MAALISKUU-HUHTIKUU 2000
MAALISKUU-HUHTIKUU 2000
Lauri Sonny,
Suomen Tammeen uusia oksia?
Kulttuuriperintöopetus eri opettajankoulutusyksiköissä – neuvottelupäivä Kajaanissa 29.5.2000
Suomen Tammi, Opetushallitus ja Museovirasto sekä Kajaanin opettajankoulutusyksikkö järjestävät yhteistyössä Suomen opettajankoulutuslaitoksille ja -yksiköille neuvottelupäivän kulttuuriperintöopetuksen vahvistamiseksi opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa. Neuvottelupäivä alkaa aamukahvilla Pekka Heikkisen leipomo- ja kondiittoriliikeen kahvilassa. Neuvottelupäivät avaa johtaja, professori Juhani Suortti. Ylijohtaja Aslak Lindström opetushallituksesta kertoo Suomen Tammen tavoitteista ja opettajankoulutuksesta. Museoviraston museolehtori Kirsti Melangon aiheena on museoiden kasvatustavoitteet. Keskustelun aluksi esitetään erilaisia tapoja tuoda kulttuuriperintöä esiin, alustajina toimivat muun muassa Aili Helenius, Päivi Jäälinoja, Helena Lonkila ja Reijo Heikkinen. Keskustelun puheenjohtajana toimii ylijohtaja Aslak Lindström.
Neuvottelupäivän yhteydessä on tarkoitus julkaista myös edeltävänä keväänä pidetyn kansainvälisen Euroopan pohjoisosien periferia-alueita koonneen seminaarin Kieli- ja kulttuurikontaktit – kieli ja kulttuuri päiväkodissa, koulussa ja opettajankoulutuksessa -seminaarijulkaisu. (AHo)
Pohjois-Suomen aluetapaaminen Rovaniemellä 6.–7.4.2000
Suomen Tammi on koulujen ja museoiden yhteistyöprojekti, jolla halutaan laajentaa nousevan nuorison kulttuuriperinnön tuntemusta ja herättää kiinnostusta omiin juuriin. Hanketta koordinoi opetushallitus ja museovirasto. Kun Kajaanissa nyt on hyväksytty sivuaineeksi 15 ja 35 opintoviikon kansallisen kulttuurin opinnot, on meillä olemassa vahva kaikupohja Suomen Tammen hankkeisiin. Pohjois-Suomen alueen tapaamiseen 6.–7.4.2000 osallistuivat Anja Hongisto Lönnrot-instituutin edustajana sekä Juha Vartiainen ja Aili Helenius opettajankoulutusyksiköstä.
Kokouspaikkana olivat Arktikum ja Rovaniemen taidemuseo ja sen kanssa samassa rakennuskompleksissa sijaitseva Keskustan ala-aste, kokemisen arvoisia kohteita jo sinänsä. Rovaniemen Tammen kokouksen sisältönä nähtiin elämyksellinen esitys Lapin leirikoulujen uusista maksullisista museo-ohjelmista (Kultamuseo ja Siida) Opiskelimme siis saamen kieltä ja kulttuuria ja Juha Vartiainen käväisi kultamuseon koulussa.
Mediateknologian professori Timo Koho Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta antoi ennakkonäytteitä ensi kesän Hannoverin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin "leikkimaailmasta" ja todellisista ja virtuaalisista luonnonympäristöistä. Huikeita, pitänee lähteä katsomaan.
Kuvassa Arktikumin luonnonhistoriallisessa näyttelyssä oleva
huippuvuoren peura, joka on sukua Kainuussakin esiintyvälle
metsäpeuralle ja porolle.
Toisen kokouspäivän kohokohtana oli "Meidän taide" -näyttelyn avajaiset. Rovaniemen taidemuseon puunlämpöiseen yläsaliin olivat taiteiden tiedekunnan opiskelijat pystyttäneet 500 koululaisen töistä valikoidun näyttelyn. Avajaisiin osallistui salintäydeltä lapsia.
