HELMIKUU 1999


Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta tulosyksikkö 1.1.2000. Yliopiston Kajaanin yksiköille yhteinen nimi: LÖNNROT-AKATEMIA.

Oulun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 27.1.1999 kehittää Oulun yliopiston hallintorakennetta. Yliopiston hallituksen päätöksen mukaisesti kasvatustieteiden tiedekunta jakaantuu kahteen erilliseen, itsenäiseen tulosyksikköön, jotka muodostuvat Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta ja Oulun kasvatusalan yksiköstä.

Kajaanin opettajankoulutukselle palaa siis taloudellinen itsenäisyys 25 vuoden jälkeen. Kajaanin opettajankoulutuslaitos on nyt samalla viivalla muiden Oulun yliopiston tulosyksiköiden kanssa. Tämä mahdollistaa myös entistä paremmin yhteistyön sekä oman yliopiston sisällä että muiden yliopistojen ja yhteistyötahojen kanssa.

Samassa kokouksessa yliopiston hallitus päätti Oulun yliopiston Kajaanin kahden tulosyksikön yhteistyönimeksi Lönnrot-akatemian. Tällä on selvä tarkoitus kohottaa yliopiston Kajaanin yksiköiden statusta ja asemaa. Lisäksi on luvassa, että opetusministeriön neuvotteluissa saataisiin erillinen "korvamerkitty" tulosraha Kajaanin yksiköille. (JV)

 

Onko meistä akatemiaksi?

Hieman olin hämmästynyt Oulussa lukiessani sanomalehdestä, että yliopiston hallitus oli päättänyt Kajaanin yksiköiden yhteisnimeksi Lönnrot-akatemian. Hetken aikaa asiaa pureskeltuani tuli mieleeni, että tuohan on loistoajatus! Oulun yliopiston hallitus antoi kajaanilaisille varsinaisen tammikuun lahjan – upea nimi upeille kainuulaisille yliopistoyksiköille ja niissä työskenteleville ihmisille.

Kajaaniin palattuani olen muutamasta suusta kuullut vallan ihmeellistä närkästystä. Kuuleman mukaan hallitus ei olisi saanut päättää asiasta. "Akatemia on liian hieno nimi.", kertoili eräs perjantaipalaverissä. "Herran pieksut ja rouvan näppäskengat", tekisi mieli sanoa, nyt ei ole oikea aika kainuulaisten perisyntiin – itsensä vähättelyyn!

Samaisen keskustelijan mielestä instituutti olisi parempi nimi tai vaikkapa Kainuun tiedekeskus. Joo, mitäpä tuhon enää muuta sanoisi kuin, että eipä palata neuvostoaikaan ihan omin avuin! Instituutti nimenä on aika ryvettynyt kaiken maailman kotitalousoppilaitosten ja alemman opetuksen tyyssijana. "Onhan Chydenius-instituutti", voisi joku muljauttaa suustaan. Niin on ja antaapi olla. Se on ihan hyvä ja passeli nimi Kokkolan pienelle yksikölle.

 

 

Nykysuomen sanakirjan mukaan instituutti on tieteellinen laitos, ylempi oppilaitos tai oikeussäännöstö. Samainen kirja määrittelee akatemian alansa ylimmäksi oppilaitokseksi, korkeakouluksi, yliopistoksi. Ja mainitsee esimerkkeinä Työväen akatemian, insinööri-, maatalous-, sota-, musiikki- ja taideakatemiat.

Toisena määritelmänä "tieteiden tai taiteiden edistämiseksi perustettu alansa korkeimpia saavutuksia edustava seura tai yhtymä". Kolmantena määritelmänä "Platonin perustama filosofinen koulukunta". Kajaanin kahden tulosyksikön yhteistyönimeen – Lönnrot-akatemiaan – sopisi siis ensimmäinen ja toinen määritelmä.

Lönnrot-akatemia nimenä kuvastaa mielestäni parhaiten kainuulaista yliopisto-osaamisen laaja-alaisuutta ja monitieteisyyttä. Meillä on perus-, jatko- ja lisäkoulutusta sekä vastaavaa tutkimustoimintaa. Projektimme ovat aivan omaa luokkaansa. Miksi tyytyä vähempään?

