HELMIKUU 2007

---

Kielikylpyä juhlittiin Vaasassa

Vaasan kaupunki juhlisti iltavastaanotolla 20-vuotiasta ruotsin kielen kielikylpyä keskiviikkona ystävänpäivänä 14.2. Kaupunginjohtaja Bengt Strandinin erityiskiitoksen saivat kielikylpyopettajat varhaiskasvatuksesta peruskouluun, Vaasan yliopisto sekä Kajaaniin opettajankoulutusyksikkö. European Label -laatuleimalla palkittu kielikylpy-yhteistyö on tiivistänyt kansainvälisiä kontakteja ja syventänyt eri yliopistojen yksikköjen välistä yhteistyötä – viimeisinpä venäläisten kanssa.

 

Kaupunginjohtaja Strandinin mukaan innovatiivisuus on merkittävä piirre kielikylpykoulutuksen tähänastisessa kehityksessä. Opetusministeriö on asettanut sen yhdeksi opettajankoulutuksen kehittämisalueeksi kuluvalla tuloskaudella. Päivän antiin kuului myös kaksituntinen neuvottelu kielikylpykoulutuksen laajentamisesta Vaasan yliopiston ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön kesken tulossopimuksen mukaisesti.

Kaupungin juhlakäytössä olevassa maaherran talossa kiitospuheet pitivät professori Christer Laurén pohjoismaisten kielen laitoksesta ja johtaja, professori Juhani Suortti Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä sekä Levón-instituutin johtaja Jouko Havunen. Puheenvuoroissa kävi ilmi uutta luovan tutkimuksen ja siihen liittyvän koulutuksen vaikutus. Pöytäkeskusteluissa muisteltiin joulukuussa Kajaanissa pidettyä väitöstilaisuutta kielikylpyopetuksen kulttuuripedagogisesta perustasta. (Juha Vartiainen)

 

 

Eduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila vieraili Kajaanin yliopistokeskuksessa

Eduskunnan 1. varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila tutustui keskiviikkona 31.1. Kajaanin yliopistokeskukseen. Anttila piti myös luennon opettajankoulutusyksikön opiskelijoille aiheenaan Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa. Anttila painotti puheessaan kansalaisten vaikuttamista. ”Jotta voi vaikuttaa, täytyy saada tietoa”, hän sanoi.

Suomi poikkeaa Anttilan mielestä lähes kaikista muista länsimaista siinä, että tiedotusvälineet seuraavat ja kommentoivat politiikkaa – myös ulko- ja EU-politiikkaa. Anttilan mukaan suomalainen voi saada varsin hyvän otteen kaikkiin merkittäviin poliittisiin kysymyksiin jo seuraamalla medioita aktiivisesti ja ajatellen. ”Tietty EU-kielen peruskurssi kuitenkin on tarpeen. Kukahan sen järjestäisi? Alan sanakirjoja on jo olemassa”, kannustaa Anttila opiskelijoita puheessaan.

Kajaanin 107-vuotis kampus teki vaikutuksen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttilaan. Päärakennuksen opettajainhuoneessa Anttila paljasti haaveilleensa opettajanurasta nuoruudessaan ja tehneensä yhden vuoden opettajan sijaisuudenkin. Politiikka ja opinnot Tampereen yliopistossa olivat kuitenkin elämän kohtalo, ja 24 vuotta jatkunut työ parlamentaarikkona on ollut mielekästä vaikuttamista sekä Suomessa että myöhemmin Euroopan unionissa. (Juha Vartiainen)

Puhe löytyy Sirkka-Liisa nettisivuilta, osoitteesta: http://www.sirkka-liisaanttila.fi/puheet.php

 

 

Tutkimusyhteistyö Japanilaisten yliopistojen kanssa tiivistyy Kajaanissa

Hokkaidon pedagoginen yliopisto (Hokkaido University of Education) järjesti lokakuussa 2005 ensimmäisen Tyynenmeren maiden peruskoulutuksen kehittämistä käsittelevän "Pacific Rim" konferenssin. Edustajia konferenssiin oli saapunut kymmenestä maasta, mutta vuosittain jatkuvien kokoontumisten järjestelyvastuu on jaettu vuorotellen Japanin, Kanadan ja USA:n kesken. Tämän vuoden teemaksi oli valittu erityisesti oppimismotivaation ongelmat ja siihen liittyvät sivuilmiöt. Japanissa keskustelun kohteeksi ovat nousseet tapaukset, joissa kiusauksen kohteeksi joutuneet lapset ovat ajautuneet itsemurhaan. Perinteinen tiukkaan järjestykseen, kilpailuun ja vaatimuksiin perustuva koulujärjestelmä ei ilmeisesti pysty vastaamaan nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Yoshinobu Shoyn jatko-opiskelijoiden ryhmä
(Hokkaidon Pedagoginen Yliopisto).

Yleisteemaan liittyen järjestäjät olivat kutsuneet professori Pentti Hakkaraisen esittelemään juonellisen ongelmanratkaisun roolia motivaation kehittämisessä. Japanilaiset konferenssin järjestäjät olivat vierailleet syksyllä 2005 tutustumassa juonellisen opetuksen kokeiluihin ja ryhtyneet kehittelemään perusideaa eteenpäin. Sapporoon on muodostettu juonellista didaktiikkaa kehittävä matematiikan didaktikkojen tutkijaryhmä. Suomen PISA tulokset matematiikassa eivät ilmeisesti ole hämänneet kopioimaan suomalaista didaktiikkaa sellaisenaan. Motivaation kehittäminen on Japanissa keskeinen haaste, johon suomalainen ainedidaktiikka ei ole vielä löytänyt yleispätevää ratkaisua.

Velho Pohjolasta lennättää lapsia luudalla
sapporolaisessa päiväkodissa.

Hokkaidon Pedagoginen Yliopisto on valmis laajentamaan yhteistyötä juonellisen oppimisen lisäksi tohtoriopintojen kehittämiseen. Jatko-opiskelijoiden kanssa järjestettiin kaksi seminaaria, joissa käytiin lävitse tutkimusteemoja ja metodologisia ratkaisuja jatko-opintojen kehittämiseksi. Yliopiston rehtorin kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että yliopisto on valmis solmimaan yleissopimuksen yhteistyöstä Oulun yliopiston kanssa vuoden 2007 aikana ja sopimaan yhteistyön muodoista yleissopimuksen puitteissa. Hokkaidon Pedagogisella Yliopistolla on tehokkaasti toimiva yhteistyösopimus ja vaihto-ohjelma jo Sibelius Akatemian kanssa musiikin opetuksessa.

Velhon vierailu lasten piirustuksissa.

Kongressin järjestäjien yhteistyöverkosto CREA (Critical Research on Educational Activity) oli laajentanut suomalaisen delegaation ohjelmaa kahteen muuhun yliopistoon: Tsuru ja Waseda. Näistä Tsuru (noin 100 km Tokiosta) on erikoistunut erityispedagogiikkaan ja liikuntaan. Erityispedagogiikassa merkittävä painopisteen ero japanilaisessa ympäristössä on kehityksen ympäristöjen merkityksen korostaminen yksilödiagnostiikan ja ohjelmien sijaan. Tsurun tarjoama teoreettinen viitekehys voi olla tärkeä erityispedagogiikan kehittämisessä Oulun yliopistossa. Delegaation käymissä keskusteluissa Tsurun rehtori ehdotti yhteistyön kehittämistä alkaen erityispedagogiikan tutkimuksesta ja opetuksesta.

Takahiro Tanakan jatko-opiskelijoiden ryhmä (Tsurun yliopisto).