Tapaamisessa konkretisoitiin myös ohjelma Kajaanissa järjestettävälle opettajankoulutusyksiköiden tapaamiselle 29.5. Silloin pidetään neuvoa myös uuden sivuaineemme arvosanaopintojen kytkemismahdollisuuksista projekteissa suoritettaviin kansallisen kulttuurin hankkeisiin. (AHe)
Kajaanin VAKA:n kehittämispäivät Katinkullassa 17.4.
Kajaanin varhaiskasvatuksen tutkijat ja kouluttajat pitivät kehittämispäivän Sotkamon Katinkullassa. Tilaisuudessa pohdittiin varhaiskasvatuksen tilaa yleensä sekä koulutuksen tulevaisuutta. Mitä yhteiskunta odottaa ja mitä muita odotuksia kohdistuu varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja maisterikoulutukseen?
Kehittämispäivä todettiin myönteiseksi ja eheyttäväksi. Uusien opiskelijoiden aloitustapahtuma päätettiin järjestää Rehjassa kuten kahtena vuotena aiemmin, sekä opiskelijat että henkilökunta on kokenut sen hyvänä alkuna monivuotiselle luottamukselliselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle.
Myös KOKY:n uusi organisaatio puhututti ja keskusteluissa löydettiin paljon hyvää toimintaedellytyksiä parantaneita uudistuksia mutta toki myös jotain kielteistä jo tapahtuneissa muutoksissa. Mahdollisen linjanjohtajan roolista ja tehtävistä keskusteltiin. Tärkeimpänä todettiin, että opettajien edustaja täytyy olla joka tapauksessa myös yksikön taloutta suunnittelemassa.
Yhteistyö Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toimen kanssa on voimistunut Varhaiskasvatuksen Iltapäivien ansiosta. Iltapäivät on tarkoitettu kaupungin päivähoitohenkilöstölle sekä OKY:n opiskelijoille. Luennoitsijoina toimivat VAKAN ja LUKO:n opetushenkilöstö, kaupungin päivähoidon työntekijät sekä ulkopuoliset kouluttajat. (JV)
Hilsen fra Gratangen!
Alkuvuodesta kuulimme suomen kielen opettajaltamme Juha Vartiaiselta mahdollisuudesta osallistua suomen kielen etäopetuskokeiluun Pohjois-Norjaan. Aluksi kiinnostuneita oli enemmänkin, mutta lopulta me kolme tartuimme tilaisuuteen.
Alussa projekti vaati paljon taustatietojen selvittämistä. Vaikka olimme jo lupautuneet mukaan kokeiluun, emme tienneet mitä tuleman pitää. Ennen ensimmäiselle kontaktiviikolle lähtöä olimme keränneet opetusmateriaalia, ja ennen kaikkea saaneet arvokasta apua Kytke 2005 -toimistolta (kiitos Liisa, Pentti ja Juha!!!), ilman tuota apua moni tekninen asia olisi ollut meille mahdoton toteuttaa.
Helmikuussa lähdimme kohti huikeita maisemia Pohjois-Norjaan Tromssan läänin Gratangenin kuntaan. Uuvuttavan matkan jälkeen saavuimme Gratangenin koulun pihaan, jossa rehtori Gerd Hųgmo ja muut opettajat ottivat meidät ystävällisesti vastaan. Seuraavana päivänä pääsimme lopulta tutustumaan sekä kouluun että meidän "omiin" oppilaisiimme. Eetu (12 v.), Helen (14 v.) ja Piia-Riitta (14 v.) olivat innoissaan mahdollisuudesta puhua suomen kieltä meidän kanssamme ja yhteistyö alkoi mallikkaasti.
Etäopetuskokeilun ensimmäisen kontaktiviikon lähtöpäivänä otettu kuva
Gratangenin [muinaisnorjaksi ’kivivuono’] koululla. Kuvassa Johanna,
Helen, Eetu, Anri, Piia-Riitta ja Lilli.Tapasimme suomen kielen ylitarkastaja Bjųrnar Seppolan, jolta saimme lisää tietoa etäopetusprojektista. Häneltä saimme Norjassa käytettävän suomen kielen ja kveenikulttuurin opetussuunnitelman. Siihen tutustuttuamme kartoitimme kunkin oppilaan senhetkisestä suomen kielen osaamista. Annoimme kullekin oppilaalle mielestämme hänen tasoaan vastaavia lukemis-, kirjoitus- ja kuullunymmärtämistehtäviä, joita he tekivät mielellään. Viikko kului nopeasti ja mukavasti suomea opiskellen ja tuliaiseksi vietyä Alias-peliä pelaillen.
