HELMIKUU 2009

Unescon varhaiskasvatuksen maisteriohjelmaan yhteistyötä

Moskovan psykologis-kasvatustieteellisen yliopiston ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen kesken käydään neuvotteluja 23.–24. helmikuuta Bolognan mukaisen UNESCO:n varhaiskasvatuksen maisteriohjelman sekä tohtorikoulun aikaansaamiseksi. Neuvotteluihin osallistuvat Moskovasta professorit Marina Egorova, Elena Zinzhenko ja Irina Burlakova. Venälaiset ovat liittyneet Bologna-prosessiin mukaan ja muuttavat paraikaa tutkintojaan vastaamaan Bolognan mukaista tutkintorakennetta. Professori Marina Egorova pitää tärkeänä tutustua eri maissa tapahtuvaan koulutustoimintaan ja varhaskasvatuksen tutkimukseen. Maailmanpankin mukaan juuri laadukas varhaiskasvatus ennustaa hyvää taloudellista menestystä.

Unescon varhaiskasvatuksen ohjelma jatkuu seuraavaksi Moskovan tapaamisella. Tämän jälkeen on vielä kaksi jatkotapaamista. Tavoiteena on saada maisteriohjelma valmiiksi Unescon seuraavaan kokoukseen keväällä 2010.



Akuutissa tutustutaan kajaanilaiseen lukemisen tutkimukseen ti 24.2. kello 19.20 – uusinta to 26.2. kello 15.30

Lukututkimus paljastaa opetetaanko koulussa lukemaan oikein vai väärin. Yllättäviä asioita tiedossa siis tiistai-illan Akuutti-ohjelmassa TV2-kanavalla kello 19.20 alkaen. Ohjelmassa lukutukimusta esittelee muun muassa Kajaanin yliopistokeskuksen psykologian professori Timo Järvilehto. Ohjelma tulee uusintana torstaina 26.2. kello 15.30. Reilun viiden minuutin mittaisessa jutussa verrataan perinteistä lukemisen teoriaa ja SkilLabissa tehtyä lukututkimusta. Katsoja voi omin silmin todeta tutkimuksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Lisätietoja ohjelmasta löytyy nettiosoitteesta: http://www.yle.fi/akuutti/index.html

 

Karjalan kieleen ja kulttuuriin ensimmäinen professuuri Suomessa

Pekka Zaikov Joensuun yliopistoon professoriksi
Kajaanilaisille eri seminaareista tutuksi tullut vienankarjalainen kielen ja kulttuurin tutkija, professori Pekka Zaikov Petroskoista on aloittanut Suomen ensimmäisen karjalan kielen ja kulttuurin professuurin hoidon Joensuun yliopistossa. Suomen ehkä vähiten tunnettu vähemmistökieli sai vihdoin oman professuurinsa. Karjalan kielen professuurit eivät ole yleisiä maailmalla: ainoa lienee ollut Petroskoin yliopiston karjalan kielen professuuri, jota Zaikov hoiti aiemmin. Kiinnostusta on nopeasti koottuun opinto-ohjelmaan ollut paljon. Varsinainen karjalan kielen ja kulttuurinyliopisto-opetus alkaa syksyllä 2009, jolloin opintojaksoihin voi hakea sivuainehaun kautta. Sivuaineopintoja suositellaan muun muassa opettajien sivuaineopinnoiksi. Keväällä 2009 järjestetään kaksi kaikille avointa opintojaksoa: varsinaiskarjalan ja livvin eli aunuksenkarjalan kurssit. Myöhemmin karjalan kielen ja kulttuurin opintoja on tarkoitus laajentaa aina pääaineopintoihin saakka tulevassa Itä-Suomen yliopistossa.


Pekka Zaikovin tekemiä oppikirjoja.

