HELMIKUU 2004
HELMIKUU 2004
Opiskelijavalinnat vuonna 2004 Kajaanin yliopistokeskukseen / opettajankoulutusyksikköön
Opettajankoulutusyksikkö on tämän vuoden alusta alkaen osa Kajaanin yliopistokeskusta. Luokanopettajankoulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä kielikylpykoulutuksen valinnat tapahtuvat kuitenkin entiseen malliin. Opiskelijat ovat Oulun yliopiston opiskelijoita edelleenkin. Yliopistokeskuksen myötä Kajaaniin on tullut uusia mahdollisuuksia: matemaattisten aineiden opettajakoulutuskokeiluun otetaan 30 opiskelijaa ja tietojenkäsittelytieteen opintoihin 40 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan yliopiston opiskelijamäärä Kajaanissa ja Kainuussa lisääntyy jo ensi syksynä ja lähivuosina vielä lisää. Abit, aikaisemmin yo-tutkinnon suorittaneet, työvoimatoimistot ja opot ovat selvästi osoittaneet arvostavansa Kajaanin yliopistokeskuksen uusia avauksia. Tiedusteluja tulee tasaiseen tahtiin ja hakulomakkeitakin on jo alettu kysellä ja postittaa.
Aloituspaikat
Luokanopettajan koulutukseen valitaan Kajaaniin 60 opiskelijaa, varhaiskasvatuksen koulutukseen 30 ylioppilas- tai vastaavalta pohjalta ja lisäksi 15 lastentarhanopettajan ja/tai KK-tutkinnon suorittanutta. Ruotsin kielen kielikylpyyn painottuvaan koulutuskokeiluun valitaan 16 opiskelijaa. Matemaattisten aineiden opettajakoulutuskokeiluun valitaan 30 hakijaa. Mahdollisuutensa maksimoiva hakija pohtii kaikkia näitä ja testaa näin mihin tiedot, taidot ja pisteet riittävät. Jossakin vaiheessa on kuitenkin tehtävä valintoja, mihin pääsykokeisiin valmentautuu ja osallistuu.
Hakuaika
Hakuaika päättyy luokanopettajakoulutukseen ja varhaiskasvatuksen koulutukseen sekä kielikylpykoulutukseen ylioppilas- tai vastaavalta pohjalta hakevilla 26.4.2004. Matemaattisten aineiden opettajakoulutukseen hakuaika päättyy 13.5.2004. LTO-tutkinnon tai lastentarhanopettajantutkinnon sisältävän kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneiden hakuaika päättyy 17.5.2004. Hakuajat ovat tärkeitä muistaa. Viimevuotiseen verrattuna on tullut muutos hakulomakkeiden lähettämisajankohtaan: hakulomakkeiden on oltava perillä hakuajan päättymispäivänä kello 16.15. Tämän kevään ylioppilaat ehtivät mukaan hakukierrokseen, koska uusien ylioppilaiden tiedot saadaan yhteisvalintatoimistoon Jyväskylään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta.Pääsykoe
Pääsykokeet pidetään Kajaanissa matemaattisten aineiden opettajakoulutukseen 2.6. (mahdollisesti lisäksi 3.6.). Luokanopettajan koulutukseen ja varhaiskasvatuksen koulutukseen ovat pääsykokeet 15.–16.6.2004 välisenä aikana. Ruotsin kielikylpykoulutukseen pääsykoe pidetään Vaasassa 16.–17.6.2004. Lopulliset tulokset saadaan selville heinäkuun alkupäivinä.
Vielä muistettava
Onnellisen opiskelupaikan saaneen hakijan on tärkeää muistaa hyväksymiskirjeessä annetussa määräajassa vahvistaa opiskelupaikan vastaanotto yliopistoon, ettei koko hakuvaiva mene hukkaan. Varasijoiltakin voi onni vielä potkaista opiskelupaikan muodossa. Taikasana HAREK valvoo vuosittaista yhden korkeakoulupaikan sääntöä. Ja äkkiä onkin uuden lukuvuoden alku käsillä ja opiskelu voi todella alkaa! (AHo)
HS 11.2.