EU-rahoja jaettaessa uskoisi akatemialla olevan paremmat mahdollisuudet Itä-Suomen kolmen yliopiston (Joensuun ja Kuopion yliopistojen sekä Lönnrot-akatemian) kilpaillessa kehitysrahoista. Annetaan toisten Itä-Suomen yliopistoyksiköiden rauhassa kadehtia meitä kainuulaisia, joilla on oma akatemia.

Käytetään yliopiston hallituksen optio eduksemme!

ent. chydenius-instituuttilainen

 

Elias Lönnrot -instituutti on jo olemassa!

Tiesittekös, että on jo olemassa Elias Lönnrot -instituutti, jonka tavoitteena on rakentaa suomalainen yksityiskoulu Petroskoihin. Tätä tarkoitusta varten kyseinen instituutti on julkaissut autoilijoiden käyttöön kartan Karjalasta, josta on jo saatu negatiivista palautetta aina meidän kampukselle saakka. Eri instanssit ovat jo sotkeneet Elias Lönnrot -instituutin ja meidän Lönnrot-instituutin perustamisprojektin toisiinsa – moitteet muun muassa edellä mainitusta kartasta on saatu tänne! (AHo)

 

Kajaanin opettajankouluttajien kehittämispäivät Vuokatissa 14.–15.1.1999

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen ja Kajaanin normaalikoulun henkilökunta oli suunnittelemassa ja kehittämässä KOKL:n muuttumista tulosyksiköksi Vuokatissa. Kajaanin seminaarin lakkauttamisen yhteydessä menetetty taloudellinen itsenäisyys palautuu tulosyksikön myötä Kajaaniin takaisin ja Opettajankoulutusta Kajaanissa 100 vuotta -juhlavuosi näyttäisi kainuulaisittain alkavan varsin lupaavissa merkeissä. Tiedekuntaan jää tutkintohallinnollisten asioiden (so. todistusten kirjaus) ja ylimpien tieteellisten virkojen ehdolle panosta päättäminen.

Kehittämispäivillä kajaanilaiset opettajankouluttajat työstivät ja tarkensivat yli vuosi aiemmin tehtyä Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen missiota ja visiota. Varsin pitkälle tiimityö auttoi tälläkin kertaa. Edessä on kuitenkin vielä keväällä pidettävä jakso, jossa tapahtuu lopullinen mission ja vision hiominen. Kouluttajana toimi kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen Oulusta.

Kehittämispäivillä hahmoteltiin myös uutta, mahdollista logoa opettajankoulutuslaitokselle:

   Lönnrot-akatemia

Normaalikoulun puolelta heitettiin ilmoille ajatus, että Kajaanin normaalikoulun uudeksi nimeksi voisi tulla Lönnrotin koulu. Tämä herättikin ihastusta keskusteluun osallistuneissa. Vanha hyvä koulunnimi ei näet ole tällä hetkellä Kajaanissa enää käytössä.

Kehittämispäivät todettiin sekä normaalikoulun että opettajankoulutuslaitoksen henkilökunnan mielestä tärkeäksi ja samanlaisia tapaamisia olisi hyvä jatkaa. Kajaanilainen opettajankoulutusväki lähti kehittämispäiviltä entistä innokkaampana ja paremmalla yhteishengellä kohti tulevaa juhlavuotta ja uutta uljasta tulosyksikköä. (JV)

Kehittämispäivien osallistujia kahvitauolla

 

25 vuotta yliopistollista varhaiskasvatuskoulutusta Kajaanissa 1999

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta Oulun yliopiston varhaiskasvatuskoulutuksen alkamisesta Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa. Esiopetuskeskustelun siivittämänä perinteisten oppilaitosten rinnalle syntyi yliopistollisten koulutusten rintama Jyväskylä ja Joensuu 1973, Kajaani, Rauma, Savonlinna ja Turku heti seuraavana vuonna. Perusteluina käytettiin kai ensisijaisesti kuusivuotiaiden opetuksen tarpeita, mutta tämä ajatus oli kaksikymmentä vuotta ajastaan edellä.