Kevään kuluessa olemme olleet oppilaisiin yhteydessä viikoittain. Olemme lähettäneet sähköpostitse suomen kielen tehtäviä sekä tavanneet toisiamme Netmeeting-ohjelman välityksellä. Näihin yhteyksiin olemme saaneet käyttää Kytke 2005 -toimiston internet-yhteyksiä sekä Kajaanin normaalikoulun atk-tiloja Ari-Pekka Steinin opastuksella.
Seuraava oppilaiden tapaaminen on toukokuun alussa, jolloin vietämme paikan päällä vajaat kaksi viikkoa. Odotamme innolla heidän näkemistään. On mukava havaita, kuinka heidän suomen kielen taitonsa ovat kehittyneet. Norjan huikaisevat maisemat odottavat meitä taas parin viikon kuluttua! Ha det bra! (Anri Juntto, Lilli Niskanen ja Johanna Paloaro)
Kajaanilaisopiskelijoiden kontaktiviikko ja etäopetuskokeilu huomioitiin alueen sanomalehdessä varsin näyttävästi
Gratangenin koulu oli jo pitkään odottanut sopivaa kokeilua, jonka avulla järjestää koulun suomen kieltä ja kveenikulttuuria opiskeleville oppilailleen opetusta. Koulun alun perin viidestä oppilaasta kaksi oli ehtinyt jo muuttaa Itä-Ruijaan parempien suomen kielen koulupalvelujen takia.
Kajaanin opettajankoulutusyksikköön otettiin Norjasta yhteyttä juuri aiempien hyvien yhteistyökokemusten ansiosta, joista merkittävimpänä vuonna 1998 alkanut Ruijan kenttäharjoittelu. Kahden viime vuoden aikana kenttäharjoittelun Ruijassa on suorittanut jo 12 kajaanilaista luokanopettajaopiskelijaa. Tänä vuonna halukkuutensa on ilmoittanut reilut 10 kolmoskurssilaista. Myös varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen opiskelijoita on tänä vuonna mukana suorittamassa harjoittelua.
Helmikuussa kontaktiviikolla alkaneeseen suomen kielen etäopetuskokeiluun Norjan opetusministeriön suomen kielen ja kveenikulttuurin toimisto sijoittaa rahaa 27.000 kruunua. Innostus ja mielenkiinto alkanutta etäopetuskokeilua kohtaan on melkoinen aivan Pohjois-Norjan opetustoimen ylintä virkamiestä myöten.
Ei siis ihme, että Narvikin alueen päälehti Fremover kertoi takasivunkokoisella jutullaan kajaanilaisopiskelijoiden uraauurtavasta kokeilusta. (JV)
ICT in Teacher Training, Laugarvatn, Islanti
Olin viikon 10.4.–16.4. Islannissa opetusteknologiakurssilla, johon osallistui meiltä myös kaksi opiskelijaa, Maarit Suhonen ja Anu Thil. Järjestäjänä oli Iceland University of Education , Kennarahįskóli Ķslands, www.khi.is. Koordinaattori täällä oli Kaija Itkonen, jolle esitämme lämpimät kiitoksemme, ja siellä Solveig Karvelsdottir. Osallistujia oli myös Oulusta, Ruotsista (Malmö), Norjasta (Telemark), Tanskasta (Jelling), Färsaarilta ja Grönlannista, yleensä yksi opettaja ja kaksi opiskelijaa. Kurssikielenä oli englanti, mutta myös muita kieliä käytettiin.
Kurssipaikka oli liikunnanopettajien koulutuspaikka Laugarvatn, Islannin toiseksi suurin koulutuskeskus, joka sijaitsee pienessä kylässä noin 90 kilometriä Reykjavikista. Nettisivujen mukaan Laugarvatnissa voi uida ympäri vuoden, mutta jäitähän siellä vielä oli, joten islantilainen saagojen kertomisperinne näyttää jatkuvan. Ei kuitenkaan valittamista, sillä uimme liikuntakoulun ulkoaltaissa 30-asteisessa vedessä. Rohkeimmat saunoivat rikkihöyryisessä saunassa.
