoiden osaamisen varaan voi johtaa ohueen tai heikkoon kulttuuritietoisuuteen ja melko vaatimattoman tietotaidon rakentumiseen.

Käsityömuotoiluoppimisen yhteyksissä keskustelevat jatkuvasti keskenään valitut materiaalit, työtavat, värit, tehtävä esine ja sen käyttöyhteys. Myös esineen malli, muoto ja ajanhengen tuomat edellytykset osallistuvat yksityisesti ja ryhmäkohtaisesti interaktioon. Lähtökohdattoman mielihalupalvelun sijaan nykyisin tarvitaan entistä enemmän käsityömuotoiluoppimisen ammattitaitoista avartamista. Vuoropuhelu toteutuu joustavan monipuolisesti, jos käsityömuotoilu integroituu muihin oppiaineisiin tulevaisuuden koulussa. Tämänkaltaisia ilmiöitä myös perusopintojen tekstiilitöiden "Tästä päivästä huomiseen" -näyttelyn tavoitteena oli välittää.

Käsityömuotoiluoppimisen käytännöissä tulevaisuuteen suuntautuminen tarkoittaa muun muassa ensimmäiseksi valitun materiaalin käytön pohtivaa kunnioittamista. Tapauskohtaisen valintakäyttäytymisen laadukkuus reflektoituu myös tekstiilityylien, -muotojen, -mallien ja -värien valinnan ja käytön kielellistämisestä. Käsityöoppimisen kannalta on tärkeää edistää vuorovaikutusta. Ensiksi valitut materiaalit, värit, mallit, muodot, tyylit, työtavat, työvälineet, tekemisen kohteet ovat pedagogiikan käytöllä aktiivisesti ankkuroitavissa käyttötarkoituksineen käsityömuotoiluoppimisen keskusteluun. Vuorovaikutus sujuu käsityömuotoiluoppimisen konteksteissa jo tekemisen pohjustuksesta ja suunnittelusta alkaen.

Vaativimmillaan se toimii käsityömuotoiluoppimisen tulkinnan tarkastelualustana. Teemoittelu kannattaa. Parhaimmillaan se edistää käsityömuotoilun tyylien, värien, muotojen, mallien, materiaalien, työtapojen ja tekemisen kohteiden innovoivaa ja intensiivistä integroitumista toisiinsa. Näyttelyn jälkeen se ylenee tulevaisuuden tavoitteiden toivoksi elettäessä tästä päivästä huomiseen. (Eeva-Maija Lappalainen)

 

 

Pelastakaa Röllimetsä

Kävimme yhdessä Akateemisen viestinnän ryhmän kanssa katsomassa Pelastakaa Röllimetsä -näytelmän Vaasan Kaupunginteatterissa 23. helmikuuta. Uskon, ett me kaikki menimme sinne hieman pelonsekaisin tuntein, sillä Rölli ei ollut enää sama Rölli. Allu Tuppurainen oli vaihtunut Juha Lagströmiin. Teatteriin mennessäni ajattelin, ettei kukaan voisi korvata Allua röllinä, mutta sain kyllä todeta olevani väärässä. Lagström teki loistavan roolisuorituksen Röllinä. Joissain määrin pidin jopa enemmän Lagströmistä, mutta uskon silti aina yhdistäväni röllin Allu Tuppuraiseen. Röllin rooli ei kuitenkaan ole mikään kovin helppo. Se on muokkautunut vuosien mittaan sitä mukaan kun Allu on sen sallinut. Juha Lagström osasi ottaa roolin omakseen ja tehdä siitä hieman erilaisen. Lagström onnistui hyvin tuomaan esille kaikki Röllin peruspiirteet kuten naurun ja erilaiset sanonnat, esimerkiksi kautta likaisten varpaitteni. Lagström teki kaiken tämän yrittämättä kuitenkaan matkia liikaa Allu Tuppuraista.