Opettajan ammatti nousi abiturienttien ykkössuosikiksi
Opettajan ammatti nousi selvästi ykköseksi, kun abiturientit saivat valita 37 ammatin joukosta sen tai ne, joihin kouluttautumista voisi vakavasti harkita. Opettajuus innosti tuoreessa HS- Gallupin kyselyssä etenkin tyttöjä, kun poikien suosikit olivat perinteisiä tekniikan ammatteja.
Totta se on!
Linnan lukiosta yliopisto
Juuri kun luulit päässeesi pois lukiosta vapaaseen yliopistomaailmaan, onkin tiedossa mahalasku takaisin lukioon! Mitäs puhetta tämä on? Totta toinen puoli. Lukio on lukio ja yliopisto on yliopisto. Tiedätkö muuten mikä on koulun ja yliopiston välinen ero? Totta asiassa on se, että Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos aloittaa pysyvän filosofian maisteritutkintoon tähtäävän koulutuksen Linnan lukiossa Kajaanissa ensi syksynä. Näin uusi ja dynaaminen korkean tason koulutus ja vanha tyttölyseo, voimakkaasti uusittuna tosin, kohtaavat. Se, mitä siitä syntyy, on ihan omissa käsissä.
Syksyllä aloittaa 40 tietojenkäsittelytieteiden opiskelijaa opiskelunsa kevään aikana toimeensa astuvan professorin johdolla joko ohjelmistotuotannon tai ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdossa. Pääasiallinen vaihtoehto pyrkiä opiskelemaan on ylioppilastutkinnon ja pääsykokeen kautta. Hakuaika päättyy 13.5.2004 ja pääsykoe järjestetään Kajaanissa 1.6.2004. Toinen vaihtoehto päästä opiskelemaan Kajaaniin on ns. muuntokoulutuksen kautta. Muuntokoulutettaville varataan korkeintaan 10 paikkaa vuotuisesta 40 opiskelupaikasta. Valinta heidän osaltaan tehdään aikaisempien opintojen perusteella. Vähimmäisvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai riittävä määrä yliopisto-opintoja. Tietojenkäsittelytieteiden opinnoista saa tietysti lisäplussaa. Muuntokoulutuksessa on myös kyse normaalista perustutkintokoulutuksesta, aikaisemmista opinnoista saa vain korvaavuuksia tulevaa tutkintoa varten. Hakuaika muuntokoulutukseen alkaa 8.3. ja päättyy 31.3.2004.
Oletko kokeillut umpihankihiihtoa, haluatko päästä historiaan? Kajaanissa opiskelija pääsee itse vaikuttamaan millaiseksi yliopisto-opiskelu muotoutuu. Uusia toimintatapoja on tarkoitus toteuttaa opiskelussa (mm. projektioppiminen, englanninkieliset opinnot jne.) Kiinnostaako bisnes? Sitäkin voit opiskella Kajaanissa. Väheksyä ei kannata sitäkään, että Kajaanissa toimii hyvin virkeä opettajankoulutusyksikkö, jonka suosio on kasvamassa kovaa vauhtia. Kajaanissa on pian yli tuhat yliopisto-opiskelijaa! Mitä vielä odotat, tartu hiireen ja näppäile osoite: www.tol.oulu.fi ja tulosta hakukaavake.
Ps. Yliopiston ja koulun ero on siinä, että koulussa olet tiedon objekti ja yliopistossa sinusta tulee uuden tiedon tuottaja – subjekti! (AY)
Pedagogik, språk och flerspråkighet i språkbadslärarutbildningen!
I språkbad lär sig finskspråkiga elever svenska genom att använda språket som medel i kommunikationen. Eleverna lär sig de olika skolämnena huvudsakligen på svenska i de lägre klasserna och ju högre upp i årskurserna eleverna kommer desto mer får de undervisning på finska. Olika undersökningar har visat att språkbadseleverna har bättre kunskaper i svenska än finska elever inom den traditionella undervisningen, medan deras kunskaper i övriga ämnen uppgår till samma nivå.
Utbildningen av språkbadslärare har tagit ett långt steg framåt. Språkbad enligt den kanadensiska modellen kom till Finland 1987 och metoden sprider sig hela tiden. I och med det växande intresset har det blivit aktuellt att ordna regelrätt utbildning för de blivande språkbadslärare. Således började Vasa universitet i samarbete med Lärarutbildningsenheten i Kajana vid Uleåborgs universitet utbilda språkbadslärare. Samarbetet är uppbyggt så att studerandena genomgår studier i svenska och flerspråkighet (55 sv) i Vasa och pedagogiska studier (110 sv) i Kajana. De första språkbadslärarna utexaminerades 1998.