Maanantai 10.4. meni matkustaessa. Tiistain ohjelmassa oli opettajan työvälineitä: Internet ja opetusohjelmat eri aineissa, kuvankäsittely, johon sisältyi lähiseutuihin suoritetun tutustumisretken digitaalikameralla otettujen kuvien käsittelyä, www-sivustojen laatiminen. Vierailimme yhdessä Reykjavikin peruskouluista; Grandaskólissa, eri aineiden opettajat esittelivät työtään. Lauantaina iltapäivällä saimme tutustua omatoimisesti tuuliseen Reykjavikiin, ja varhain sunnuntaina 16.4. alkoi kotimatka Kajaaniin.
Peruskoulun kotisivuun www.grandaskoli.is kannattaa tutustua, vaikka se onkin kirjoitettu islanniksi. Varsinkin sivuun www.grandaskoli.is/nem/nemverk.html, josta kuvaamataidon töitä löytyy otsikkojen Frį kįlfskinni į stafręnt form ja Myndlist Van Gogh 1998 alta (tästä myös englanniksi). Islantilaisten saagoista ja muistakin aiheista kertovia oppilaiden juttuja on otsikon Ķslandssöguvefur 1999 alla (7. luokka, vastaa meidän 6-luokkalaisten ikäryhmää) ja YL:n teema "elämää meressä" otsikon KIDLINK alla (englanniksi). Žurķšur Jóhannsdóttir, www.ismennt.is/vefir/barnung/, on kerännyt verkkosivustolleen islanniksi käännetyn lastenkirjallisuuden luettelon äidinkielen opettajien käyttöön; osa kirjallisuudesta on raportoitu, esimerkiksi Žorvald Žorsteinssonin "Ég heiti Blķšfinnur en žś mįtt kalla mig Bóbó", ja sivustolta löytyy myös oppilaiden tekemiä raportteja kirjailijoista.
Myrsky, islanniksi stormur
Tavallista pahempi hiekkamyrsky yllätti meidät perjantaina. Yahoon sääpalvelun mukaan tuulen nopeus oli 34 m/s eli noin 122 km/h Keflavikissa. Myrsky riepotteli meitä kävellessämme 300 metrin matkaa asuntolasta kurssipaikkaan ja takaisin. Vastatuulessa saimme pienten kivien kuuron. Jouduimme hakemaan suojaa rakennuksesta. Myötätuulessa oli pidettävä jalat tiukasti asfaltilla ja varoa hiekkaisia kohtia (onneksi tiellä ei ollut jäätä). Kyykkyyn piti mennä monissa kohdin. Jalat olisivat loppuneet alta, jos juoksuun olisi joutunut. Sisällä myrsky tuntui korvissa voimakkaina painevaihteluina. Rakennukset on Islannissa kuitenkin tehty kestämään myrskyjä, joten näkyviksi vahingoiksi jäi parin urheilukentän varaston hajoaminen. Färsaarelaisten matka jatkui myrskyn takia puolella viikolla, sillä kulkuyhteydet Reykjavikiin olivat silloin poikki. (SK)
Puolipäiväretki ympäristöön (meidän ottamiamme kuvia osoitteessa simennt.khi.is/nordplus löytyy myöhemmin):
Maailman vanhimman parlamentin, Althingin, Alžingi, vuodelta 930, perustamispaikka
on Žingvellir. Toisella puolella on kaunis järvi, Islannin suurin (täynnä Islannin taimenta,
salmo trutta islandica, kalamiehen huomautus).
Geysir (oikeastaan iso Geysir ei ole toiminut enää, ja tässä on pienempi, nimeltään Strokkur)
Vuonna 1000 Althing otti käyttöön kristinuskon, ja ensimmäinen piispa aloitti Skįlholtissa
1056 (aiemmin viikinkien nimien alkuun liitettiin Thor, esim. Thorbjörn, Thorstein, koska
he palvoivat Thor-jumalaansa). Tämä kirkko on myös kauniilla paikalla lohijoen
(kalamiehen huokaus) rannassa.