Irma Vornasen aloitteesta Kajaani ja Jyväskylä neuvottelivat Kajaanin alkavan lastentarhaopettajakouluksen opetussuunnitelmasta. Varhaiskasvatuksen yliopistokoulutus toteutettiin kaksivuotisena kuten seminaareissakin. Alkuperäisistä projektimaisista kokonaisuuksista siirryttiin kymmenessä vuodessa arvosanakokonaisuuksien suuntaan, mikä antoi uuden pohjan sisältöjen kehittämiselle ja teki myöhemmin helpoksi rinnastuksen muihin yliopistotutkintoihin.

Puristuksissa
Yliopistokoulutusten vuotuisia määrärahoja vähennettiin 1980-luvun loppuvuosina ja niitä alettiin yhä korostetummin kutsua väliaikaisiksi. Seurasi vajaan kymmenen vuoden vaihe, joka kiristyi loppuvaiheessa maan yhteiskunnallisen laman paineessa. Mielenkiintoista on, että kaikkien uudenmuotoisten koulutusten henkilökunta jäi sitkeästi paikoilleen, siitä huolimatta, että laitokset toimivat kaksikymmentä vuotta väliaikaisina ja työmääräykset annettiin yleensä vuodeksi kerrallaan. Muutokset näkyivät henkilöstörakenteessa vasta 90-luvun jälkipuoliskolla uusien professuurien ja tutkimushenkilöstön myötä.

Varhaiskasvatuksen tiedepohjaa oli jo alettu kyntää henkilökunnan väitöksin ja lisensiaattitutkimuksin hyvissä ajoin ennen päätöstä liittää koulutus kokonaisuudessaan yliopistoihin.

Valtioneuvoston periaatepäätöksellä ryhdyttiin toimenpiteisiin varhaiskasvatuksen koulutuksen siirtämiseksi kokonaisuudessaan yliopistoon alemmaksi korkeakoulututkinnoksi. Kajaani, Jyväskylä ja Joensuu osoitettiin samassa päätöksessä ylempää korkeakoulututkintoa järjestäviksi koulutuksiksi.

 

Kajaanin ihme
Kajaanin opettajankoulutuslaitos oli syksyllä 1991 opetusministeriön luvalla ottanut sisään pilottiryhmän valmiita lastentarhaopettajia, jotka täydensivät opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon sekä ylioppilaita, jotka aloittivat varhaiskasvatuksen maisteritutkinto-opintonsa yhdessä lastentarhaopettajaopiskelijoiden kanssa.

Professori Juhani Suortti istui mukana Lastentarhaopettajien organisaatiotyöryhmässä. Syrjäisiä oppilaitoksia puolsi tutkimustulos, jonka mukaan suuri osa opiskelijoista tuli oppilaitoksiin lähiympäristöstä ja valmistumisensa jälkeen myös jäi hyödyntämään samojen seutujen kasvatustyötä.

Kajaanissa ymmärrettiin, että oli välttämätöntä etsiä uutta identiteettiä ja pätevyysaluetta. Jo kahdeksankymmentäluvun puolivälissä oli valmisteltu ehdotuksia koulutuksen umpiperien avaamiseksi ja lastentarhaopettajien väyläksi korkeakoulututkintoon. Uusitun ehdotuksen jälkeen vuonna 1991 saatiin viimein lupa aloittaa maisteritutkintoon johtava koulutus kokeiluna. Aulikki Keskitalo oli Timo Maunon kanssa suunnitelman keskeisiä arkkitehtejä.

Kajaanissa luotiin Suomen lamavuosina 1991–1995 täysimittainen ylempi varhaiskasvatuksen yliopistotutkinto viisivuotisella kokeilulla ja leivottiin ensimmäiset sadat opinnäytetyöt (pro gradut) sekä lähetettiin kasvatustieteen maisteritutkinnon suorittaneet lastentarhaopettajat ja ylioppilaat ensisijaisesti esiopetustehtäviin. (AHe)

 

Lähde satutunnille lapsesi kanssa!