Pekka Zaikov on syntynyt vuonna 1946 ja hän on opiskellut suomen ja venäjän kieltä Petroskoissa. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa Kuolan niemimaan murteet. Zaikov on väitellyt tohtoriksi vuonna 1997 Marin tasavallassa. Zaikov on ollut aktiivinen osallistuja pohjoisten pienten kielten tutkimusryhmässä. Pekka Zaikov on ollut innokas oppikirjojen tekijä Karjalassa toimiessaan. (Juha Vartiainen)

 

Mikko Saaresta ma. sivistysjohtaja

Kajaanin kaupungin uudeksi määräaikaiseksi sivistysjohtajaksi on valittu kasvatustieteiden tohtori, Pietari Brahen koulun apulaisrehtori Mikko Saari. Hän työskentelee tehtävässä määräaikaisena vuoden ajan. Sivistysjohtaja Risto Brunou jää virkavapaalle ja toimii kapungin talouden selvitysmiehenä ennen eläkkeelle jäämistään vuoden 2010 helmikuuhun asti, jonka jälkeen sivistysjohtajan tehtävä täytetään vakinaisesti. Tehtävään pyrki kahdeksan henkilöä.

Kasvatustieteden tohtori Mikko Saari on valmistunut Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä luokanopettajaksi vuonna 1998 ja hän on väitellyt tohtoriksi samasta yksiköstä vuonna 2006 aiheenaan Kielikylpyopetuksen kulttuuripedagoginen perusta.

 

Oulun yliopiston lehtoreille valittiin uusi hallitus

Oulun yliopiston lehtorit ry:n vuosikokous pidettiin Snellmanian ravintolassa Linnamaalla 17. helmikuuta. Vuosikokous yllätti varmaankin kaikki hyvin positiivisesti. Vuosikokousta edeltäneessä koulutustilaisuudessa OAJ:stä kouluttajana oli kehityspäällikkö Olli Luukkainen. Uudessa hallituksessa jatkaa puheenjohtajana Vesa-Matti Sarenius (KTK) ja sihteerinä Juha Vartiainen (KYK/KOKY). Varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Välimaa (HuTK) ja taloudenhoitajaksi Juha Iisakka (TOL) sekä varsinaisiksi jäseniksi Anna-Liisa Syrjänen (TOL) ja Santeri Palviainen (HuTK). Varajäsenenä ja jäsensihteerinä jatkaa Seppo Pahnila (TOL) ja uutena varajäsenenä Birgitta Tamminen (HuTK). (Juha Vartiainen)

 

Humanistinen tutkimus jatkuu?

Aika kuluu ja tekijät vaihtuvat. Oma käsitykseni on, että Kajaanin yliopistokeskus tarvitsee vahvistusta humanistiseen tutkimukseen. Opetuksen taitoja ja tekniikoita kehitetään. Myös opetettavan sisällön tulisi uusiutua. Tässä suhteessa Kainuu ja täältä käsin tehdyt matkat ovat osoittautuneet tutkijan aarreaitaksi. Sydämestäni toivon, että tällä työllä olisi jatkuvuutta vahvennetuin voimin. Ei riitä, että joku jaksaa puurtaa vapaa-aikanaan.

Vuodesta 1997 alkaen on Lönnrot-projektissa ja sittemmin Lönnrot- instituutissa pidetty humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lähtökohtana Elias Lönnrotin toimintaa Kajaanin piirilääkärinä (1833–1853) sekä hänen elämäntyötään yleensä.

Tutkimuksen aihepiiri voidaan muotoilla myös siten, että se on itäisen ja läntisen kulttuurin vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta Euroopan pohjolassa. Näkökulma olisi silloin avarampi, mutta samalla tutkimuksellisesti rajatumpi. Elias Lönnrot on tässä yksi erinomainen lähde. Itse haluaisin korostaa vuorovaikutuksen tutkimista. Ihmiset ovat kohdanneet näillä alueilla tuhansia vuosia. Tätä vuorovaikutusta olen jäljittänyt omassa tutkimuksessani ja kirjoittelussani.

Kajaanin yliopistokeskuksen niukkoja resursseja voidaan vahvistaa kehittämällä edelleen yhteistyötä emoyliopiston sekä yhteistyöyliopistojen kanssa. Yhteistyötä tulisi jatkaa ja vahvistaa edelleen Petroskoin yliopistojen, Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tutkimuslaitosten ja muiden Karjalan tasavallan tutkimuslaitosten kanssa (muun muassa museot). Norjan ja Ruotsin pohjoisilla yliopistoilla on samansuuntaisia mielenkiinnon kohteita.

Myös Kainuun omat museot ja muut humanistista tutkimusta tekevät laitokset tulisi aktivoida tieteelliseen yhteistyöhön. Museot ovat lähtökohdiltaan tutkimuslaitoksia. Ainakin Kainuussa ne voisivat yltää mittaviin tuloksiin yhdessä tehden.