Beroende på inriktningen ger utbildningen de utexaminerade pedagogie magistrarna behörighet att arbeta som språkbadslärare antingen inom den grundläggande undervisningen eller i daghem. Dessutom kan de arbeta som klasslärare eller barnträdgårdslärare inom den traditionella undervisningen. Ytterligare ger utbildningen dem som genomgått klasslärarutbildningen behörighet att arbeta som svensklärare i grundskolan. De övriga studerandena kan komplettera sina studier och därmed få den behörigheten. Alternativen är alltså många för dem som slutfört denna mångsidiga utbildning.
Terhi Pietilä, 22, och Heidi Nynäs, 25, är båda två i slutskedet av sina språkbadslärarstudier. Deras bakgrund är olika såtillvida att Terhi själv har gått i språkbadskola, i den allra första och därmed mycket uppmärksammade språkbadsklassen i Finland. Heidis intresse för språkbad väcktes i sin tur då hon studerade svenska vid Vasa universitet. Både Terhi och Heidi visste i ett tidigt skede att läraryrket är någonting för dem, och i och med att utbildningen har motsvarat förväntningarna har de varit nöjda med sitt val.
Terhi och Heidi har trivts bra både i Vasa och i Kajana. De har uppskattat expertisen hos språkbadsforskarna, som står för undervisningen i flerspråkighet i Vasa och de anser det viktigt att den grundläggande pedagogiska färdigheten ges i en lärarutbildningsenhet. Heidi har varit speciellt nöjd med den didaktiska ämnesundervisningen i Kajana och det stora utbudet av biämnen. Hon själv valde att studera musik och nybörjarundervisning. Allra mest har de språkintresserade flickorna emellertid tyckt om praktikperioderna, som studerandena gör både i vanliga klasser och i språkbadsklasser.
Kuvassa Anja Hongisto, Timo Pinola, Vaasan keskuskoulun rehtori
Merja Krook sekä kielikylpyopettaja Britt Kaskela-NortamoDe blivande språkbadslärarna har varit mycket nöjda med utbildningen. Terhi rekommenderar utbildningen för dem som vill jobba med motiverade elever. Att sätta barnen i en språkbadsskola är redan i sig ett aktivt val, så både föräldrarna och eleverna är beredda att satsa på skolan, något som ger även läraren arbetsglädje. Också Heidi ser utbildningen som ett bra alternativ för dem som är intresserade av läraryrket och av språk samt som tror på språkbadet som undervisningsmetod.
Blev du intresserad? Läs mer om språkbad på http://www.uwasa.fi/hut/svenska/Immling.html
Eller kontakta oss per e-post: Immling@uwasa.fi eller på tfn (06) 324 8154 (EP)
Liikunta- ja terveyskasvatuksen opiskelu Kajaanin yliopistokampuksella
Liikuntapainotteisuus; liikunta- ja terveyskasvatuksen sivuaineopintotarjonta ja liikunnan aineopintojen suoritusmahdollisuus ovat monelle opiskelijalle tärkeitä kriteerejä hakeutua opiskelemaan luokanopettajaksi tai varhaiskasvattajaksi Kajaanin opettajankoulutusyksikköön. Liikunta- ja terveyskasvatuspainotus näkyy opiskelijavalinnassa, sivuaineopintotarjonnassa ja tutkielmaopinnoissa.
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö tekee tiivistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Yksikössä toimii lisäksi Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti (ESR 2001–2004), joka tarjoaa alan lisä- ja täydennyskoulutusta opettajille, kasvattajille, terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Kehittämistyön tuloksena Kajaanin opettajankoulutusyksikköön on toukokuussa 2002 perustettu Pohjois-Suomen lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus.