Wasedan yliopiston (Tokion alueella) on yhteistyötä tehty vuodesta 2002 alkaen. Juonellisten toimintaympäristöjen rakentaminen alle kouluikäisten lasten toimintaan on ollut yhteinen tutkimusaihe Kajaanin kanssa. Virittäjinä lasten keskinäiseen juonelliseen vuorovaikutukseen on käytetty Japanissa klassisia tarinoida (Oni, Konikojiji) tai taiteen eri muotoja (musiikki, tilataide) ammattitaitelijoiden ohjaamana. Tutkimustuloksia on esitelty kansainvälisten kongressien yhteissessioissa (Vancouver 2006, Sevilla 2005, AERA 2004) ja yhteistyönä toteutettava monografia on valmistumassa. Lokakuussa 2006 ensimmäinen japanilainen jatko-opiskelija Wasedan yliopistosta saapui suorittamaan suomalaista tohtorintutkintoa Kajaaniin. Tapaamisessa todettiin, että lisääntyneet yhteistyömuodot voitaisiin koota yliopistojen välisen yleissopimuksen alle.

Seuraava japanilaisten yhteistyökumppaneiden vierailu Oulun yliopistoon tapahtuu helmikuun puolessa välissä 2007 ja toinen ryhmä saapuu suunnitelmien mukaan syyskuussa. (Pentti Hakkarainen)

 

 

Yhteistyösopimukset mittaustekniikan, tietojenkäsittelytieteiden ja biotekniikan koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämiseksi Kajaanissa ja Sotkamossa vuosille 2007–2012

Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin sekä Sotkamon kunnan väliset yhteistyösopimukset mittaustekniikan, tietojenkäsittelytieteiden ja biotekniikan koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämisestä allekirjoitettiin perjantaina 9. helmikuuta. Osapuolet sopivat toimintojen kehittämisen sekä rahoituksen perusteista ja periaatelinjauksista koko sopimuskauden ajaksi sekä rahoituksen tarkemmasta kohdentumisesta vuosiksi 2007–2012.

Hallintojohtaja Juhani Pieniniemi, kunnanjohtaja Jari Tolonen,
Hannu Pietilä, rehtori Lauri Lajunen, kaupunginjohtaja Erkki
Vähämaa ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen.

Oulun yliopistolta allekirjoittajina olivat paikalla rehtori Lauri Lajunen ja hallintojohtaja Hannu Pietilä, Kajaanin kaupungilta kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen sekä Sotkamon kunnasta kunnanjohtaja Jari Tolonen ja hallintojohtaja Juhani Pieniniemi. Lisäksi paikalla oli Kajaanin yliopistokeskuksen ja sopimukseen piiriin kuuluvien yksikköjen johtajat.

Kajaanissa yliopisto kehittää mittaustekniikkaa ja tietojenkäsittelytieteitä
Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen mittalaitelaboratorio tekee Kajaanissa mittaustekniikan perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä teknologian siirtoa alueen yrityksiin. MILA:n toiminta toteuttaa Kainuun korkeakoulustrategiaa ja se on keskeinen ydinosaamisen kehittäjä Kajaanin Measurepolis-osaamiskeskuksessa.

Yhteistyötä tiivistetään yritysten kanssa. Paikallista koulutus-, tutkimus- ja T&K-yhteistyötä mm. VTT:n, CWC:n ja Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä Kajaanin yliopistokeskuksen muiden teknologia-alojen yksiköiden kanssa.

Tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö antaa Kajaanissa yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen LuK- ja FM-tutkintokoulutusta 40 vuosittaisen aloituspaikan laajuudessa sekä toteuttaa laitoksen muuta maisteriohjelmakoulutusta. TOL Kajaani tekee Kajaanissa tietojenkäsittelytieteiden alan perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä teknologian siirtoa alueen yrityksiin.

Tavoitteet koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämiselle ovat toiminnan vakiinnuttaminen, koulutuksen tason varmistaminen, opiskelijarekrytoinnin kehittäminen sekä koulutuksen monipuolistaminen ja suuntaaminen tarvelähtöisesti. Nykyisten ohjelmistotuotannon ja ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehtoja laajennetaan mm. tietotekniikan kouluttajakoulutuksen suuntaan. Opetustoimintaa profiloidaan ja paikallisten resurssien käyttöä tehostetaan myös lisääntyvällä opetusyhteistyöllä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.

Sotkamossa biotekniikan laboratorio kohottaa tieteellistä tasoaan
Kajaanin yliopistokeskuksen Sotkamon biotekniikan laboratorion tekemän tutkimuksen tavoitteina ovat tieteellisen tason nostaminen, yrityksiä tukevan soveltavan tutkimuksen ja palvelutoiminnan vaikuttavuuden parantaminen, tutkimusympäristöjen kehittäminen sekä paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen tason verkostoitumisen lisääminen.

Biotekniikan laboratoriolla on tavoitteena toteuttaa Sotkamossa yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa elintarvikebiotekniikan maisteriohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Nykyisillä aloilla toimintaa kehitetään metsämarjojen ja muiden biomassojen biotekniikka-osaamisen, elintarvikkeiden ja maidon biotekniikka-osaamisen, biomittausosaamisen vahvistamisella sekä teknologiansiirto-, innovaatio- ja yrityspalveluiden kehittämisellä.

Hallintojohtaja Hannu Pietilä, rehtori Lauri Lajunen, kaupunginjohtaja
Erkki Vähämaa ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen.

Rehtori Lajunen on erittäin tyytyväinen Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaan
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ilmaisi tyytyväisyytensä allekirjoitustilaisuudessa.  Opetusministeriön, alueen ja yliopiston välisissä sopimuksissa on Kajaani ja Sotkamo määritelty Oulun kaupungin lisäksi Oulun yliopiston tärkeimmiksi toimipaikoiksi. Vastaavia summia ei minkään muun kanssa ole. Kajaanin yliopistokeskus toimintoineen on yliopiston merkittävintä yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Kajaanin yliopistokeskuksessa tehtävä yhteistyö muiden konsortioon kuuluvien yliopistojen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia. Kajaanissa on myös normaalia tutkintoon johtavaa koulutus- sekä tutkimustoimintaa, totesi Lajunen.

Alueen antama rahoitus mahdollistaa myös ulkopuolisen, kuten EU-rakennerahastojen, rahoituksen saannin. Lajunen piti merkittävänä Kajaanin yliopistokeskuksessa tehtyjä valintoja koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämiseksi. Biotekniikan laboratorio on ylittänyt sille annetut odotukset. Hyvät tavoitteet ja kehitysohjelmat tuottavat tulosta. Yliopistokeskus raportoi sopimuksen toteutumista. (Juha Vartiainen)

 

 

Kulttuuriyrittäjyys ja -matkailu puheenaiheina Kainuussa

Kulttuuriyrittäjyysiltapäivä Kajaanin yliopistokeskuksessa
Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin kaupungin kulttuurineuvosto kutsuivat yliopistokeskuksen Martti Helan saliin Kainuun kulttuuritoimijoita keskustelemaan kulttuuriyrittäjyyteen liittyvien hankkeiden kehittämistä Kainuuseen 6.2.2007. Paikalle tuli noin 30 kajaanilaista kulttuurista kiinnostunutta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston jäsen ja maakuntavaltuutettu Maija Rissanen. Aloituspuheenvuoron käytti amanuenssi Anja Hongisto, joka on samalla Kajaanin kaupungin kulttuurineuvoston puheenjohtaja. Hän esitteli kulttuurineuvostoa sekä tilaisuuden tarkoitusta. Maakunta-kuntayhtymän aluesuunnittelija Jorma Teittinen käytti alustuspuheenvuoron. Tavoitteena on vaikuttavuudeltaan tärkeiden kulttuurialan hankkeiden käynnistäminen alkaneella EU-ohjelmakaudella. Keskeinen pyrkimys on, että eri taiteen ja kulttuurin osaajat voisivat yhdistää voimansa ja luoda osaamisensa pohjalta yhteisiä hankkeita, joissa korostuisi yrittäjyys ja matkailun edistäminen.

Kajaanin kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu Maija
Rissanen johdatteli kulttuuriyrittäjyyspäivän keskustelua.