Kokemukset yhteistyöstä aluetutkijoiden parissa vuodesta 2005 alkaen ovat olleet hyvin myönteisiä. Tieteenalojen rajojen ylityksiin tulisi pyrkiä rohkeasti. Sen edellytyksenä on luonnollisesti henkilökunnan jatkuva ammattitaidon kehittäminen, jota tulee tukea aktiivisesti.

Lönnrot-instituutin julkaisujen markkinointi tulee järjestää vakiintuneelle kannalle. Nykytilanteessa kirjojen myynti on passiivista ja osittain talkoohenkeen perustuvaa. Myös tiedotustoimintaa tulee aktivoida ja kehittää. Oma maakuntalehti tarjoa erinomaisen foorumin kertoa kainuulaisille ja laajemminkin mitä me tämän maakunnan hyväksi kukin sarallamme teemme.

Kajaanin yliopistokeskus ei muodosta tällä hetkellä harmonista yhtenäistä kokonaisuutta. Emme tunne toisiamme, emmekä tiedä toistemme tekemisistä. Tässä meillä on parantamisen varaa. Lähinnä sisäiseen tiedotukseen tarkoitettu Kampus-lehtemme ei ehkä ole onnistunut tehtävässään toivotulla tavalla. Olisiko meillä varaa vaikkapa yhteistyössä AMK:n kanssa päätoimittajan palkkaamiseen?

Aika kuluu, mutta harva suutari pääsee lestistään. Voimien mukaan tulen jatkamaan arkistojen penkomista, kenttätöissä kulkemista ja kirjoittamista. Missä se tapahtuu ja mihin se kohdistuu, sen tulee aika näyttämään. (Heikki Rytkölä)

 

Hiirenvirnatko vai herneenpalot rintarosseiksi?

Pääsevätkö haarovat, särmikkäät ja polveilevat hiirenvirnat (Vicia cracca) oikein rintarosseiksi? Entä näyttävätkö herneenpalot (Pisum sativum) samassa tarkoituksessa yhtä lumoavilta? Nekin esittäytyvät jääkaappimagneeteiksi, pöytä- ja rintakoruiksi profiloituneina neuloksina ja huovutuksina. Näin peruskoulun käsityökasvatuksen vaikuttavien aihemotiivien sarja karttuu, kun neulosten ja huovutusten alkumetrien oppiennätyksissä puhaltavat raikkaat tuulet. (Eeva-Maija Lappalainen).

em2.jpg

 

 

Kuin oikea marigold – neulokset kehäkukiksi

Onko kehäkukka (Calendula officinalis) sama kuin keltakukka, keltaruusu, käivärä, köyhänkukka, lumukka, rinki- tai sormuskukka? Aih, se on kuin oikea marigold, marigold huudahtivat unkarilaiset vaihto-opiskelijat opetellessaan viime syksynä neulomaan elämässään ensimmäistä kertaa. He neuloivat neulossilmukoita kehäkukan varsiksi. Myös sinisen kukkaruukun he neuloivat. Kuvassa oleva ruskea kukkamulta on neulottu. Putosiko siihen muutamia kehäkukan siemeniä? Samettisista kehäkukista välittyy neuloksena materiaali- ja väri-ilmaisun syvyys, vaikuttavuus ja innovoivuus. Se ilmenee esineen, väriyhdistelmän ja työtavan hienostuneen henkevänä laatuna. (Eeva-Maija Lappalainen).

em1.jpg

 

 

ERASMUS-harjoittelijavaihdossa Luxemburgin Eurooppa-koulussa

Opiskelen kolmatta vuotta luokanopettajan koulutuksessa Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. Syyslukukaudella lokakuusta joulukuuhun olin Erasmus-harjoittelijavaihdossa Eurooppa-koulussa Luxemburgissa. Erasmus-harjoittelijavaihdossa suoritin opintoihini kuuluvat soveltavan ja valinnaisen harjoittelun, jotka yleensä suoritetaan kenttäkouluissa Kajaanissa tai muualla Suomessa.