Opiskelijavalinta
Yksikön valintakokeissa hakijalla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen liikuntanäytteeseen. Näytteessä kartoitetaan monipuolisesti hakijan liikuntakykyisyyttä, alan aikaisempaa koulutusta, liikuntamotivaatiota, harrastuneisuutta ja ohjauskokemusta. Liikuntanäytteestä voi saada 0–3 lisäpistettä pääsykoepistemäärään.Sivuaineopinnot
Kajaanin opettajankoulutusyksikössä opiskelija voi valita sivuaineeksi liikunta- ja/tai terveyskasvatuksen 15 opintoviikon kokonaisuuden. Vuosittain nelisenkymmentä opiskelijaa aloittaa liikunnan 15 ov:n sivuaineopinnot. Opinnot toteutetaan kahdessa sekaryhmässä niin, että kummassakin ryhmässä on mies- että naisopiskelijoita sekä luokanopettajakoulutuksen että varhaiskasvatuksen linjoilta. Luokanopettaja- ja varhaiskasvattajalinjan kiinteä yhteistyö liikunta- ja terveyskasvatuksen alueella on ainutlaatuista maassamme. Terveystiedon sivuaineopintoja on syksystä 2001 alkaen toteutettu yhteistyössä Kainuun kesäyliopiston kanssa. Terveystiedon 15 ov sivuaineopintoihin on vuosittain osallistunut viitisentoista opiskelijaa.
Aineenopettajaopinnot
Vuodesta 1994 asti on Kajaanissa sivuaineen kautta koulutettu myös liikunnan aineenopettajia. Liikunnan 38 opintoviikon sivuaineopinnot toteutetaan liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan. Yhdessä opettajakelpoisuuteen oikeuttavan yliopistotutkinnon kanssa opinnot tuottavat liikunnan opettajan kelpoisuuden perusopetukseen.Opetus tapahtuu pääasiassa Kajaanissa yhteistyössä Jyväskylästä vierailevien opettajien kanssa. Opinnot tarjotaan kahden lukuvuoden aikana sekä intensiivijaksoina että hajautetusti. Lukuvuoden aikana pidetään kontaktiopetuksena 3–4 intensiiviviikkoa, ja joitakin 2–3 päivän kursseja, jotka pyritään sijoittamaan viikonloppuun. Opinnot on mahdollista suorittaa 3–4 lukukaudessa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan myös muun opiskelun tai työn ohessa.
Kajaaniin valitaan vuosittain 12 opiskelijaa liikunnan 38 ov:n sivuainekokonaisuutta suorittamaan. Koulutukseen haetaan liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan sivuainevalinnan kautta. Sivuainekokonaisuutta voivat hakea opiskelijat, jotka suorittavat tai ovat suorittaneet yliopistossa tutkinnon, joka tähtää opettajakelpoisuuteen (tutkinnossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot).
Tarkemmat tiedot osoitteesta http://www.jyu.fi > tiedekunnat > liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta > ajankohtaista.
Tutkielmaopinnot
Yksikössä toimii myös liikunta- ja terveyskasvatuksen teema- ja graduryhmä, jossa opiskelijat saavat ohjausta opinnäytetöissään. Tähän mennessä liikunta- tai terveyskasvatuksen alueelta gradunsa on tehnyt jo yli 200 opiskelijaa. (ST)Tervetuloa opiskelemaan liikunta- ja terveyskasvatusta
Kajaanin yliopistokampukselle!
Hoivapalveluja nykytekniikalla
IS-Center toimii partnerina Ristijärven kunnan hallinnoimassa ESR-rahoitteisessa Equal-hankkeessa. Hankkeen nimeksi on vakiintunut KainuunHoiva.
Vuoden 2004 alussa on KainuunHoivan hoivaportaali avattu osoitteessa www.kainuunhoiva.com
Portaali sisältää mm.