Uudet varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen ykköskurssilaiset aloittivat satutuntiurakkansa keskiviikkona 27. tammikuuta Kajaanin kirjastoissa. Kuluvana vuonna kajaanilaislapset saavat nauttia 170 satutunnista, joita opiskelijamme suunnittelevat ja toteuttavat pääkirjaston Mielikki-salissa, Kuurnan, Lehtikankaan ja Lohtajan kirjastoissa sekä Kainuun keskussairaalan lastenosastolla.

Satutunnit ovat kestoltaan noin 30–45 minuutin pituisia, joissa alle kouluikäiset lapset voivat sadun seurannan lisäksi piirtää, laulaa, leikkiä – siis kaikkea sitä, mitä satutunnin pitäjät ja kirjasto ympäristöineen mahdollistavat. (JV)

 

Levytys

Luko:n erinomainen lauluryhmä CANTABILE tekee helmikuun alussa nauhoitukset cd-levyä varten. Ryhmässä laulavat Tiina Hiltunen, Karin Jansson, Erika Majava ja Marika Niemistö. Levy ilmestyy maaliskuussa, ja siihen tulee 10–14 eri tyylistä kappaletta negrospirituaaleista ikivihreisiin. Tarkoituksena on myös järjestää levynjulkistamiskonsertti kampuksella.

Levyn äänittäjinä ja miksaajina toimivat Antti Pohjola ja Kimmo Saarelainen opettajansa ylipäällikkö Lauri Varismäen kanssa. Levyn kannen suunnittelusta vastaa Annika Rytkönen. Levy sopii hyvin lahjatavaraksi eri yksiköille ottaen huomioon tulevat 100-vuotisjuhlat ja ulkomaan vierailut. (AT)

 

Kulttuurirahaston apurahatMuista toimia ajoissa!

Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston apurahat julistetaan haettavaksi 1.3.1999 kello 16.00 mennessä. Tiedustelut ja hakemuslomaketilaukset rahaston asiamiehelle Heli Itkoselle, osoite Kuovikuja 2A, 87400 Kajaani (puhelin 6140 589).

 


KKK

Tervehdys kaikille kampuslaisille!

Olen Liisa Mikkonen ja aloitin työni Kajaanin kehittämiskeskuksessa aikuiskoulutusosaston esimiehenä joulukuun alussa. Viimeiset pari vuotta olen viettänyt Koillismaalla Kuusamossa telematiikka ja teknologiahankkeen projektipäällikkönä ja sitä ennen vierähti kymmenisen vuotta pääkaupunkiseudulla erilaisissa aikuiskoulutusalan tehtävissä. Olen siis paluumuuttaja, sillä lapsuudenkotini on Kajaanin eteläpuolella Mainualla, jossa Mikkos-sukuni on asustanut 1500-luvulta lähtien. Olen pystyttänyt sinne myös oman kesäasumukseni järven rannalle vaalimaan aikaisempien sukupolvien asuinsijoja.

Olen valmistunut Joensuun yliopistosta pääaineenani Suomen historia, ja jatkanut opiskelujani Helsingin yliopistossa sosiaalipsykologian, tiedotusopin ja taidehistorian merkeissä. Ammatillisesti olen lisäksi pätevöitynyt ryhmä- ja tiimiohjaukseen.

Vapaa-aikani kuluu erilaisten luonto- ja liikuntaharrastusten puitteissa, joista olen löytänyt itselleni toisenkin ammatin suoritettuani eräopaskurssin ja Suomen Ladun opaskurssin. Jos vilkaiset kotisivujani www.koillismaa.fi/~knet033, saat selville, mistä on kysymys. Kouluttajana olen erikoistunut tiimi- ja ryhmätyöhön nimenomaan toiminnallisia menetelmiä käyttäen, joten usein kurssilaiseni rimpuilevat narun päässä seinällä, puussa tai katolla. Kirjoitan myös retkeilyaiheisia juttuja pääasiassa kotimaisiin lehtiin sekä osallistun erilaisiin yltiöpäisiin vaelluskilpailuihin, jos saan jonkun höynäytettyä kaverikseni. (LM)

 


KKYOTulevia kursseja

IHMINEN – ELÄMÄSSÄ MUKANA, MUUTOKSESSA TUKENA luentosarja jatkuu: to 25.2. klo 17–19 filosofi, professori Timo Airaksinen luennoi aiheesta Kuka minä olen? Ihmisen identiteetin rakentuminen ja sen muutos, ilm. kesäyliopiston toimistoon.