Gullfossin putous (Kysyin kurssilaisilta, kuinka joessa voi olla vettä vielä kolmen
kuukauden pakkasen jälkeen, kun sitä ei taivaalta tule lisää. Tämä ei ollut islantilaisille
mikään matemaattinen ongelma, sillä heillä jokiin tulee vesi geysireistä.)
Sempalla iso menestys teatterin pienellä näyttämöllä: Kaikilla mausteilla!
Kaikilla mausteilla on Semppa-teatterin historian ensimmäinen itse kirjoitettu näytelmä. Idea tähän kirjoittamiseen syntyi eräiden improvisaatioharjoitusten yhteydessä. Tämä oli varteenotettava vaihtoehto, koska jokavuotisena ongelmana on ollut sopivan näytelmän löytäminen noin 20 henkilön ryhmälle. Tämä mahdollisti myös sen, että jokaiselle löytyi melko tasavertainen rooli eikä varsinaista pääroolia ollut kenelläkään.
Kirjoittamisprosessi lähti käyntiin marraskuussa. Aluksi jokainen kirjoitti kuvauksen henkilöstä, jota voitaisiin käyttää näytelmässä. Tämän jälkeen mietittiin, mitkä henkilöt voitaisiin yhdistää ja miten alustavan näytelmärungon pohjalta voitaisiin alkaa kirjoittamaan dialogeja. Dialogeja ja monologeja muokattiin yhdessä yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.
Näytelmän harjoitukset pidettiin pääasiassa Sissilinnassa, koska pienelle näyttämölle oli vaikea päästä muiden esitysten vuoksi. Näyttämölle päästessä alkoi ankara näytelmän hiominen ja muokkaaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ryhmä paneutui näytelmän tekoon ja esittämiseen täysillä. Ennen esityksiä ja esitysten aikana käytiin yhdessä läpi vuorosanoja ja tuettiin toisia, minkä takia ryhmässä vallitsi hyvä henki.
Näytelmä eli näytösten aikana, mistä näkyi, ettei näytelmä ollut vielä hioutunut täydelliseen muotoonsa. Uudelleen "kirjoittamista" tapahtui kaiken aikaa. Toisaalta tämä oli hyvä, toisaalta taas huono. Yleinen palaute katsojilta oli hyvä, moni oli jopa yllättynyt positiivisesti näytelmän rakenteesta ja toimivuudesta. Myös rakentavampaa palautetta annettiin esimerkiksi näytelmän hahmojen samankaltaisuudesta ja liian samankokoisista rooleista. Jokainen katsoja pystyi kuitenkin jollakin tavalla samaistumaan tiettyihin roolihahmoihin.
Historiallista tässä projektissa oli myös se, että tänä vuonna tarjosimme myös kaksi yönäytöstä, jotka alkoivat iltakymmeneltä ja kestivät puoleen yöhön. Yhteensä näytöksiä oli ruhtinaalliset 14 kappaletta, joihin mahtui monenikäistä katsojaa. Saimme myös hyviä sponsorisopimuksia, joiden avulla osa menoista saatiin hyvin peitettyä.
Näytelmän lavastuksesta vastasivat Markku Hernetkoski ja Soile Savela, jotka loivat yksinkertaisen ja toimivan nakkikioskimiljöön. Puvustus oli semppalaisten itse hankkima, osittain lainattua, osittain kirpputoreilta hankittua. Hienoista valoista vastasi Mikko Lappalainen Kuopion kaupunginteatterista, äänet taas sai kuulumaan Mikko Lappalainen ja Heikki Törmi. Näytelmän ohjasi Sempan historiassa kolmatta ja ehkä viimeistä kertaa näyttelijä Heikki Törmi, joka siirtyy ensi vuodeksi Kuopion kaupunginteatteriin. (Essi Paloma ja Jan Hiltunen)
Seuraa suurta jakelua!