Kehitysjohtaja Jouko Käsmä esitteli mahdollisuutta perustaa kulttuurialan kärkihankkeeksi maakuntaan kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun tutkimus- ja tuotekehityskeskusta, joka voisi olla Kajaanin yliopistokeskuksen, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteinen strateginen kehittämisprojekti. Projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen jatkoi Kulttuuriyrittäjyyden- ja matkailun kehittämishanketta Kainuun korkeakouluyksiköiden, kulttuuri- ja matkailuyritysten, kulttuuriyritysten, kulttuurilaitosten, kuntien kulttuuritoimen sekä Kainuun kulttuurihankkeiden yhteisenä projektina, joka tavoittelisi hyvin käytännönläheisiä tuloksia. Hanke jakautuisi neljään päälohkoon, joita olisivat 1. Kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailunosaamisyksikön kehittäminen, 2. kulttuurituotteiden valmistaminen yhdistämällä mukana olevien tahojen osaaminen, 3. mediateknologisen toiminta- ja oppimisympäristön kehittäminen ja 4. Kainuun kulttuuritoimijoiden yhteisverkoston luominen hankkeen toteuttamiseksi.

Dosentti Reijo Heikkinen ja teatterinjohtaja Ilkka Laasonen esittivät
ideoita Kajaanin kaupunkikuvan ja historian esittelemiseksi.

Käydyssä monimuotoisessa ja hedelmällisessä keskustelussa tuotiin esille hyvin monenlaisia ehdotuksia yhteistyön muodoiksi ja kulttuurihankkeiksi. Tilaisuuden keskustelu ei johtanut vielä varsinaiseen lopputulokseen, mutta maakunnan Jorma Teittinen totesi, että maakunnan voitaisiin käynnistää useita erityyppisiä hankkeita. Sovittiin siitä, että piakkoin järjestetään uusi tilaisuus – mahdollisesti Kajaanin Raatihuoneella.

Kuhmon kulttuurikonventti vahvasti kulttuuritoimijoiden yhteistyön kannalla
Kuhmon kaupunki, Kuhmon kamarimusiikkiorganisaatio, Pro Kuhmo ja Juminkeko järjestivät Kuhmo-talolla 11.2.2007 onnistuneen Kulttuurikonventin, jossa teemana oli kulttuurimatkailu. Alustuspuheenvuorot esittivät Kapsakka ky:n toimitusjohtaja, Eino Leino -talon emäntä Kirsi Kilpeläinen, Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin toimistopäällikkö Sari Rusanen, Kainuun Etu Oy:n (projektikoordinaattori) toimialajohtaja Tuomo Tahvanainen ja Kalevala Spiritin Akke Virtanen. Kirsi Kilpeläinen kertoi, että keskeinen tekijä hänen kulttuuriyrityksessään on kulturiperinteen tuotteistaminen. Suosittu on mm. Neiti Kesäheinä -retki, jossa hyödynnetään Eino Leinon tuotantoa ja mm. Paltaniemen maisemaa. Oleellista on verkostomainen yhteistyö matkajärjestäjien, liikennöitsijöiden, oppaiden ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Sari Rusanen korosti kamarimusiikkifestivaalin asemaa ja kehitystä yhtenä korkeatasoisimmista ja tunnetuimmista suomalaisista festivaalitapahtumista. Mm. Financial Times on noteerannut festivaalin kahden maailman johtavan alan tapahtuman joukkoon. Korkea taiteellinen taso on myös asiakaskyselyjen pohjalta tapahtumaan keskeinen tilaisuuteen houkutteleva tekijä

Tuomo Tahvanainen piti välttämättömänä kainuulaisen omaleimaisuuden esittämistä. Kainuun maakunnan matkailun tuotelinjat ovat luontomatkailu, kulttuuri- ja tapahtumamatkailu, vapaa-ajan matkailu mukaan lukien hyvinvointimatkailu sekä kannuste- ja kokousmatkailu. Akke Virtasen mukaan keskeisiä kysymyksiä matkailuyrittäjyyden kehittämisessä ovat kysymykset kenelle, mitä, milloin ja miten sekä millä hinnalla tarjotaan. Esimerkiksi hän otti esiin suomalaisen joulun, jota voitaisiin Kuhmolla tarjota vaikka puolitoista kuukautta.

Kalevala Spiritin Akke Virtanen kertoo Kuhmon kamarimusiikin ”äidille”
Tuulikki Karjalaiselle antamaansa Kalevala Spirit-pulloa, joka sisältää
lakkasiirappia. Oikealla kamarimusiikkifestivaalin toimistopäällikkö Sari
Rusanen ja vasemmalla Kapsakka Ky:n toimitusjohtaja Kirsi Kilpeläinen.

Alustusten pohjalta käytiin intensiivinen ja yksituumainen keskustelu, jossa todettiin Kainuun kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyön tarve. Yhteistyön kautta kaikki voivat saavuttaa jotain, voidaan kehittää yhdessä uusia asioita, käypiä tuotteita. Kainuun maakunta -kuntayhtymän maakuntasihteeri Helena Aaltonen kertoi valtakunnallisesta ja alueellisesta matkailun edistämistyöstä, jossa on parhaillaan käynnissä tehostettuja toimenpiteitä: Strateginen linja on, että kehitetään matkailukeskuksia sekä teematuotteita. MEK aloittaa tänä keväänä kulttuurimatkailun kehittämistyön tukemisen. Saamme MEK:n asiantuntemuksen myös Kainuussa tehtävän kulttuurimatkailun kehittämiseen. Kulttuurimatkailutuotteiden vientiä tuetaan Järvi-Suomen alueella toimivassa The Thousand Lakes -hankkeessa. Asiakkuuspäällikkö Jaana Keränen on tutustuttanut ulkomaisia matkanjärjestäjiä myös alueemme kulttuuri- ja matkailupalvelujen tarjontaan. Mm. kalevalaisuuteen perehdyttävän kulttuurimatkatuotteen osalta käydään parhaillaan jatkoneuvotteluja englantilaisen matkanjärjestäjän kanssa. Toinen brittiyritys valmistelee Suomen sotahistoriasta kertovaa kiertomatkatuotetta itäiseen Suomeen ja Kainuuseen.

Projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen kertoi 6.2.2007 Kajaanin yliopistokeskuksen tilaisuudessa esillä olleesta kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun kehittämisprojektista. Tuomo Tahvanainen tuki vahvasti ajatusta, että Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ottaisivat vetovastuun ko. hankkeesta siten, että muut toimijat voisivat olla mukana hankkeessa. Arto Kamppisen mukaan laadullisesti korkeatasoinen kulttuurituote vetää perässään kaiken muun kysynnän, mistä hyvänä esimerkkinä on juuri Kuhmon kamarimusiikkifestivaali, mikä pitää aluetaloudellisesti hyödyntää. Tutkimuksella tulisi enemmän todistaa julkista tukea tarvitsevien tapahtumien positiivista aluetaloudellista vaikutusta.

Kaikista keskustelun teemoista oltiin erittäin yksimielisiä ja sovittiin, että piakkoin järjestetään uusi tilaisuus, jossa konventin ajatuksia konkretisoidaan Kainuun mittaisiksi hankkeiksi. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

WomenIT-Women in Industry and Technology - jotta teknologia ei syrjäytyisi naisista

Lähtökohtana segregaatio
Suomessa työmarkkinat ovat tiukasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin. Naiset hoitavat ja hoivaavat julkista sektoria ja miehet työskentelevät teknisellä ja yksityisellä sektorilla. Naiset ovat aliedustettuina ennen kaikkea teollisuus- ja teknologia-aloilla. Naisten osuus ei-perinteisillä kuten teknisillä aloilla on pysynyt vuosia noin 20 prosentissa ja vastaavasti miesten osuus ei-perinteisillä kuten sosiaali- ja terveysaloilla on jatkuvasti alle kymmenen prosenttia. Työmarkkinoiden eriytyminen näkyy myös miesten korkeassa määrässä johtotehtävissä. Jos naisia on johtavissa tehtävissä, he yleensä ovat julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspuolella, vähiten talouselämässä.