INTERNET-MARKKINOINTI 19.–20.3., ilm. 8.3. mennessä.

KIDSCAN-PUPPELIKOULU 13.4., ilm. 11.3. mennessä.

SKIDIKANTTI –LAPSEN TIE OBJEKTISTA SUBJEKTIKSI 24.–25.3., ilm. 26.2. mennessä.

Kesäyliopiston koulutuskalenteri kevät-kesä 1999 on ilmestynyt. Kalentereita on saatavana kesäyliopiston toimistosta. (ES)


 LÖNNROT-INSTITUUTTI

Lönnrotin kanssa runonlaulajien perässä

Siinä se Vienan Karjalan alueen kartta on! Petroskoin yliopiston karjalan kielen professori Pekka Zaikov kertoo Elias Lönnrotin parhaille runomaille suuntautuneista keruumatkoista. Kuulemme näytteitä esimerkiksi itkuvirsistä. Vienan Karjalan alue on Zaikoville tuttu, onhan hän kotoisin sen pohjoisosista. Koulunsa hän on joutunut käymään etelämpänä. Filosofian tohtoriksi Zaikov on väitellyt runsaat kaksi vuotta sitten.

Mutta mikä tilaisuus on meneillään? Istumme hiljaa kuin kirkossa, kun Zaikov jatkaa rauhalliseen tapaansa Karjalan nykyisestä kielitilanteesta OKL:n juhlasalissa. Tietysti! On helmikuun 4. päivä. Luento kuuluu luentosarjaan "Aukaisen sanaisen arkkuni!" – Kalevala 150 vuotta. Zaikovilla aiheena on Lönnrot ja Viena.

 

Kaikki mukaan

Luentosarjaan kuuluu viisi luentoa, joista kaksi on pidetty. Seuraavaksi on vuorossa dosentti Reijo Heikkisen luento: Kuinka Kalevalaa on juhlittu eri aikoina? Tasan kuukautta myöhemmin tulee professori Helena Sulkala puhumaan aiheesta Lönnrot ja hänen aikalaisensa suomen kielen kehittäjinä. Tämän mielenkiintoisen ja korkeatasoisen luentosarjan päättää 15. huhtikuuta FT Heikki Rytkölä, joka kertoo Lönnrotista ja Kalevalasta.

Miksi kannattaa tulla? Luentosarja on ilmainen kampuksen väelle ja OKL:n opiskelijoille. Oulussa kahden ensimmäisen luennon aikana salit olivat ääriään myöten täynnä. Jopa Kuusamossa ja Ylivieskassa on ollut suuremmat yleisöt kuin Kainuun kulttuurikaupungissa Kajaanissa!

Eiköhän ryhdistäydytä ja tulla vielä suuremmalla joukolla kuuntelemaan ja keskustelemaan! (HH)

 

Kyllä se siitä

Olipa onnistunut työviikko Helsingissä; tavoite täyttyi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, tuumailin maanantaiaamuna tullessani työpaikalle. Huh, Onpas täällä viileää. Huone on näköjään jäähtynyt viikon aikana. Patteri tuntuu lämpimältä, mutta kuitenkin.... Sähköpostia näyttää tulleen iso pino. Sisäinen postikaan ei ole unohtanut minua. – Ei muuta kuin työskentelemään. Kylläpäs tuntuu viileältä. Pitäisiköhän yrittää kirjoittaa hanskat kourassa tietokoneella. Kuinkahan kylmä täällä on ollut viime viikolla, kun sähköpostiviestien joukossa oli kommentti: Kirjoitettu luolassa, jäykistynein sormin? Iltapäivällä alkaa tuntua siltä, että takki täytyy vetää niskaan. Ratkaisu osoittautuu oikeaksi, sillä viileyttä ei enää huomaa. Kotiin lähtiessä kuitenkin askarruttaa, onkohan kurkku tulossa kipeäksi....