Miten vaihtoon?
Keväällä 2008 tiedustelin mahdollisuutta suorittaa opetusharjoitteluita ulkomailla ja päädyin hakemaan harjoittelupaikkaa Luxemburgin Eurooppa-koulusta. Lähetin Eurooppa-koulu Luxembourg I:n rehtorille postitse englanninkielisen hakemuksen, jossa tiedustelin mahdollisuutta suorittaa opetusharjoittelu. Rehtori oli lähettänyt hakemukseni edelleen suomalaiselle kieliosastolle, jonka opettaja otti minuun yhteyttä sähköpostitse. Muutin Luxemburgiin jo toukokuun lopulla, joten kesäkuun alussa olin Eurooppa-koulussa yhden päivän tutustumassa ja sopimassa harjoittelustani. Koska olin Luxemburgissa Erasmus-harjoittelijavaihdossa, täytin myös siihen liittyvät paperit ja varmistin harjoittelupaikan soveltuvuuden vaihto-ohjelmaan.

er1kuva.JPG
Kuvassa oikealla alhaalla puna-valkoinen Youth Hostel Luxemburg
ja taustalla Kirchbergin kaupunginosan eurotorneja.

osoite: Youth Hostel Luxembourg
Harjoittelun ensimmäisen kuukauden asuin tuttavaperheessä. Sitten oli tarkoitus etsiä vuokrakämppä, mutta parin hostellissa vietetyn yön jälkeen jäin sinne. Luxemburgin nuorisohostelli on uusi, siisti ja kohtalaisen rauhallinen. Turistikauden ulkopuolella hostellissa majoittuivat lähinnä ulkomaalaiset vuokratyöläiset ja opiskelijat/harjoittelijat, joten siellä tutustui helposti muihin ulkomaalaisiin. Luxemburgissa vuokra-asunnot ovat kalliita ja niitä on verrattain vaikea löytää. Opiskelijoiden kimppakämppiä on jonkin verran.

Kahdeksasta neljään
Suoritin harjoitteluni Eurooppa-koulu Luxemburg I:n suomalaisen kieliosaston ensimmäisessä luokassa 1FI, jonka oppilaat ovat 5–7-vuotiaita. Koulupäivä oli maanantaisin ja keskiviikkoisin puoli yhdeksästä neljään ja muina päivinä yhteen. Olin koululla aina koko päivän, ja jos en pitänyt itse tuntia tein valmistelutöitä yms. tai autoin tarvittaessa luokassa. Harjoittelu Eurooppa-koulussa oli pääpiirteissään samanlaista kuin Suomessa - Isänpäivä-kortin askartelua, lukemaan opettamista, Tahvo-käsinuken ompelemista, matematiikka, liikuntaa, musiikkia.

Opetus suomalaisella kieliosastolla on hyvin samanlaista kuin missä tahansa koulussa Suomessa, sillä opetuskieli on suomi ja oppikirjat ovat suomalaisia. Maanantaisin ja keskiviikkoisin on maksullinen kouluruokailu, mutta muuten oppilailla on omat eväät. Eurooppa-koulussa opettajan pitää saattaa oppilaat välitunnille ja sieltä pois sekä koulupäivän päätteeksi viedä oppilaat koulun portille, mistä vanhemmat hakevat lapsensa. Osa lapsista kulkee koulumatkansa bussilla ja koulupäivän jälkeen on myös mahdollista jäädä iltapäiväkerhoon.


Aapisen Tahvo-kissa, Tahvo-käsinukke ja Bella-koira.

Selkein ero tavallisen suomalaisen koulun ja Eurooppa-koulun välillä on eri kieliosastojen määrä. Saman luokka-asteen luokat ovat yhden käytävän varrella, joten kieliosastot eivät ole toisistaan erillään, vaan eri kieliryhmät ovat jatkuvasti tekemisissä toistensa kanssa. Esi- ja alakoulun opetus on suomenkielistä. Alakoulussa eri kieliosastojen oppilaat työskentelevät yhdessä toisen kielen tunneilla ja Eurooppa-tunneilla.