- kainuulaisten hoiva-alan toimijoiden yhteystiedot sekä laajempia esittelysivuja
- tietoa hoivapalvelujen tarvitsijoille ja palveluntarjoajille
- oma, suljettu keskusteluryhmä palveluntarjoajille
- hankkeessa tarjottujen koulutusten materiaalia rekisteröityneille palveluntarjoajille
- tietoja hankkeesta
Kevään aikana portaali laajenee sisältämään varausjärjestelmän, jonka avulla vanhukset, heidän omaisensa tai kunnat voivat varata määriteltyjä hoivapalveluja palvelun tarvitsijan tarpeen mukaan. Varausjärjestelmä on rakennettu portaalin tekniikan päälle, mutta asiakasystävällisyyden vuoksi varauksia voi jättää myös puhelimella. (TH)
Kajaanissa saavutettu 100 henkilön etappi johtajakoulutuksessa
Kajaanin opettajankoulutusyksikössä kehitettiin vuonna 1999 opetushallinnon perusteet ja johtaminen (15 ov) koulutusohjelma. Koulutusohjelmalle haettiin sivuainestatus. Näin johtajauralle suuntautuvat opiskelijoille tuli mahdollisuus sisällyttää johtamisen opinnot KM-tutkintoon tai johonkin muuhun korkeakoulututkintoon. Koulutus antoi myös ohessa rehtorikelpoisuuden. Lisäksi koulutusta tarjottiin jo työelämässä oleville rehtoreille, opettajille, koulutuslinjan johtajille ja muille johtajuudesta kiinnostuneille ammattiryhmille.
Sallisen idea täytäntöön
Suunnitteluryhmää johti amanuenssi Jouko Käsmä, joka on toiminut koulutuksen vastuuesimiehenä. Lisäksi ryhmään kuului koulutussuunnittelija Keijo Tervo ja rehtori Seija Karjalainen. Rehtori- ja johtajakoulutuksen idea tuli Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallisen kolumnista Sunnuntaisuomaiseen 9.5.1999, jossa hän vaati, että rehtorikoulutus oli vakiinnutettava. Sallinen totesikin, ”että rehtorille ei riitä, että opetushallinnon säädökset tunnetaan. Hän on tulosvastuisen yksikkönsä johtaja, jolta edellytetään uudenlaisia tietoja ja taitoja. Varsinkin talous- ja henkilöstö- tai osaamisen johtamiseen harva rehtori on saanut koulutusta.” Samoin on laita tiedemaailmassa. Konsernijohtaminen tunnetaan heikosti. Monillakaan tiedekuntien hallintopäälliköillä tai yksikköjen johtajilta puuttuu ko. koulutus. He ovat opiskelleet ”kantapään kautta” johtamisen jalon taidon.
Pääministeri Tony Blair kiirehti vaatimaan rehtorikoulutuksen järjestämistä osana brittiläisen koululaitoksen uudistamista, ja talven mittaan ruotsalaiset päivälehdet kovistelivat sosiaalidemokraattista hallitusta tekemään samoin. Saksan opetusministeriö on vaatinut johtamiskoulutusta osana yliopistojen talouden tervehdyttämistä. Joko Suomessakin olisi aika nostaa koulujen ja yliopistojen johtaminen osaksi strategista kehittämistyötä ja maineenhallintaa? Homma on jo vahvasti oraalla.
Suunnittelun lähtökohdat
Suunnitteluryhmä tutustui eri johtamisohjelmiin, johtamisen arviointeihin, alan julkaisuihin, väitöskirjoihin ja valtionvarainministeriön selvityksiin sekä arviointeihin valtionhallinnon johtamisen tilasta ja tuloksista. Lisäksi tutustuttiin yksityisen sektorin johtajakoulutuksen strategisiin linjauksiin, painopisteisiin ja johtajatesteihin.Esiselvitysvaiheessa selvisi, että yksityisen sektorin johtamisessa on vahvempi strateginen ote. Tämä näkyi mm. henkilöstöjohtamisessa johtajapotentiaalin kartoituksina ja seuraaja- ja urasuunnitteluna sekä talousjohtamisen laajempana ja analyyttisempana otteena esimerkiksi tuottavuuden ja kustannusten seurannassa. Budjetteja ei voinut ajaa ”pitkäksi” ilman sanktioita tai yksikön johtajaksi ei ajauduttu niin kuin yleensä käy julkisella sektorilla. Tiedemaailmassa on lanseerattu termi ”tutkija väitöskirjalla johtajaksi”. Ei päde yrityselämässä. Johtamistaitovaatimukset olivat selvästi korkeammat yksityisellä kuin julkisella puolella. Lisäksi yksityisen sektorin johtajilla oli käytössään enemmän keinoja ja toimivaltuuksia.
Koulutuksen suunnittelussa perehdyttiin kansainväliseen kirjallisuuteen ja sitä kautta johtajien pätevyysmalleihin. Tutkittiin, mitkä taidot auttoivat tähtiä nousemaan keskinkertaisten johtajien yläpuolelle. Esimerkiksi seuraava tulos vaikutti koulutusohjelma sisältöön.