Yliopiston tiedotteet ja ohjekirjat löytyvät yliopiston internetsivuilta www.oulu.fi/suurijakelu. (KI)
Art bibliographies modern
Taiteista kiinnostuneet ovat saaneet uuden viitetietokannan selattavakseen. ART BIBLIOGRAPHIES MODERN on ensimmäinen Oulun yliopiston kirjaston hankkima taidealan bibliografia Kansallisen elektronisen kirjaston puitteissa. Kaikista yliopiston verkkoon kytketyistä tietokoneista on yhteys tietokantaan. ART BIBLIOGRAPHIES on löydettävissä Oulun yliopiston kirjaston kotisivun kautta klikkaamalla Tietokannat-linkkiä, joka johtaa aakkosellisen tietokantaluettelon tai humanististen tieteitten tietokantojen kautta ART BIBLIOGRAPHIES -tietokantaan.
ART BIBLIOGRAPHIES sisältää sekä abstrakteja että viitteitä aikakauslehtiartikkeleihin, kirjoihin, näyttelyjulkaisuihin ja väitöskirjoihin. Aloja ovat taidehistoria, taide-kritiikki, taiteen teoria, muotoilu, valokuvaus, maalaus- ja kuvanveistotaide ja piirustus sekä taiteilijaelämäkerrat ja grafiikka. Tietokannasta löytyy viitteitä vuodesta 1974 lähtien. Vuosikasvu on 13 000 uutta viitettä. Modernin taiteen piiriin sisältyvät niin impressionistit 1800-luvulla kuin 1900-luvun uusimmat virtaukset aina graffitia ja videotaidetta myöten. Myös suomenkielisiä viitteitä on mukana, mutta unohda ääkköset ja kirjoita "Nakyja ja haaveita", jos tahdot viitteitä Ateneumin ranskalaisen symbolismin näyttelystä. (HA)
Suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää juhlittiin Oulussa 10.4.
Suomen ja saamen kielen jaos järjesti Suomi ulkomailla -seminaarin. Jaoksen vaihto-opiskelijat sekä eri ulkomaanyksiköissä työskennelleet henkilökunnan jäsenet kertoivat oppimis- ja työkokemuksiaan. Useimpien suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden mielestä erityisesti opettajan persoona ja hänen käyttämänsä opetusmetodit ovat vaikuttaneet opiskelumotivaatioon. Kulttuurituntemuksen jännittäviä hetkiä ovat olleet vuosittaisjuhlat ja niihin liittyvät perinteet – mämmin mainitsi jokainen vaihto-opiskelija.
Suomen kieltä opetetaan laajalti eri puolilla maailmaa
Suomen kieli on yleensä mielletty perikansalliseksi alaksi, jota tutkitaan ja opetetaan vain Suomessa. Yleinen käsitys on myös se, ettei suomen kieltä osata tai tarvita Suomen rajojen ulkopuolella eikä joidenkin mukaan kohta enää Suomessakaan.
Suomen kieltä on opetettu useissa Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan yliopistoissa 1800-luvulta lähtien: Tarton (vuodesta 1803), Oslon (1848), Kööpenhaminan (1871), Budapestin (1872) ja Upsalan (1894) yliopistoissa. On mielenkiintoista, että Tarton yliopistossa oli jo vuodesta 1803 lähtien suomen kielen opetukseen nimetty virka mutta Helsingin yliopistossa vasta vuodesta 1828. Viime vuosisadan alkupuolella suomen opetus laajeni seitsemään Keski-Euroopan yliopistoon – Debrecenin ja Szegedin yliopistoihin Unkarissa, Pariisin yliopistoon Ranskassa, Poznanin yliopistoon Puolassa ja Napolin yliopistoon Italiassa – sekä myös lähialueillemme Pietarin ja Tukholman yliopistoihin.
Toisen maailman sodan jälkeen suomea alettiin opettaa maailmalla yhä laajemmin. Yhdysvalloissa kiinnostuttiin suomen kielestä niin paljon, että 1940-luvulla alkoi suomen opetus Bloomingtonissa ja New Yorkissa. Myös Euroopassa suomen opetusta antavien yliopistojen määrä kasvoi samaan aikaan kuudella: Kolozsvįrissa Romaniassa, Göttingenissä ja Münchenissä Saksassa sekä lähialueillamme Petroskoissa, Lundissa ja Århusissa alkoi suomen opetus. Seuraava vuosikymmen kasvatti myös suomen kielen opetuspaikkojen määrää ulkomailla viidellä: Puolassa yksi ja saksassa neljä uutta yliopistoa aloitti suomen kielen opettamisen.