Suomea kuten pohjoismaita yleensä pidetään tasa-arvoisina ja siten myös tasa-arvon mallimaina. Suomalaiset naiset käyvät töissä ja ovat korkeasti koulutettuja. Kaikesta huolimatta tasa-arvo ei näy palkka- ja työsuhteissa. Naisten euro on 80 senttiä eli naisten keskimääräiset palkat miesten vastaaviin verrattuna ovat 20 prosenttia alhaisempia. Palkkaero johtuu suurimmaksi osaksi työmarkkinoiden kahtiajaosta naisten ja miesten töihin. Korkeasti koulutetut naiset tekevät eniten pätkätöitä. Siinä missä nuoret naiset joutuvat tekemään pätkätöitä, nuoret isät tekevät eniten ylitöitä.

Suomalaiset työmarkkinat ja ammatillinen koulutus ovat selkeästi jakautuneet naisten aloihin/töihin ja miesten aloihin/töihin. Työmarkkinoiden segregaatio eli sukupuolen mukainen työnjako on erityisesti pohjoismainen ilmiö. Osittain ongelmaa selittää pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa naiset hoitavat ja hoivaavat julkista valtion ylläpitämää sektoria ja miehet työskentelevät teknisellä ja yksityisellä sektorilla. Ja vaikka naisyrittäjyys on kohonnut Suomessa Euroopan kärkeen, silti kaikista yrittäjistä naisia on vain kolmannes.

Muutosta tilanteeseen on pyritty saamaan viime vuosina erilaisilla toimialojen vetovoimakampanjoilla. Muutos on ollut vähäistä. Lähinnä naiset ovat hakeutuneet enemmän teknisille aloille. Kaikista koulutuksen ja valintojen mahdollisuuksista huolimatta sukupuolesta on tullut este koulutusta ja ammatinvalintaa tehtäessä. Stereotypiat ja asenteet naisista ja miehistä näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle, mutta yhtä vahvasti koulutus ja työelämä vahvistavat niitä.

Koulutusjärjestelmäämme on pidetty varsin tasa-arvoisena. Ongelmana näyttää kuitenkin olevan koulutusvalintojen eriytyminen sukupuolen mukaan. Peruskoulun jälkeisissä valinnoissa tytöt hakeutuvat enemmän hoito- ja sosiaalialoille kuin teknisille aloille. Tyttöjen ja poikien erot esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimistuloksissa ja suorituksissa ovat pienet ja vaihtelevat eri osa-alueissa. Sen sijaan opiskelu- ja uravalinnoissa sekä asenteissa ja arvostuksessa erot ovat huomattavat. Näyttäisi siltä, että valinnat tehdään enemmän sukupuolen mukaan kuin mielenkiinnon mukaan. Sukupuoli näyttäisi olevan esteenä valinnoille. Sukupuolen mukaiset roolikäsitykset, niiden mukainen työnjako ja käsitykset miesten ja naisten välisistä eroista muodostuvat varhain lapsuudessa ennen kouluikää. Ilmiö ei ole vain koulun ongelma vaan koko ympäröivä yhteiskunta vahvistaa stereotypioita jollemme tunnista niitä ja muuta toimintatapojemme.

Parhaita käytäntöjä
WomenIT-hankkeen (2001–2006) tavoitteena oli purkaa työelämän jakoa sukupuolen mukaisiin naisten ja miesten ammatteihin ja työtehtäviin Suomessa. Hankkeen painopiste oli tyttöjen ja naisten tukemisessa teknologiaan pariin ja teknologia-aloille. Yhtenä kehittämisalueena oli koulujen opinto-ohjauksen kehittäminen sukupuolisensitiiviseksi. WomenIT-hankkeen toimintaympäristönä olivat päiväkodit, koulut, toisen asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot, yritykset ja työmarkkinajärjestöt. Näissä toimi yhteensä yli 40 erilaista kerhoa, kurssia, koulutusta ja tutkimus- tai kehittämistoimintoa. Näissä toiminnoissa oli yhteensä yli 3000 tyttöä ja naista.

Yksi hankkeen näkyvistä kampanjoista on, sillä kampanja jatkuu edelleen, Naisten euro- kampanja. Halusimme tehdä näkyväksi naisten ja miesten välisen palkkaeron ja olemme jakaneet pinssejä jo lähes 17 000. Innokkaita pinssien kantajia ovat olleet matalapalkkaisten naisalojen naiset mutta myös poliitikot ja ihmiset ympäri maailmaa. Sen ovat saanet myös tulopoliittisia neuvotteluja käyvät työnantajan ja työntekijöiden edustajat toimenpide-ehdotuskirjeen kera. Naisten euro-kampanjalla tähdätään selkeästi naisvaltaisten alojen arvostuksen nostamiseksi palkkauksen keinoin. Naisten euro on lanseerattu myös Itävallassa.

Vaikka WomenIT-hanke on päättynyt työ sukupuolten tasa-arvon eteen jatkuu ja valtavirtaistamme sen hyviä käytäntöjä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yksi merkittävistä WomenIT:n tuloksista oli, että jos haluamme muutosta on vaikutettava rakenteisiin ja yksi keino siihen on koulutus. Tällä hetkellä koulutamme Työministeriön toimeksiannosta ympäri Suomen viranomaisia ja poliitikkoja sukupuolten tasa-arvon peruskysymyksistä ja tasa-arvosuunnittelusta. Olemme mukana vahvasti alueellisina kehittäjinä ja innovaattoreina naisten resurssikeskustoiminnassa sekä omalla alueella Kainuussa mutta myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Ja yhdessä englantilaisten ja saksalaisten EU-partnereidemme kanssa jatkamme yhteistyötä mm. Etelä-Afrikassa. (Marja-Leena Haataja)

 

 

Informaatiolukutaito osana oppimisprosessia – Information literacy and its role in learning process

Kajaanin yliopistokeskuksen kirjaston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston yhteistyönä järjestettiin 6.–7.2. kansainvälinen informaatiolukutaidon seminaari. Ennätyspakkasista huolimatta osallistujia ja luennoitsijoita oli saapunut paikalle runsaat 70. Kipakka pakkanen koetteli eniten ulkomaalaisia luennoitsijoita, joille suomalainen talvi näyttäytyi ankarana, mutta myös kauneimmillaan.

Seminaariesitykset herättivät vilkasta keskustelua ja kommentointia
yleisön joukossa. Kuva: Irene Salomäki.

Seminaari alkoi vauhdikkaasti Milda Bredikyten luennolla "What Kind of Early Childhood Education might lead to Information Literacy and Lifelong Learning?". Aihe kuvasikin hyvin seminaarin ideaa; informaatiolukutaidon oppiminen alkaa jo varhaisessa lapsuudessa jatkuen läpi opiskelun ja työelämän.

Varhaiskasvatuksen näkökulmasta siirryttiin sujuvasti Kainuun Ammattiopiston opettaja Tero Kainlaurin esitykseen. Kainlauri toi hyvin konkreettisesti esille, kuinka opiskelijat kopioivat tietoa suoraan netistä – ilman kritiikkiä ja valikointia – ja sen miten opettajana tähän kopiointiin pitäisi suhtautua. Harmillista sinänsä, että yleisön joukossa oli kuuntelemassa vain muutama varsinaiseen opetushenkilökuntaan kuuluva.

Seminaarin yhtenä tarkoituksena oli nostaa juuri tämän tyyppisiä asioita esille sekä, kuinka tiedonhankinnan ammattilaiset ja opetushenkilökunta voisivat toimia yhteistyössä. Kirjastojen antamaa opetusta ei useinkaan mielletä osaksi muuta opetusta eikä kirjaston roolia ja tiedonhankinnan opetusta nähdä tärkeänä osana oppimisprosessia. Tämä tuli esille mm. informaatikko Jani Sassalin esityksessä Opintojen ohjaus -kehittämishankkeesta Oulun yliopiston kirjastossa. Kysymys on enemmänkin yhteisen asian "hoksaamisesta" kuin tietoisesta kirjastojen asiantuntemuksen unohtamisesta.