* * * *

Tiistaina takki on niskassa heti aamusta lähtien. Opinnäytetöiden sivut kääntyvät yllättävän helposti hanskat käsissä. Mutta mistä tuo alkava nuhanpoikanen? Iltapäivällä niiskutus vain lisääntyy. Olo on tukkoinen ja voimaton. Täytyy jättää illan sähly väliin. Pientä tämä on vielä sota-aikaan verrattuna. Sinnittelyllä tästä selviää. Kyllä minä tämän kestän, kestihän Kollaakin talvisodan aikana. Sitä paitsi olen saanut yllättävän paljon aikaan näinä kahtena päivänä. Haalariasuisia rakennusmiehiä ei ole vielä näkynyt. Ilmeisesti remontti alkaa tänä vuonna tai ensi vuonna tai ... Ainakin arkkitehdin laatimat piirustukset ovat olleet jo lausunnolla.

* * * *

Keskiviikkona herään aamuyöstä. Oikeaa korvaa särkee, voimat ovat lopussa. Olen kuin kala kuivalla maalla. Olen siis kaatunut sängyn pohjalle - ei saappaat vaan villasukat jalassa ja ylimääräinen viltti kainalossa. (HH)

 

 


Kajaanin Normaali KouluKansainvälisyys osana opetusta

Kajaanin normaalikoulu on johtanut neljän maan ja koulun yhteistyöhanketta vuodesta 1997. Projekti on osa Euroopan Unionin koulutushankkeita, joiden tarkoituksena on edistää eurooppalaisen koulutuksen tuntemusta ja yhteistyötä. Meneillään oleva TIS (technology, information and science) -projekti kuuluu Comenius-hankkeisiin. Projektin tavoitteena on edistää kielen, kulttuurin, opetussuunnitelmien ja teknologian opetuksen tuntemusta.

Koulumme lähti kehittämään hanketta siksi, että koulussamme on kehitetty suomalaisen teknologiaopetuksen toimivuutta koko 90-luvun ajan. Lopulta tultiin pisteeseen, jossa oli välttämätöntä saada lisää ulottuvuutta muuhun eurooppalaiseen teknologiaopetukseen. Tällöin luotiin projektin tavoitteet ja etsimme yhteistyökoulut, jotka löytyivät melko helposti. Sen sijaan vaikeampaa on ollut sulauttaa omat ajatukset toimiviksi neljän maan, kielen ja päätöksen teon erilaisuuden kanssa. Ajan kuluessa ja ihmisten tuntemuksen lisääntymisen myötä kokonaisuus on alkanut toimia varsin hyvin ja vähitellen myös koulumme muut opettajat ovat kiinnostuneet asiasta ja tarjonneet oppilailleen mahdollisuuden kommunikoida suoraan yhteistyökoulujen oppilaiden kanssa. Projektin jatko näyttää entistä haasteellisemmalta uusine etätyömahdollisuuksineen, mutta samalla hyvin antoisalta itselle. (A-PS)

 
Kuumailmapallon testausta Belgiassa

 

Opettajan kokemuksia työskentelemisestä TIS-projektissa

Olen toiminut TIS-projektissa kaksi vuotta luokkani kanssa. Tämän vuoden aikana luokkamme oppilaat ovat olleet kirjeenvaihdossa lähinnä Pohjois-Irlannin yhteistyökoulun oppilaiden kanssa. Osa oppilaista aloitti kirjeenvaihdon jo viime vuonna. Luokkamme pojat ovat tänä vuonna työstäneet hydrokoptereita osana projektia. Jokaisessa maassa 5. luokkalaiset oppilaat työstävät hydrokoptereita samoilla ohjeilla samoista materiaaleista. Jokainen oppilas tekee työskentelystään myös raportin, jolloin saavutettuja tuloksia voidaan vertailla.