Kognitiivisten taitojen suhteen tähdet olivat keskinkertaisia johtajia parempia 27 % tapauksista, kun taas tunnetaitojen suhteen he olivat tavallisia työntekijöitä parempia 53 %:ssa tapauksia. Toisin sanoen tunnetaidot olivat huippumenestyksen kannalta kaksi kertaa niin tärkeitä kuin pelkkä äly tai tietotaito.
300:n ylimmän tason johtajan (toimivat 15 kansallisessa yrityksessä) analyysi osoitti, että tähdet erottaa keskinkertaisuuksista kuusi tunnetaitoa: vaikuttaminen, tiimin vetäminen, yhteisötaju, itseluottamus, kunnianhimoisuus ja johtajuus. Joustavuus oli tähdillä 57 % yleisempää kuin keskivertojohtajilla. Tämä kuvastaa myös hyvää itsehallintaa. Yksi kognitiivisten valmiuksien luokka – hahmottaminen ja ”kokonaiskuva-ajattelu” olivat tähtien keskuudessa 13 % tavallista vahvempia.
Lisäksi koulutusohjelmaa suunniteltaessa otettiin huomioon julkista ja yksityistä sektoria erottavia tekijöitä johtamisessa. Näitä olivat:
·toiminnan suurempi säädösperusta, hallinto- ja virkamiesoikeuden sekä oikeusturvan painoarvo; tähän liittyi myös suurempi muodollisuus ja toimivaltarajojen korostaminen julkisessa hallinnossa tuloksen kustannuksella
·hitaammat ja raskaammat hallinto- ja päätöksentekoprosessit; tähän vaikutti laajempi tietotarve päätöksenteossa mm. yhteiskunnallisten vaikutusten ja yhteiskuntavastuun selvittäminen (mm. korkeakoulut)
·keskitettyä hallintoa on enemmän; tämä mahdollistaa myös enemmän keskitettyjä uudistuksia kuin yksityisellä puolella (mm. korkeakoulut, ministeriöt jne.)
·poliittinen ohjaus ja päätöksenteko sekä julkisuusperiaate julkishallinnossa
·tyypillinen johtaja tulee yliopistoissa asiantuntijauran pohjalta
·heikompi ja niukempi asiantuntijuus henkilöstö-, talous- ja osaamisen johtamisessa. Tyypillistä kunnissa, kouluissa ja yliopistoissa.
·julkisella puolella mitattavuusongelmat toiminnan ja sen tulosten arvioinnissa
·julkinen sektori ottaa valikoiden oppia yksityiseltä sektorilta
·julkiselta puolelta puuttui lähes kokonaan johdon kyselytuntikäytännöt tai talousjohtamisen controller-toimintojen hyödyntäminen. Johto usein antoi vain YT-lain mukaisia tiedonantoja.
Koulutuksen kohderyhmät
Johtamisohjelma oli ensisijaisesti suunnattu uusien ja tulossa olevien johtajien peruskoulutukseen. Samalla luotiin suotuisa tiedollinen ja taidollinen sisääntulo johtamisen maailmaan. Pitkät ohjelmat soveltuvat hyvin johtamisen perusvalmennukseen ja keskijohdon koulutukseen. Siksi valittiin vaikuttavuudeltaan pitempikestoinen ohjelma. Ylimmän johdon tasolla nähdään muut kehittämismenetelmät soveliaammiksi, kuten strategia- ja prosessikonsultointi sekä johdon ”sparraus” tai mentorointi.