Informaatikko Jani Sassali Oulun yliopiston kirjastosta kertoi
Opintojen ohjaus -kehittämishankkeesta. Kuva: Irene Salomäki.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa informaatiolukutaidon opetuksen integroimiseen opetussuunnitelmaan on kiinnitetty erityistä huomiota; tästä kertoivat yliopettaja Rauni Leinonen ja kirjaston johtaja Riitta-Liisa Karjalainen. Opiskelijoiden lisäksi opetushenkilökuntaa on opastettu tietokantojen käytössä ja myös sitä kautta pyritty kehittämään opiskelijoiden tiedonhankintataitoja sekä tukemaan ammatillista kasvua. Molempien osapuolten – kirjaston ja opettajien – asiantuntijuutta on hyödynnetty yhteistyön toteutuksessa.

Projektipäällikkö Seija Karjalainen esitteli Kainuun maakuntakorkeakoulun toimintaa ja opiskelua eri toimijoiden järjestämillä kursseilla. Informaatikko Irene Salomäki jatkoi Karjalaisen esitystä opiskelijan ja tämän tiedontarpeiden näkökulmasta. Jos yhteistyötä opetuksen ja kirjaston välille on saatu tutkintotavoitteisten opiskelijoiden osalta, tilanne on aivan lähtökuopissaan erilaisille kursseille osallistuvien aikuisopiskelijoiden kohdalla. Jälleen todettiin, ettei yleisön joukossa ollut montakaan koulutussuunnittelua edustavaa henkilöä. Toisaalta yhteistyössä on hyvin edistytty maakuntakorkeakoulun kautta ja erityisesti keskiviikon workshopissa mietittiin konkreettisia keinoja mm. etäopiskelijoiden tiedonhankinnan tukemiseen.

Professori Maija-Leena Huotarin puheenvuorossa ja yleisön kommenteissa todettiin, että myös kirjastoalan koulutuksessa tulisi paremmin huomioida pedagogisten taitojen kehittäminen, koska kirjastoalan asiantuntijoilla on merkittävä rooli opetuksen rinnalla kouluttaa informaatiolukutaitoisia kansalaisia. Tiedonhankinnan taitojen opettajan on tunnettava hyvin myös oppimisprosessi, psykologiset ja pedagogiset näkökulmat oppimiseen sekä tunnettava sopivat opetusmenetelmät. Keskiviikon workshopin yhtenä aiheena olikin PBL eli Problem Based Learning.

Professori Maija-Leena Huotari Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta
kertoi, kuinka kirjastohenkilökunnan muuttunut rooli on huomioitu alan
koulutuksessa. Kuva: Irene Salomäki.

Ulkomaalaisia luennoitsijoista saksalainen professori Christian-Andreas Schumann Westsächsische Hochschulesta Zwickausta käsitteli esityksessään "Impact of Information Literacy on the Academic Knowledge Transfer" aihetta laajemmin tietohallinnon näkökulmasta.

Informaatikko Julie Hitchen University of Central Lancashirestä nosti esille kirjasto- ja tietopalvelujen markkinoinnin tärkeyden. Opiskelijat saattavat pitää kirjastoa ja sen henkilökuntaa vaikeasti lähestyttävänä ja eivät välttämättä tiedä miten kirjasto voisi heitä palvella. UCL:ssä kirjasto pyrkiikin näkymään myös kirjaston ulkopuolella esim. järjestämällä tempauksia ja osallistumalla opiskelijatapahtumiin ja "vanhoja" opiskelijoita värvätään neuvomaan uusia opiskelijoita kirjastossa. Kirjastossa viestitään positiivisesti; esim. ei kielletä matkapuhelimen käyttöä suoraan, vaan ohjataan "Voit käyttää puhelinta tällä alueella". Julie kertoi myös, että monissa yleisissä kirjastoissa pyritään järjestämään sisustus ja kokoelmat siten, että asiakas mielellään tulee kirjastoon ja löytää kiinnostavaa aineistoa.

Kirjastonhoitajat Outi Vaattovaara ja Julie Hitchen Prestonista University
of Central Lancashirestä keskustelemassa kahvitauolla. Kuva: Irene Salomäki.

Keskiviikkona esiintymisvuorossa olivat unkarilaiset kirjastonhoitajat Kármen Kovács ja Csilla Papp Pécsin yliopistosta. Kármen kertoi tiedonhaun opetuksesta Pécsin yliopistossa. Em. opetukseen sisältyy myös ohjausta opinnäytetyön kirjoittamiseen – tässä tapauksessa informaatikko työskentelee osa-aikaisesti ko. ainelaitoksen opettajana. Kirjastonhoitaja Csilla Papp esitteli Pécsin yliopiston kirjaston digitointihanketta. Klimotheca-hankkeessa on digitoitu unkarilaista kirjallisuutta kirjaston kokoelmista keskittyen erityisesti Pécsin aluetta käsittelevään kirjallisuuteen. Klimothecan www-sivuilla on päivittäin 600–700 kävijää.

Unkarilaiset kirjastonhoitajat Kármen Kovács ja Csilla Papp
tutustumassa yliopistokeskukseen. Kuva: Irene Salomäki.

Päivi Hollanti Suomen virtuaaliammattikorkeakoulusta esitti luennossa "Yhteistyön esteet ja niiden ylittäminen", että opettajan ja kirjastonhoitajan ammattien rajat ovat hämärtymässä, kirjastonhoitajatkin opettavat ja opettajat etsivät ja jakavat tietoa. Päivi Hollannin mukaan informaatiolukutaidon tavoitteet pitäisi integroida osaksi opetussuunnitelmaa ja kaikkea opetusta. Kirjastonhoitajien tulisi rakentaa suhteita opettajiin päin, tehdä kirjaston työtä näkyväksi, osoittaa osaamisensa ja vastata todellisiin tarpeisiin.

Kaiken kaikkiaan seminaari herätti paljon ajatuksia informaatiolukutaidon tavoitteiden toteuttamisesta. Sekä opetushenkilökunnan että kirjastohenkilökunnan yhteisenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tiedonhankintataitoja. Yhteistyötä on edelleen kehitettävä ja pohdittava, kuinka tiedonhankinnan opetus integroidaan tehokkaasti muuhun opetukseen ja sitä kautta koulutetaan informaatiolukutaitoisia kansalaisia.

Seminaarin esitykset ja lisää kuvia osoitteesta: http://www.kajak.fi/kirjasto/seminaari.htm (Outi Vaattovaara ja Irene Salomäki)

 

 

Kajaanilaisille yliopiston urheilumitaleja

Oulun yliopisto palkitsi ennätysmäärän mitalisteja
Oulun yliopisto on perinteiseen tapaan palkinnut opiskelijansa ja henkilökuntaansa kuuluvat urheilijat, jotka sijoittuivat mitaleille vuoden 2006 SM-kisojen yleisissä sarjoissa tai arvokkaammissa kilpailuissa. Palkittavia urheilijoita oli ennätykselliset 45, joista tunnetuimpana Torinon olympialaisten hopeamitalisti Mikko Ronkainen. Rehtori Lauri Lajunen ja liikuntasuunnittelija Markku Saarela ojensivat palkituille yliopistolaisille yliopiston urheilumitalin torstaina 25.1.2007 klo 10.00 Linnanmaalla ravintola Kastarissa pidetyssä kahvitilaisuudessa.

Urheilumitalin saivat Kajaanin yliopistokeskuksesta opettajankoulutusyksikön opiskelijat Mervi Koistinen (pesäpallon naisten SM-kulta) ja Mikko Korhonen (pesäpallon miesten SM-kulta) sekä henkilökunnasta Lönnrot-instituutista Jouni Ponnikas (vuorosoudun SM-pronssi).

Urheilumitaleja myönnettiin monissa lajeissa menestyneille. Kuvassa golfaaja
Jukka-Pekka Savolampi (vas.), hiihtäjä Teemu Kattilakoski, kumparelaskija
Mikko Ronkainen, maantiekävelijä Tiina Kokkonen ja uimari Kristiina Heikkinen.