Opettajana eurooppalaisessa koulussa
Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä työskentely vaatii opettajalta opetustaidon lisäksi erityisen hyviä yhteistyötaitoja. Vaikka Eurooppa-koulun opettaja käyttää opetustyössään äidinkieltään, niin muuten koulupäivän aikana ei Eurooppa-koulussa pelkällä suomen kielen taidolla tule toimeen. Esimerkiksi välituntivalvonnassa opettajilla ja oppilailla ei todellakaan ole aina yhteistä kieltä, sillä monet oppilaat oppivat vieraan kielen (englanti, ranska tai saksa) vasta aloittaessaan sen opiskelun ensimmäisellä luokalla, joten usein on turvauduttava elekieleen.


Eurooppa-koulu Luxembourg I Kirhbergin kaupunginosassa.

Eurooppa-koulussa huomaa myös erot eri maiden opettajankoulutuksen ja opetuskulttuurin välillä, sillä opettajien jatkokoulutuksesta vastaavat mm. koulun omat opettajat. Pääsin harjoittelun aikana osallistumaan musiikin ja kuvataiteen koulutukseen sekä pedagogiseen päivään. Muut koulutukset järjestettiin koulupäivän päätyttyä, mutta pedagogisena päivänä oppilailla oli vapaapäivä.  Pedagoginen päivä sisälsi kaikille opettajille yhteisen ranskankielisen luennon, työpajat ja loppupalautteen. Luennon lisäksi osallistuin työpajoihin, jotka käsittelivät opetustyylejä sekä kemian ja aikakäsitteen opettamista. Koulutuksien aiheet ja jopa sisällöt olivat samoja, joita Suomessa käsitellään jo opettajankoulutuksessa.

Viikonloput ja lomat ulkomailla
Luxemburg on kallis maa jopa Suomeen verrattuna. Ruokaostoksissa voi säästää suosimalla supermarketteja, joskaan nämä eivät sijaitse ihan kaupungin keskustassa. Ulkona syöminen ei ole kovin kallista (10–15 €), ja ravintolassa voi saada jopa suomenkielistä palvelua! Luxemburgin keskustassa on monia merkkiliikkeitä, mutta shoppailemaan kannattaa lähteä Trieriin, Saksaan (n. 40 min junamatka) tai Outletteihin Belgiaan/Ranskaan. 


Mikä parasta – reissusta jäi sen verran säästöön,
että pääsin viettämään uutta vuotta Egyptiin.

Luxemburgista on lyhyt matka lähes minne vain Euroopassa, joten käytin lähes kaiken vapaa-aikani matkustamiseen. Autonvuokraus on kallista ainakin lähimaihin verrattuna, mutta paikallisten kyydissä pääsin shoppailureissujen lisäksi Saksan Schwartzwaldiin, Ranskaan, Belgiaan ja Toscanaan Italiaan. Junalipuista alle 25-vuotias saa 25 %:n alennuksen Euroopassa, ja kävinkin Brysselissä, Lontoossa, Zürichissä, Wienissä ja Strasbourgissa. Halvin matkustustapa on ehdottomasti Ryanairin lennot Hahn Frankfurtista Saksasta (2 h bussimatka), josta lennetään Tampereen lisäksi todella moniin Euroopan kaupunkeihin. Lensin syksyn aikana Dubliniin, Milanoon ja Bratislavaan (Wien). Luxemburgista lentäminen on huomattavasti kalliimpaa. (Eija Räihä)

Lähteet:
Opetusministeriö. 8.4.2004. Etusivu. Opetusministeriön verkkolehti. www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2004/0804/eurooppakoulu.html [luettu 21.10.2008]
Opetushallitus. 27.10.2008. Eurooppa-koulut. www.oph.fi/page.asp?path=1,439,22302 [luettu 21.10.2008]

 

 

Elso élményeim Finnországban

Nagyon nehéz volt elindulni otthonról. Szürke havas nap volt. Beszálltam a reptéri kisbuszba és magam mögött hagytam az otthonomat. Túl korán értem a repülotérre, azzal a sok csomaggal. Nagyon sokan voltak, és mindenki más nyelven beszélt. Aztán a 25-ös kapunál, amíg a beszállásra vártunk, velem szemben egy híres magyar korcsolyázóno ült. Ezek az indulásról az emlékeim.