Pelastakaa Röllimetsä oli viihdyttävä ja mukava teatteri-esitys. En kokenut sen olevan täysin soveltuva lapsille kaikissa kohtauksissa. Jossain kohtauksissa kiroiltiin ja toisissa taas vihjailtiin seksiin, se tosin tapahtui ruotsin kielellä, etten usko lasten tajunneen mikä siinä aikuisten mielestä oli hauskaa. Kaikille näille asioille lienee oiva selitys, mutta minä en silti haluaisi viedä omaa lastani katsomaan sellaista näytelmää. Monet lapset itkivät myös silloin kun olimme katsomassa nytelmää. He olivat ilmeisesti pelästyneet lavan eteen ryntääviä laulavia otuksia. En tiedä tarkalleen mitä ne esittivät, mutta kovaäänisiä he kyllä olivat.

Näytelmähän kertoo siitä, miten Röllimetsän asukkaat joutuvat suureen seikkailuun hyvän taistellessa pahoja roskaajia vastaan. Rölli ja hänen ystävänsä Maahiskeiju joutuvat keskelle seikkailua. Onneksi Röllimetsä kuitenkin pelastuu, ja siinä on niin Röllillä, maahiskeijulla ja vanhalla puulla tekemistä asian kanssa. Seikkailun keskellä Rölli ja Maahiskeiju todella ystävystyvät. Maahiskeiju on Röllin ensimmäinen todellinen ystävä. Myös tämä luo oman sävähdyksen seikkailuun. (Pia Hoppela)

 

 

Kutsu Kainuun kulttuurifoorumiin 15.5.2008

Lähetämme Teille kohteliaimmin kutsun Kainuun kulttuurifoorumiin 15.5.2008 Kaukametsässä. Oheisessa liitteessä toimitamme kutsun tilaisuuteen, Kainuun kulttuurituotannon kehittämishankkeen kyselyn sekä lyhennelmän hankesuunnitelmasta.

Pyydämme Teitä ystävällisesti vahvistamaan osallistumisenne tai poissaolonne. Tilaisuus järjestetään kahdessa paikassa samanaikaisesti. Kuhmo-talo ja Kaukametsä on kytketty sähköisesti toisiinsa foorumin ajaksi. Siksi pyydämme Teitä merkitsemään ilmoittautumislomakkeeseen myös paikkakunnan mistä käsin aiotte osallistua tilaisuuteen!

Luennoitsijat ja ulkopuoliset vieraat osallistuvat kokoukseen Kajaanin Kaukametsässä, joka toimii ensimmäisen kulttuurifoorumin isäntänä. Foorumien sarjasta on tarkoitus tehdä osa Kainuun kulttuuritoiminnan suunnitteluprosessia. Isännyys on kiertävä. Jokainen kunta toimii vuorollaan tilaisuuden järjestäjänä. Sitran johtaja Antti Hautamäen uusin kirja Kestävä innovointi, johon hänen luentonsa perustuu 15.5.2008, on luettavissa osoitteessa http://www.kestavainnovaatio.fi/. Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi avoimeen ja keskustelevaan Kainuun kulttuurifoorumiin!

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on myöntänyt Elias Lönnrot -seuralle rahoituksen esiselvityksen tekemistä varten Kainuun kulttuurituotannon kehittämisestä. Maakunnan lisäksi hankkeen tukijoita ovat Opetusministeriö, Kainuun Etu Oy, Kainuun puhelinosuuskunta ja Kainuun Sanomat.

Osana esiselvitystä järjestetään maakunnan päättäjille, rahoittajille, kulttuurilaitosten johdolle, yritysjohtajille, taiteilijoille sekä kulttuurimatkailun yrittäjille foorumi, jossa on tarkoitus keskustella, miten voidaan edistää ja tukea taidetta ja kulttuuria, kulttuurituotantoon, -yrittäjyyteen ja -matkailuun liittyvää koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysosaamista sekä kulttuurialan EU- ja Venäjä-osaamista ja kulttuurivientiä. Yhtenä keskustelunaiheena on Kainuun maakunnan brändi ja minkälaisia aineksia siihen on olemassa. Foorumi järjestetään Kajaanin Kaukametsän Kouta-salissa. Tarkempi ohjelma ja mielipidekysely PDF-muodossa tästä.