Luokkamme on myöskin mukana huhtikuun loppupuolella (27.–28.4.) tehtävässä virtuaalilehdessä. Kaikissa neljässä maassa työskentelee yhtä aikaa suuri joukko oppilaita toimittajan tehtävissä työstäen juttuja virtuaalilehteen. Toimittajat käyttävät sähköpostia ja projektimme keskustelukanavaa apunaan saadakseen tietoja yhteistyömaidensa asioista. Toimittajat kirjoittavat juttunsa kahdella kielellä (oma äidinkieli ja englanti) ja lähettävät juttunsa sähköpostin välityksellä lehden toimitukseen (normaalikoulun 5.lk). Toimitus kokoaa ja julkaisee lehden internetissä projektimme kotisivuilla.

Työskentely projektissa on ollut haastavaa ja mielenkiintoista sekä oppilaille että opettajalle. Omasta kokemuksesta voisin todeta, että yhteistyö eri maiden opettajien kanssa on ollut erittäin antoisaa (välillä aika rankkaakin). Kahden vuoden työskentelyn jälkeen on ilo huomata, että projektikokousten eteneminen ja asioista päättäminen on helpottunut huomattavasti. Asiaan vaikuttaa mielestäni se, että yhteistyökumppanit ja toimintatavat eri maissa ovat tulleet tutuiksi. (MP)

 

Ensimmäisen kerran kuulin TIS-projektista syksyllä 1997 ja lähden ennakkoluulottomasti katsomaan, mitä kirjainyhdistelmä piti sisällään. Tänä vuonna olen kolmasluokkalaisten kanssa työstänyt aihetta Minun kaupunkini. Oppilaat kokosivat työnsä seinäjulisteiksi, joissa oli tietoa Kajaanin nähtävyyksistä ja harrastusmahdollisuuksista. Työssä käytettiin paljon valokuvia, joihin liitettiin kuvateksti englanniksi. Työssämme saimme harjoitella tiedon etsintää, ryhmätyötaitoja, tietokoneen käyttöä sekä vierasta kieltä. Keväällä työstämme rinnakkaisluokan kanssa myös videon Minun kaupungistani. Tammikuussa olin projektin kokouksessa Belgiassa, jolloin sain luovuttaa valmiin materiaalin henkilökohtaisesti projektimaihin. Odotamme innokkaina muiden maiden tuloksia.

Lisäksi luokkamme on kirjeenvaihdossa Pohjois-Irlannin kanssa, mikä on innostanut kovasti englannin opiskelun aloittaneita oppilaita. He huomaavat, että kielitaidolla on alusta lähtien käyttöä. Yhteyttä pidämme niin kirjeitse kuin sähköpostitse. Jouluna lähetimme joulukortteja kaikkiin projektimaihin ja vastineeksi saimme jokainen ainakin kolme korttia. Ja taas on lähdössä ystävänpäiväpostia Pohjois-Irlantiin.

Sekä oppilaat että opettajat ovat olleet innostuneita projektista. En ole kokenut sen olevan ylimääräinen juttu monen muun jutun lisäksi, vaan se on nivoutunut sulavasti opetukseen. Olemme huomanneet, että lapset ja heidän elämänsä on hyvin samanlaisia kaikkialla, vaikka erojakin löytyy – onneksemme. (AR)

 


KOKL:n kirjastoon uusia kirjoja

Karjalan kielen professori Pekka Zaikovin vierailun antimina kirjastomme lapsille tarkoitettujen kirjojen osasto laajeni vienankarjalaisilla lukukirjoilla ja lauluvihkosilla. Käykää tutustumassa lähimpään sukukieleemme!

 

 


Toimituksen hahmottelemia logoja

Sivun täytteeksi toimitus hahmotteli ehdotukset Kajaanin kampusalueen yksiköiden uusiksi logoiksi Lönnrot-akatemian hengessä.

  Kajaanin opettajankoulutuslaitos

Kajaanin normaalikoulu

  Kajaanin kehittämiskeskus

Kainuun kesäyliopisto

 


 

Seuraava Kampus-lehti ilmestyy maaliskuussa 1999,
Aineisto seuraavaan lehteen 1.3.1999 mennessä.

Lauri Sonny, 

Sivut päivitetty 08.09.2003