 

 

Tunnelmia satutuntien pitämisestä

VAKA:n ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoina aloitimme tammikuussa 2007 pitää kajaanilaislapsille satutunteja kirjastoissa eri puolilla Kajaanin kaupunkialuetta. Satutunneille osallistuu lapsia, joiden ikähaarukkaa ja määrää on etukäteen lähes mahdotonta arvioida. Tämä luokin mielenkiintoisen tilanteen tuntien suunnittelua ajatellen. Keskustelimme satutunneista neljän opiskelijan voimin ja pintaan pulpahti seuraavanlaisia ajatuksia: Tuntien suunnittelu on ollut kohtalaisen helppoa, vaikka toteutuksessa voi välillä tulla eteen vaikeitakin tilanteita lasten lukumäärän ja iän vaihdellessa. Eräänkin kerran palloviesti ei onnistunut ollenkaan, mutta tilanne pelastettiin toisenlaisella palloleikillä. Ohjelmanumeroiden määrä on syytä miettiä tarkkaan ja voidaankin sanoa, että tämän tyyppisessä suunnittelussa liika ei ole liikaa ja on hyvä olla myös varasuunnitelmia, kuten kouluttajamme viisaasti etukäteen ohjasi. Kaiken kaikkiaan tuntien pito on ollut tähän mennessä positiivinen kokemus.

Satutunnit tarjoavat opiskelijoille hyvää harjoitusta aidoista tilanteista lasten kanssa ja tukevat samalla esimerkiksi työharjoitteluja. Tunneilla on myös hyvä kokeilla, minkälaiset toimintatavat ja leikit toimivat lasten kanssa. Esimerkiksi sadun lukeminen voidaan toteuttaa monella tavalla. Hyviksi havaittuja tapoja ovat esimerkiksi pöytäteatteri ja esitystapa, jossa toinen opiskelija lukee toisen näyttäessä sadusta kuvia. Satutien edetessä kokeilemme monia muitakin vaihtoehtoja sadun elävöittämiseksi vapaata kerrontaa unohtamatta. Satutunnit jatkuvat keskiviikkoisin Kajaanin kaupunkialueen kirjastoissa tämän kevään ja ensi syksyn aikana. (Ronkainen, Paasikallio, Kivimäki, Patronen-Halonen)

 

 

Fysiikan opiskelua Kajaanin opettajankoulutusyksikössä

Fysiikkaa Kajaanin opettajankoulutusyksikössä opiskellaan ja suoritetaan luokanopettajan monialaisissa opinnoissa kahden opintopisteen verran. Näillä opinnoilla, tiedoilla ja taidoilla me opetamme fysiikkaa peruskoulun 5. ja 6. luokkalaisille. Osaavatkohan fysiikan yliopisto-opiskelijat arvostaa peruskoulun "alakoulutasoista" fysiikkaa? Emme usko.

Millaista se opetus ja harjoittelu sitten on? Fysiikan ilmiöihin tutustutaan havainnon ja koejärjestelyjen avulla. Koejärjestelyt ja välineet tehdään itse tai pyritään löytämään luokasta ja oppilaiden arkipäivän ympäristöstä. Tutkimusjärjestelyissä ohjataan oikeisiin käytäntöihin, joissa ilmiötä tutkittaessa siihen hypoteesina vaikuttavista tekijöistä muutetaan vain yhtä kerrallaan ja muut tunnetut tekijät pidetään samoina. Mittaustulokset taulukoidaan eikä huonoja tuloksia hylätä ennen kuin pohditaan, mistä tekijöistä voi johtua, että saatiin odotetuista poikkeavia tuloksia. Koejärjestelyt ja tulosten analysointi ohjaa siis aivan oikeaan luonnontieteellisen kokeen tekemiseen.

Fysiikan kokeiden tekijöihin törmää päärakennuksen käytävillä, koska opiskelijat tekevät kokeita aulatiloissa, rapuissa sekä tietysti hississä. Palloja pomppii rappuja alas, hississä on telineitä omatekoisine kojeineen, musiikkia soitetaan vesipulloilla ja eripituisilla viivoittimilla. Fysiikan ilmiöt ovat meidän elinympäristömme todellisuutta. Perusilmiöt voidaan tutkia ja todeta yksinkertaisilla välineillä keskellä arkiavaruuttamme. Verrattuna peruskoulun luokkien 7–9 ja lukion fysiikan opetukseen tämä fysiikan opetus ja opiskelu on tutkimuslähtöisenä mielekästä ja luonnonläheistä. (Teemu Jokiaho, Kristiina Ruotsalainen)

 

 

Matka Solovetskiin

Kainuun Eino Leino seura järjesti 5–8.8.2006 tutustumismatkan Vienan-Karjalaan. Mukana oli myös Kajaanin yliopistokeskuksen edustajina amanuenssi Anja Hongisto, pianonsoitonopettaja Heljä Tervo ja lehtori Juha Vartiainen, jotka olivat myös Leino-seuran johtokunnan jäseniä, sekä projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen, myös Lönnrot-seuran edustajana. Matkan järjestäjänä toimi kunnallisneuvos Aarno von Bell, Leino-seuran johtokunnan ja Lönnrot-seuran hallituksen jäsen. Matkanjohtajana toimi Susanna Mechniakov.

Vuokkiniemen vienankarjalaisten naisryhmä esiintyivät matkalaisille.

Vaiherikas matka suuntautui Kajaanista bussilla Kostamuksen kautta Vuokkiniemeen, jossa tutustuttiin kylään, ruokailtiin Kuitinpirttissä ja kuultiin vienankarjalaisten naisten lauluesitys. Matka jatkui Vuonisen kautta Uhtualle, jota kutsutaan myös Kalevalaksi ja jossa yövyttiin.

Ryhmä on saapunut Solovetskin pääsaarelle ja vaihtaa laivan
kannella kastuneita varusteitaan.

Solovetskin luostarirakennukset ovat "Kremlin"-muurien ympäröimät.

Maitovalasretkellä matkalaiset värjöttelivät vilussaan. Tunnelma
oli kuitenkin korkealla, olihan sää jo tyyntynyt.

Seuraavana päivä matkattiin Vienan Kemiin, josta laiva lähti Solovetskiin. Laivamatka oli kaikin puolin jännittävä. Kiikkerä pieni alus oli selvästi ylikuormitettu, kun 14 uskalistasta matkalaista, tulkki ja kapteeni aputyttöineen astuivat laivaan. Navakka tuuli ja korkea aallokko keikuttivat pahasti alusta, kaikki eivät mahtuneet kajuuttaan, vaan osan piti olla kylmässä viimassa ja pärskeissä kannella. Laivan keskiosa ui ajoittain veden alla ja kannella olijoiden jalat kastuivat ja vaatteet kastuivat. Mielialaa ei kohottanut se, että laivassa oli vain kaksi epäkelpoa pelastusrengasta Lähempänä Solovetskin luostarisaarta tuuli kuitenkin tyyntyi ja matkalaiset pääsivät huojentuneina perille. Solovetskissa majoituttiin hotelli Soloon. Illalla käytiin vielä valasretkellä laivalla. Tarkkanäköisimmät olivat näkevinään maitovalaita, useimmat eivät. Valaita kyllä nähtiin myöhemmin palattaessa saarelta takaisin.

Heljä Tervo on löytänyt lemmikin. Eläimet, koirat ja kissat, lehmät
ja vuohet kulkivat saarella vapaina.

Ryhmän naisväki on pukeutunut asianmukaisesti luostarin muurien
sisäpuolella tapahtuvaa tutustumiskierrosta varten.

Solovetskin saariryhmä sijaitsee Vienan merellä Äänislahden suulla. Sen pinta-alan on 350 m2 ja asukasmäärä noin 5000. Pääsaarelle perustettiin luostari noin 1420-luvulla. vuonna. Saariryhmä oli myös Neuvostoliiton ensimmäisten keskitysleirien sijoituspaikka.

Manamansalon kirkon kello ei nouse, vaikka kolme kulttuurijärjestön edustaa,
oikealta Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo, Elias Lönnrot
-seuran puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen ja Suomen heimot -seuran
puheenjohtaja Juha Vartiainen sitä kaikin voimin yrittävät.

Yli vuosikymmen restauroitava ollut pääkirkko on valmis.