Tilaisuus televisioidaan ja se on katsottavissa suorana lähetyksenä tai seuraavana päivänä taltiointina osoitteesta www.kulttuurikainuu.fi. Kainuun Sanomat julkaisee 13.5. kulttuuriliitteen, joka pohjustaa tulevaa foorumia. Pyydämme ystävällisesti vahvistamaan osallistumisenne Lasse Lyytikäiselle (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Filosofeeraava ylioppilas

Opettajankoulutusyksikön musiikin sivuaineopiskelijat järjestävät laulukonsertin otsikoltaan Filosofeeraava ylioppilas. Konsertti järjestetään Martti Helan salissa maanantaina 28.4. kello 19. Konserttiin on valittu Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta Leinon syntymästä. Konsertissa kuullaan myös muiden suomalaisten lyyrikoiden tekstejä. Konsertin säveltäjänimiä ovat muun muassa Toni Edelmann, Heikki Sarmanto, Taisto Wesslin, Perttu Hietanen ja Oskar Merikanto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! (Unna Annuli Vartiainen)

 

 

Opiskelijavapun viettoa Kajaanissa 2008

Kajaanilaiseen opiskelijavappuun kuuluu perinteisesti Elias Lönnrotin patsaan lakittaminen. Vappukulkue lähtee opettajankoulutusyksikön päärakennuksen edestä keskiviikkona 30.4. kello 12.00. Lönnrotin patsaalla lakituksen lisäksi on ylioppilaan puhe. Opiskelijoiden vappu jatkuu lakituksen jälkeen Kruununpuodinmäellä eli Kajaanin kaupunginkirjaston viheralueella. Tarkempi ja pitempi ohjelma löytyy linkistä.

 

 

Lasten ja nuorten kulttuurifestari Hemmo

Lasten ja nuorten kulttuurifestari Hemmo järjestetään 2.–11.5.2008 Kajaanissa ja Ylä-Kainuun kunnissa. Hemmo on kainuulaisen kulttuuriyhteistyön makea hedelmä! Laaja tapahtumatarjonta koostuu korkeatasoisista esityksistä, perhetapahtumista, näyttelyistä ja työpajoista. Useimmissa ohjelmanumeroissa lapset ja nuoret tuottavat itse taidetta ammattimaisessa ohjauksessa. Moniin tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen! Ohessa ovat liitteenä PDF-versiot Hemmon käsiohjelmasta, flaijerista ja julisteesta.

Tervetuloa HEMMOilemaan! (Satu Hiltunen)

 

 

Flooran päivän juhla

Kajaanin yliopistokeskus, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja AKAVA Kainuu järjestävät Kainuun akavalaisille sekä korkeakoulujen koko henkilökunnalle keväisen Flooran päivän juhlan tiistaina 13.5. kello 17.30–19.30 Kajaanin yliopistokeskuksen Martti Helan salissa. Juhlistamme Oulun yliopiston 50-vuotistaivalta keväisin maljapuhein ja musiikkiesityksin. Lisäksi ohjelmassa on vapaata viihtymistä akateemisessa seurassa sekä AKAVA:n ansiomerkkien jako. Ilmoittautumiset amanuenssi Anja Hongistolle 5.5.2008 kello 12.00 mennessä sähköpostilla anja.hongisto(at)oulu.fi. Tervetuloa!

 

 

 

Kampuslehden toimitus  toivottaa kaikille
oikein hauskaa vappua ja kesän alkua!

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) toukokuun 2008 numeroon 24.5. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.