Nagyon féltem a repüléstol, de a gép olyan nagy volt, hogy el sem tudtam képzelni, hogy lezuhanhat, bár a szomszéd ülésen a gyerekek éppen azt játszották. Két levegoben töltött óra után leszálltunk, és megérkeztem Finnországba éjjel. Furcsa érzés volt. Ott voltam a reptéren, és egy hónapnyi vizsgázás, készülodés és kapkodás után egész éjjel nem volt tennivalóm. Fényképezni kezdtem a szobrokat, havazott és megláttam a komedvéket. Megérkeztem csodaországba.

A reggeli repülogéppel jöttem Kajaaniba. Féltem, hogy rossz gépen vagyok, de aztán a kapitány beszélt a mikrofonba és felszálltunk. A repüléstol való félelmem még mindig megvolt, de annyira kíváncsi voltam Finnországra, hogy figyeltem az ablakon kifelé. Sötét volt, annyira sötét, hogy csak akkor láttam valamit, amikor leszálltunk. A reptéren várt a student- tutorom, busszal jöttünk Kajaaniba, és elmentünk a kulcsaimért, de még mindig sötét volt. Az elso benyomásom Finnországról, hogy itt rengeteg a fa, a következo dolog, ami megragadta a figyelmemet, hogy mindenhol hó van, az úton és a járdán is. Otthon mindenkinek le kell takarítani a saját háza elott. Kemény munka volt megtanulni járni ezeken a csúszós utakon.

Amikor megkaptam a kulcsom, egy taxi hozott el új otthonomba. Valódi megrázkódtatás volt, hogy nem sikerült kinyitni az ajtót. Máig is problémáim vannak az ajtókkal, mert a zár a másik irányba nyílik, mint Európa legnagyobb részén. Elso látásra szerelmes lettem ebbe a helybe. A kis mézeskalács házikók, a fákon játszó mókusok, és a jelzolámpák. A közlekedési lámpák csiripelnek és mindegyik más hangon.

Már egy hónapja itt vagyok, de egy dolgot nem tudok megszokni: a hideget. Szerencsére eddig nem volt olyan kemény. Most azonban bemutatkozik a valódi tél, de nem baj, ez is a programom része, olyan idojárást láthatok, amit eddig soha életemben. (Fonagy Judit)


 

Arriving to Finland (The first impressions)

Coming away from home was a real hard thing. Leaving the house, getting into the airport- bus, it was a grey snowy day. Then getting to the airport – too early with the heavy package. There were a lot of people, speaking on all languages of the world. Then sitting at the gate 25, facing to a famous Hungarian skater. These are my memories of the starting.

I was really afraid of flying, but the plane was so big, that I could not imagine that it could crash, but the kids on the next seats were playing that… After two hours in the air we landed, and I have arrived to Finland at night. It was a strange feeling. I was at the airport, and after one month of exams, confusion, and preparation, I had nothing to do all night. I made photos of the statues, I saw stone- bears, and it was snowing. I arrived to wonderland.

In the morning I flew to Kajaani. I was afraid that I was on the wrong plane, but then the captain spoke on the microphone, and we took off. The fear of flying was still there, but I was so curious to see Finland that I was looking out of the window, but it was dark, so dark that I could only see something when we landed. At the airport my student- tutor waited for me, we came into Kajaani by bus, and went to get my keys, but it was still dark. The first few things that that struck me that here are so many trees, and the next thing was the snow everywhere, on the roads and on the sidewalk too. At home people have to clean the pavement in front of their house. It was a hard job to study walking on these slippery roads.

When I got my key a taxi took me to my new home. It was a shock, that I was not able to open the door. I still have problems with doors, because the latch is opening to the other direction as in most part of Europe. For the first sight I fell in love with this place. The small houses, like they were made of gingerbread, the squirrels playing on the trees, and the traffic lights. They are chirping, and each of them makes different sound.

I am here for a month now, but here is one thing I can’t get used to: the cold. Fortunately it was not so hard till now. Now I can get acquainted with the real winter, but that is a part of my program. I can see weather, which I have never seen before. (Fonagy Judit)

 

Kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytila sekä kehittämistarpeet Kainuussa -esiselvityshanke käynnistynyt

Lönnrot-instituutissa on alkanut helmikuussa 2009 esiselvityshanke, jossa tarkastellaan kestävän kehityksen ja erityisesti ilmastovastuullisuuden nykytilaa sekä kehittämistarpeita Kainuussa. Esiselvityksen toteutus kestää elokuun 2009 loppuun saakka. Hankkeen rahoittavat Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) Kainuun ympäristökeskus sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä.