Maanantaina 7.8.tehtiin opastettu luostarikierros ”Kremlin”-muurien sisäpuolelle, jossa tutustuttiin valmiiksi restauroituihin luostarirakennuksien osiin ja korjauksen alla oleviin osiin. Aluksi nähtiin kuuluisa Manamansalon kirkon kello, joka rapparit ryöstivät 1581 poltettuaan Manamansalon kirkon Solovetskiin. Aluksi uskottiin, että kello on Oulunjärven pohjassa. Kai Linnilä kirjoitti lehtiartikkelissaan vuonna 1972, että kello onkin Solovetskissa. Venäläisten tutkijoiden mukaan kello olisi tuotu 1596 saarelle. Kellon alkuerää ja vaiheita on tutkinut tutkija, FT Heikki Rytkölä.

Luostarin pienoismalli antaa käsityksen Kremlin sisäpuolisesta munkkien
maailmasta. Pääsaaren muu asutus on kuin pieni kaupunki, itse Solovetskin
saaristossa on noin 5000 asukasta.

Neuvostovallan tuhoamat luostarisalit on puhdistettu jätteistä
ja valmiit korjauksia varten.

Sekimaja-vuoren ortodoksikirkko jyrkän rinteen huipulla.
Kirkon ja sen siipien seinälautojen takaa on löytynyt
keskitysleirivankien lohduttomia kirjeitä.

Luostarin muurien sisäpuolella nähtiin kauniita restauroituja tiloja ja ikoneita sekä myös keskeneräisiä osia, joissa korjaukset olivat käynnissä. Matkalaisia järkyttivät valokuvanäyttely ja elokuvaesittelyt, joissa esitettiin miten neuvostoaikana ”toverit” tekivät pitkää päivää ryöstäessään puolueelle luostarin aarteita, tuhotessa sisustuksia ja polttaessa kalusteita ja ikoneita.

Näkymä Sekimaja-vuorelta on upea. Tunnelmaa painaa tieto siitä,
että tuhannet keskitysleirivangit ovat kuolleet vuorella
epäinhimillisissä oloissa. 

Sekimaja-vuorelta laskeutuu jyrkkä portaikko, jossa on ollut
alun perin 365 askelmaa. Tätä portaikkoa pitkin vangit laskeutuivat
ja nousivat työssä raataen, kunnes voimat loppuivat. Vuorelta
laskeutuvat Lasse Lyytikäinen, Jouko Marin ja Simo
Soininen näyttävät kokevan ilmestyksen.

Solovetskin kävijät siirtyivät bussilla Sekimaja-vuorelle, jossa tutustuttiin kirkkoon ja neuvosto-aikaisten keskitysleirivankien työympäristöön ja olosuhteisiin. Valokuvanäyttely tautien, kidutusten ja pakkotyön uuvuttamien vankien kohtalosta oli järkyttävää koettavaa. Osa vangeista oli piilottanut kirkon ja siipirakennusten seinälautojen taakse epätoivoisia kirjeitä omaisilleen. Suurin osa vangeista kuoli kohtelun, aliravitsemuksen, tautien ja pakkotyön näännyttäminä niille sijoilleen vuorta ympäröivään maastoon. Aleksandr Solzenitsyn on kirjoittanut teoksen Vankileirien saaristot, joka kuvaa hänen omia vankileirikokemuksiaan ja juuri Solovetskin vankilasaaren olosuhteita.

Vuohet seurasivat vierailijoita siinä toivossa,
että voisivat saada makupalan.

Paluumatkalla tutustuttiin Rukajärven maisemiin.

Kolmannen matkapäivän iltana palattiin suurella ja turvallisella laivalla Vienan Kemiin, jossa voitiin syödä, saunoa ja rentoutua vaiherikkaan saariretken jälkeen. Viimeisenä matkapäivänä palattiin Rukajärven ja Tiksan kautta Kostamukseen, jossa oli tilaisuus käydä myös ostoksilla. Uupuneet mutta tyytyväiset matkalaiset saapuivat illan suussa Kajaaniin. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Johan Ludvig Runeberg (1804–1877)

Johan Ludvig Runeberg was the national poet of Finland who wrote in Swedish, and also exercised great influence on Swedish literature. He is regarded in both Finland and Sweden as Finland's greatest poet. Runeberg's poetry has been compared to that of the great European romantics, such as Victor Hugo, Percy Bysshe Shelley, John Keats, Mikhail Y. Lermontov and Sándor Pet?fi (a Hungarian poet:). He was the first Finnish writer who achieved a broad national significance.

Runeberg's Day

In every year on the 5th of February is celebrated Runeberg's Day in Finland. In that time flags are run up everywhere and streets are shining from floodlights. On this day people are singing, eating a speciall hazelnut-strawberry jam cake and especially reciting poems. The very famous and (in my opinion very:) delicious cake is called Runebergintorttu, that is to say the cake of Runeberg.

Biography The grandparents of Runeberg had come from Sweden and settled in Finland. He was born as the first from six children in Jakobstad on the 5 th of February 1804. His father, Lorens Ulrik was a captain, who had also leart theology. His mother, Anna Maria (Malm) Runeberg came from a trade family. Jacob Tengström, one of the famous relatives was a archbishop of Turku. He was a child of eight when he was sent by his parents to Oulu. He studied there till his uncle had died. Afterwards he moved to Vaasa. He had been studying there for years. He always was the best student in his class. He began his studies at the Åbo Academy, the University of Turku in 1822, where he befriended Johan Vilhelm Snellman and Zacharias Topelius, who gained later fame with historical novels. His studies concentrated mainly on the classical languages of Latin and Greek. He had to break off his studies in 1825 because his father was paralyzed. He took over the duty of the head of family and he worked as a teacher by families in Saarijärvi and Ruovesi. Later he was able to continue his studies because he got stipend from the state. Runeberg's first book of poems was published in 1830, which showed freshness, vigour, and sympathy with the Finnish peasant. His two epic poems, Elgskyttarne (1832; "The Moose Hunters") and Hanna (1836), won him a place in Swedish literature second only to Esaias Tegnér. In 1844 he published Kung Fjalar, a cycle of unrhymed verse romances derived from old Scandinavian legends. The first of his patriotic poems in Fänrik Ståls Sägner (2 series, 1848 and 1860; Tales of Ensign Stal), "Vårt land" ("Our Country"), became the Finnish national anthem. He became clerk to the council and in 1831, lecturer in Latin language and literature. In the same year, he received a gold medal from the Swedish academy for his verse romance of Finnish life, Grafven i Perho ("The Grave at Perho"). He married Frederika Charlotta Tengström, his second cousin. Their first child was born in 1831 but unfortunately their daughter died as two years old. They had seven sons but one of them also died in his childhood. His wife was one of the first female writers. She was at home but also learnt foreign languages: German, English and French. Her language knowledge was very important after her husband became famous. Between the years 1831 and 1836 Runeberg worked as a teacher at the Helsingfors privatlyceum (private school) and wrote with his wife Frederika In 1837 he moved to Borgå (Porvoo), where he was lecturer in classics until 1857 and rector of that college in 1847-50. He was a big hunter and fisherman. In 1963 he was partly paralyzed on a hunting. He was not able to write or speak. He lived 14 years in that conditions. He was not able to move alone just with the help of a wheelchair which was made by his son. Frederika read out books for him every day but he was in his last years very depressed. He died on the 6th of May 1877 in Porvoo.

VÅRT LAND - The Finnish National Anthem
Maamme (Finnish) or Vårt land (Swedish), meaning Our land, is the title of Finland's de facto national anthem. The music was composed by the German Fredrik Pacius, with (Swedish) words by the Finland-Swede Johan Ludvig Runeberg, and was performed for the first time on the 13th of May 1848. The original poem, written in 1846 but not printed until 1848, had 11 stanzas and formed the prologue to the great verse cycle The Tales of Ensign Stål ("Fänrik Ståhls Sägner"), a masterpiece of Romantic nationalism.