Oulun yliopistossa aloitettiin suomen kielen opetus vuonna 1966, jolloin nykyinen pääviran haltija professori Helena Sulkala aloitti suomen kielen opiskelunsa. Suomea oli tuolloin mahdollista opiskella Oulun lisäksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä 30 ulkomaisessa yliopistossa. Erilaisten kulttuuri- ja vaihtosopimusten pohjalta alettiin 1960- ja 1970-luvuilla suomea opettaa entisten opetuspaikkojen lisäksi 25 yliopistossa: viidessä yliopistossa Saksassa, neljässä yliopistossa USA:ssa, kahdessa yliopistossa Italiassa, Hollannissa, Englannissa, Norjassa ja Ruotsissa sekä yhdessä yliopistossa Islannissa, nykyisessä Tsekin tasavallassa, Bulgariassa, Itävallassa, Puolassa, Kanadassa ja Japanissa.
1980-luvulla suomen kielen opetuksen aloitti 14 yliopistoa: kaksi yliopistoa Italiassa ja USA:ssa ja yksi yliopisto Ruotsissa, nykyisessä Slovakiassa, Ranskassa, Puolassa, Espanjassa, Neuvostoliitossa, Jugoslaviassa, Unkarissa, Kanadassa ja Japanissa. 1990-luvulla avattuja opetuspaikkoja ovat Tallinnan, Riian, Klaipeidan, Vilnan, Arkangelin ja Moskovan yliopistot sekä suomensukuisten kansojen asuma-aluilla Venäjällä Marin, Mordvan, Komin, Udmurtian ja Tverin yliopistot.
EU:n jäsenyys on luonnollisesti lisännyt kiinnostusta suomen kieltä kohtaan EU-maissa, mutta myös Pohjois-Amerikassa, Aasian maissa ja Australiassa. Uusimpia opetuspaikkoja ovat Frankfurtin, Mainzin, Olomoucin, Antwerpenin ja Liverpoolin yliopistot, Brysselin kääntäjä- ja tulkkikorkeakoulu sekä Kalifornian, Washingtonin, Tokion ja Jerusalemin sekä Arkangelin yliopistot. Niinpä suomen kieltä ja kulttuuria opetetaankin tällä hetkellä yli 90 yliopistossa 25 eri maassa eri puolilla maailmaa.
Koska suomen kielen opetuksella ja tutkimuksella on ulkomaisissa yliopistoissa jo vuosikymmenien tai jopa vuosisatainenkin perinne, on suomen kielen taitajien, tutkijoiden ja Suomi-tuntijoiden joukko maailmalla yllättävän suuri. Suomen taito ulkomailla on syventynyt huolimatta siitä vanhasta stereotypiasta, että suomi on liian vaikea kieli opittavaksi.
Suomi ulkomailla -seminaarin loppupaneeliin osallistuivat seuraavat vaihto-opiskelijat:
Ivan Niron ja Rodica Ciobanu Moldaviasta sekä Riivo Poom ja Erkki Sillaots Virosta.Kiinnostus suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan on siis eri maissa kasvanut. Miksi ulkomaalainen haluaa opiskella suomen kieltä ja kulttuuria? Opiskelun syy voi olla puhtaasti kielitieteellinen: suomea täytyy opiskella joko ei-indoeurooppalaisena kielenä tai sukukielenä. Joissakin maissa taas tarvitaan kouluihin suomen opettajia tai tiedotusvälineisiin suomentaitoisia toimittajia, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Karjalassa, Virossa. Yhä enemmän kysyntää on suomea osaavilla kääntäjillä, tulkeilla ja myös oppailla. Kieltämme osaavien muun maan kansalaisten terve lisääntyy myös siksi, että liike-elämässä, teollisuudessa, sosiaali- ja terveysalalla, EU:ssa ja diplomatiankin alalla on työtehtävien kannalta hyötyä suomen taidosta. Jotkut haluavat oppia suomea myös sukulaisten tai hyvien ystävien vuoksi. (Helena Sulkalan 10.4. pidetyn esityksen pohjalta JV)
Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto Kainuussa