Pohja kestävän kehityksen edistämiselle Kainuussa on luotu 1990-luvun lopulla, kun Kajaanin kaupunki yhteistyössä merkittävien maakunnallisten toimijoiden kanssa julkaisi Paikallisagenda 21 -toimintaohjelman. Muista Kainuun kunnista myös Suomussalmella laadittiin tuolloin oma paikallisagenda, Suuntana Kestävän Kehityksen Suomussalmi. Näiden toimintaohjelmien laatimisen jälkeen toimintakenttä on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Ehkä ajankohtaisin kestävän kehityksen haaste on tällä hetkellä ilmastonmuutos, jonka hidastamiseen on sitouduttu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. EU:n tasolla on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasuja 20 prosentilla, nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin, lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ja kasvattaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta 10 prosenttiin. Asetettuihin tavoitteisiin pääseminen vaatii kuitenkin myös alueellisia ja paikallisia toimia.

Parhaillaan toteutettavan esiselvityshankkeen tavoitteena on selvittää Kainuun kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytila sekä kartoittaa Kainuussa toimivien organisaatioiden tiedolliset, toiminnalliset ja viestinnälliset tarpeet kestävän kehityksen sekä ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Aineistoa kerätään kevään aikana mm. kyselyiden ja haastatteluiden sekä asiantuntijapaneelin avulla. Hankkeessa saatuja Kainuuta koskevia tuloksia tarkastellaan suhteessa EU:n ilmastostrategiaan sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian asettamiin tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Perimmäisenä tarkoituksena hankkeessa on selvittää, mitä toimia esiselvityksen kautta saadut tulokset edellyttävät Kainuussa sekä löytää ne teemat ja konkreettiset toimenpiteet, jotka ovat jatkossa Kainuussa tärkeimpiä kehittämiskohteita. Esiselvitys toimii lähtökohtana myöhemmin toteutettavaksi suunnitellulle monivuotiselle Kainuun kestävän kehityksen koordinointi- ja viestintähankkeelle. (Verna Mustonen)

Lisätietoja hankkeesta Lönnrot-instituutin Internet-sivuilta:
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/proj/alupro/kestava_kehitys.htm

 

Jatko-opintoistuntoja keväällä 2009

Professori Juhani Suorttin jatko-opintoseminaarit ovat alkaneet. Kevään kokoontumiset ovat 25.2., 4.3., 11.3., 16.3., 23.3., 8.4., ja 22.4. kello 16–19. Paikkana on opettajankoulutusyksikön päärakennuksen opettajanhuone. Mukaan ehtii vielä ilmoittautua. Seminaareja koskevat yhteydenotot ja esimerkiksi esitysaikojen varaamiset Maire Säkkiseltä (maire.sakkinen(at)oulu.fi, puh. (08) 632 4623).


Filosofinen keskustelukerho

Filosofinen keskustelukerho aloittaa tiistaina 24.3.2009 kello 18 – 19.30 Kajaanissa. Kerho on kaikille niille, joita kiinnostaa filosofinen pohdiskelu ja keskustelu elämästä. Kerho on maksuton. Tarkemmat tiedot kerhon sisällöstä ja aikataulusta linkissä olevasta esitteestä.
Filosofista_pohdintaa_elamasta_esite.pdf

 

Seminaari Vuokatissa

Jyväskylän yliopiston 75-vuotisjuhlan kunniaksi liikuntabiologian laitos järjestää Vuokatissa
19.–20.3.2009 seminaarin ”Technological innovations in physical
activity and elite sports”. Seminaariohjelma (PDF)

Oheisesta osoitteesta löytyy tarkempi seminaariohjelma: http://www.snowpolis.fi
Tervetuloa Vuokattiin

 

Kalevalajuhla 2009

Tervetuloa Kalevala-juhlaan Kajaanin Kaukametsään 28.2.2009 kello 18.00. Tilaisuus on ilmainen. Juhlan ohjelma alla olevasta linkistä:

http://www.studiokoulu.com/~jseppane/tv-arkisto/kym/Kalevalaohjelma.pdf


 


Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) maaliskuun 2009 numeroon 20.3.
mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
 kampuslehti(at)oulu.fi.

Sivut päivitetty 25.2.2009