Hungarian translation of the first stanza
Hazánk, Finnország, szül hazánk,
zengj, arany szó!
Sem völgy, sem hegy,
  sem víz, sem part nincs kedvesebb,
mint ez északi hazánk,
seink drága földje.
(Rita Rozman, Erasmus exchange student)

 

 

Runeberg's cupcakes
These cakes were named after Johan Ludvig Runeberg (1804– 1877), the national poet of Finland, who is said to have had a special liking in them. His birthday is celebrated on the 5th of February, around which time the cakes are sold in many bakeries or made at home. Although the recipe may seem long and complicated, it isn't – the cakes are very quick and easy to make. batter: 1 egg 25 ml sugar 50 ml soft brown sugar (firmly packed) 100 g butter 50 ml cream 200 ml flour 1 tsp baking powder 50 g ground almonds (50 ml ground or finely chopped walnuts or hazelnuts or ground dark sugar cookies) 1 tsp vanilla sugar ? tsp almond essence (a dash of almond liqueur – eg "Amaretto") sugar syrup: 100 ml sugar 50 ml water 1– 2 tbsp (or to taste) Swedish punsch, rum or cognac raspberry topping: 100 ml raspberries – fresh or frozen 50 ml sugar sugar icing: icing sugar water dash of almond essence Melt the butter and let it cool slightly. Whip the cream until soft peaks form. Beat the egg and sugars until fluffy, add almond essence (and liqueur), melted butter and whipped cream. Mix together the dry ingredients. (If you do not have walnuts, hazelnuts or sugar cookies at hand, you can omit them or replace them with ground or chopped almonds.) Gently fold the dry ingredients into the batter. Lightly butter eight small (90 ml / 3 fl. oz) cylindrical moulds and spoon the batter into them. Place the moulds on a baking sheet and bake the cakes at 175– 200 °C for 15– 20 minutes or when a cake tester/toothpick inserted in the middle of them comes out clean. Meanwhile, prepare the sugar syrup and raspberry topping. Place the sugar, water and the alcohol of your choice into a small saucepan. Bring the mixture to the boil, so that the sugar melts and alcohol evaporates. Remove from heat and set aside. Place the raspberries and sugar into another small pan, bring to the boil and cook gently until the sugar has melted and the berries are broken (about 15 minutes). Stir every now and then. Set aside to cool. The topping should be rather thick, let it boil for a little longer if it is too thin. Take the hot cakes out of the oven, prick them with a toothpick, and drizzle the warm sugar syrup on top of them. Use all of the syrup. Let the cakes absorb the syrup for half an hour or longer. When the cakes seem thoroughly moist, gently remove them from the moulds and flip them over. If the bottoms of the cakes are uneven, cut them flat carefully, using a serrated knife, so that the cakes will stand straight. This is most easily done while the cakes are still inside the moulds. Cut by moving the knife along the rim of the mould. Cut a small round hole on the top of cakes using a small teaspoon (see picture below). Fill the holes with raspberry topping and let it set in refrigerator.

Meanwhile, prepare a very thick sugar icing by mixing a dash or water with icing sugar. Flavour the icing with a dash of almond essence. Pipe the icing around the raspberry topping on top of cakes (see picture above). Let the sugar icing set and serve the cakes with coffee or tea. Makes about 8 small cakes. (Leila Kocsis, Erasmus exchange student)

 

Senioriakatemian kulttuuriyrittäjyyspäivä Kajaanin yliopistokeskuksessa

Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikössä toimiva Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia järjestää Kulttuuriyrittäjyyspäivän yhdessä Kainuun yrittäjien kanssa päärakennuksen Martti helan salissa 24.4. klo 14.00. Seminaari on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät mm. matkailu-, palvelu-, liikenne- ja rakennus-, hoiva- ja taideterapia- tai taide- ja kulttuurialan yrityksissä, kunnan tai valtion tehtävissä. Kohderyhmään kuuluvat välillisesti ne henkilöt, jotka osaamistaan kehittämällä vaikuttavat omien alojensa tai uusien alojen työllisyyden kehittymiseen. Tapahtuma liittyy Kainuun TE-keskuksen rahoittamaan ”Työllisyyttä ja hyvinvointia edistävään Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia”-hankkeeseen.

Projektin tavoitteena on edistää Kainuun alueen ikääntyvien sekä syrjäytymisvaarassa olevien yli 50-vuotiaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla ja vahvistamalla näiden henkilöiden osaamista työelämän haasteissa. Taide- ja kulttuuri- sekä yritysosaamisen ja management-opinnoilla tuetaan uusien voimavarojen syntymistä ja yksittäisten koulutuksiin osallistuvien henkilöiden osaamisen tason ja asiantuntijuuden kehittymistä. Hankkeessa toteutetaan myös sellaista koulutusta (esim. taideterapia), joka edistää sekä työssä jaksamista että antaa lisävalmiuksia työhön. Tavoitteena on myös edistää aihealueen tutkimustoimintaa sekä ikääntyvien henkilöiden kanssa työskentelevien asiantuntemusta ikääntymiseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on edistää taide- ja kulttuurialan toimijoiden verkostoitumista, yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista. Opinto-ohjausta kehitetään osana verkko-opintojen suunnittelua.

Hankkeen tavoitteena on koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen Kainuun alueella, yhteistyöverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen yliopisto-, oppilaitos-, yritys- ja muiden kulttuuriyhteisöjen välillä, virtuaaliyliopistotoiminnan kehittäminen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen. Virtuaalioppimateriaalien kehittäminen toteutetaan osana koulutuksen suunnittelua.  Järjestetään ohjausta ja konsultointia etäoppimisteknologioiden käyttöön ja verkkomateriaalien sisällöntuotannosta ja teknisistä menetelmistä.

Aikuiskoulutusyksikön esimies Arja Poranen, amanuenssi Anja
Hongisto ja projektipäällikkö Lasse Lyytikäinen valmistelevat
Senioriakatemian henkilövalintoja.

Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia siirtyi virallisesti 1.1.2007 osaksi Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikköä. Siirtymisen kautta voidaan kehittää muiden Kajaanin yliopistokeskuksen konsortioyliopistojen kanssa tiivistä koulutusyhteistyötä, joka on jo aloitettu Lapin yliopiston kanssa. Koulutus toteutetaan aikuiskoulutusyksikön, Ristijärven kunnan ja Seniorpolis Oy:n yhteistyönä Ristijärvellä, Kajaanissa ja muualla Kainuussa. Osa koulutustoiminnasta siirtyy verkkoon sitä mukaa kuin oppimateriaaleja valmistuu. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Juhlakonsertti ke 21.2. kello 19.00 Martti Helan salissa

Ensi viikon keskiviikkoiltana yksikössä on monipuolinen konsertti. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Martti Helan, seminaarin entisen johtajan, musiikkipedagogin ja säveltäjän tulosta Kajaaniin. Kajaanin seminaarin toinen johtaja, Helsingin opettajakorkeakoulun ensimmäinen rehtori, professori Martti Hela tunnetaan erityisesti laulusäveltäjänä. Hänen tunnetuin laulunsa lienee kuorojen joulusuosikki Hiljainen joululaulu. Opettajankoululutusyksikkö järjestää Helan kunniaksi konsertin ke 21.2.2007 kello 19.00 Martti Helan salissa.

Konsertissa esitetään paitsi Martti Helan, myös muiden laitoksessa vaikuttaneiden säveltäjien, Eero Sipilän ja Ahti Sonnisen tuotantoa, kansanlauluja sekä Bachin ja Järnefeltin teoksia. Konsertissa esiintyvät Kaukametsän kamarikuoro Juha Mikkosen johdolla, Kajaanin opettajankoulutusyksikön oma kuoro johtajanaan musiikkiluokanopettaja, alumnimme Pekka Rytkönen, yksikön laulunopettaja Eija-Riitta Airo-Karttunen sekä monet yksikön nykyiset opiskelijat ja opettajat. Lämpimästi tervetuloa! (Anja Tuovinen)

 

 

Tulevia tapahtumia

11.4. yliopistokeskuksen virkistyspäivä
13.4. oopperalaulaja Ulla Raiskion konsertti Martti Helan salissa kello 12
20.4. publiikki Martti Helan salissa yliopistokeskuksesta valmistuville opiskelijoille

 

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) maaliskuun 2007 numeroon 20.3. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.