Carrefour Kainuu ja Kainuun kansainvälistymisen tukiprojekti ovat koonneet Carrefour Kainuun www-sivujen yhteyteen kansainvälisestä vaihdosta kertovat sivut, josta löytyy hyödyllisiä linkkejä kansainvälistä harjoittelija- ja opiskelijavaihtoa tai muuten vaan ulkomailla työskentelyä suunnitteleville kainuulaisille. Asiaan liittyvää tietoa löytyy osoitteesta: http://www.carre4.net/kainuu/ (SK)
Konsertteja
Seuraava keskipäivän konsertti on Norssin salissa 5.5. kello 12.15. Silloin meillä vierailee Kaukametsän kamariorkesteri viulusolisteinaan kaksi Ossi Säilyn poikaa, Pietari ja Aleksi. Konsertin johtaa Janne Hanhijärvi. Pistäkää kalenteriin. (AT)
Vuoden Elias valittiin toisen kerran
Elias Lönnrot -seura valitsi vuoden Eliakseksi Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston johtajan Pekka Laaksosen. Perusteluna valinnalle oli Laaksosen työ viime vuonna vietetyn Kalevalan juhlavuoden päätoimikunnan puheenjohtajana. Seuran mielestä juhlavuosi toi Kalevalaa esiin nykyajan henkeen sopivalla tavalla vanhoja arvoja kunnioittaen.
Oopperamatka Savonlinnaan 12.–13.7.
Oopperamatkan ohjelmaan sisältyy tutustuminen Savonlinnaan, Faust -oopperan esittely sekä itse oopperaesitys ja opastettu tutustuminen Taidekeskus Retretissä von Wrightin veljesten näyttelyyn. Hintaan (1400 mk) sisältyy matkat, majoittuminen, ohjelmaan merkityt ateriat, pääsyliput oopperaan ja esittelyt sekä liput ohjelmassa mainittuihin kohteisiin. Ilmoittautumiset matkalle 28.4. mennessä kesäyliopiston toimistoon.
Faust
Charles Gounodin ooppera Faust oli pitkään oopperoista suosituin. Sehän tarjoaa pääroolien esittäjille verrattomia tilaisuuksia esitellä äänellisiä ja dramaattisia lahjojaan. Goethen mestariteokseen väljästi perustuva tarina tehoaa katsojiin ja Gounodin verrattomat melodiat ovat tehneet monista sen aarioista toivekonserttien suosikkeja. Faustin menestys perustuu kuitenkin paljolti rohkeuteen, jota Gounod osoitti vapautuessaan monista aikakauden kaavoista ja tottumuksista. Kun Faust kantaesitettiin Pariisissa vuonna 1859, se oli hätkähdyttävän moderni ooppera. Olavinlinnan oopperajuhlille Aino Ackté toi Faustin vuonna 1916. Hän oli niittänyt laakereita teoksen naispääosassa Margaretana Pariisissa. Nyt teos on palannut Olavinlinnaan, joka tarjoaa keskiaikaiselle tarinalle ihanteelliset ulkoiset puitteet.
Retretti
Retretin ensi kesän päänäyttely esittelee rakastettujen von Wrightin veljesten monipuolista tuotantoa. Näyttelyssä on mukana lähes 100 maalausta ja saman verran akvarelleja, piirustuksia ja grafiikkaa. Taiteilijaveljekset Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand (1822–1906) von Wright eivät olleet ainoastaan lintumaalareita vaan he kehittivät kansallisihanteellisen maiseman lajityyppiä, toivat kaupunkikuvaukseen uutta henkeä ja osoittivat kuinka pohjoisen luonnon ankaruus käännetään ylistettäväksi hyveeksi.
Retretin luolastossa nähdään myös Arabian taiteilijoiden uutta keraamista muotoilua sekä Sanna Vatasen ja Jukka Lehtisen yllätyksellisiä installaatioita. Grafiikkanäyttelyssä esittäytyy Outi Heiskasen Pensastuulikansa. (SK)
Seuraava Kampus-lehti ilmestyy ehkä kesällä 2000,
Kampuksen toimituskunta toivottaa kaikille hyvää
pääsiäistä, vappua ja juhannusta!
Sivut päivitetty 08.09.2003