Koulutusohjelman painopisteet
Koulutusohjelman sisällössä korostettiin, että ohjelmalla tuli olla selkeät tavoitteet ja painopisteet. Lisäksi opiskelija joutui tekemään räätälöityjä johtamisanalyysejä ja perehtymään alan kirjallisuuteen ja soveltamaan saatua tietoa käytännön johtamiseen. Itseopiskelu kohdennettiin johtamisen ammatillisuuden syventämiseen ja laajentamiseen sekä johtamisen tutkimukseen. Opiskelijoilla oli aluksi tukena tutori, joka auttoi erityisesti julkisoikeuden ja lainsäädännön opinnoissa. Lisäksi opiskelijat joutuivat tekemään soveltuvuustestejä. Koulutusohjelma sisälsi seuraavia johtamisen välineitä ja teemoja:·strateginen johtaminen
·tiimi-, linja- ja projektijohtaminen
·verkkojohtaminen, asiajohtaja, henkilöjohtaja ja pedagoginen johtaja
·johtajan viestintä
·johtajuus ja tunneälyn käyttö työpaikalla
·organisaatiomuutokset ja niiden johtaminen
·muutosvastarinta ja sen voittaminen
·tekninen muutos oppilaitoksessa tai organisaatiossa, kansainvälistyminen
·henkilöstö-, talous- ja opetushallinto
·julkisoikeuden perusteet ja yleishallinto
Koulutuksen aikana tuli myös kehittämisehdotuksia, jotka koskivat tietoverkkojen hyödyntämistä johtamisen kehittämisessä, e-governance. Lisäksi tuli esille se, että koulutusohjelmissa tuli painokkaammin ottaa huomioon henkilöstön osaamisen johtaminen, knowledge management ja johdon reflektointi- ja analyysimenetelmät.
Tulokset
On oikeastaan ihme, että koulujen johtaminen ei ole noussut koulutuspoliittiseen keskusteluun sen ansaitsemalla vakavuudella vaikka Suomi huolehtii kansainvälisesti vertaillen kiitettävästi opettajankoulutuksesta, ketjuun on jäänyt rehtoreiden mentävä aukko. Kuitenkin paine koulujen ammattimaiseen johtamista kohtaan on kasvanut rehtorin roolin korostuessa. Opetushallinnossa on toteutettu 1990-luvun aikana syvällisiä muutoksia, jotka edellyttävät uudenlaista toiminta- ja johtamiskulttuuria.Kolmen vuoden aikana toteutettu johtamisohjelma onnistui yli odotusten. Opiskelijoita on ollut mukana 106. Koko koulutusohjelman (sivuaineen) suoritti lähes 50 henkilöä. Loput suorittivat osia täydentääkseen omia johtamisvalmiuksiaan. Suuriin osa opiskelijoista tuli Oulun läänistä, erityisesti Kainuusta ja Itä-Suomen läänistä. Merkille pantavaa oli myös se, että koulutukseen hakeuduttiin myös muualta Suomesta.
Palautteissa kävi ilmi, että koulutuksessa olevat henkilöt olivat olleet tyytyväisiä koulutuksen hinta laatu -suhteeseen. Lisäksi lähes kaikissa 106 opiskelijan johtaja-analyyseissä tuli esille se, että tutkija, tohtori, professori, opettaja, maisteri… ei ole automaattisesti hyvä johtaja. Tietopankissa (johtamisen kokemus- ja tunneälypankki) on satoja mielenkiintoisia tarinoita, joita hyödynnetään koulutuksen kehitystyössä. Kiitän tekijöitä analyyseistä. Te olette johtamisen näkijöitä! (JKä)
Runebergin torttu
Helmikuun viidentenä päivänä kohtaamme jälleen vakaasti pönköttävän ruskean lieriön, jonka kermaisen ytimen päällä tiirailee punaisena silmänä mansikkahilloa. Kaunistahan se on, siinä missä runoilijan teoksetkin. Mutta maku ratkaisee. Johan Ludvig Runebergin tuotanto, jonka aihepiireissä liikutaan rakkauden, luonnon, suomalaisen kansan ja isänmaallisten sankaritarinoiden alueilla, on oiva vastaveto megaviihteeksi paisuneelle populaarikulttuurille. Tosin viihteeksi se meni viime itsenäisyyspäivän aikuinen keskustelu Maamme-laulun vaihtamisesta Finlandia-hymniin. Ehkä kalabaliikki on kuitenkin tulkittava huomion herättäjäksi, sillä Runskin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta.
Runski ansaitsi vuosien 1808 - 1809 ruotsalais-venäläisestä sodasta kertovilla sankariballadeillaan kannuksensa suomenruotsalaisissa kulttuuripiireissä. Silloisiin oloihin nähden hän oli soveliain Suomen kansallisrunoilijaksi. Olihan kyseessä sentään kunnian palautus sodan veteraaneille, niille keihäänkärkenä mylviville suomalaisille, joiden häviämä sota osoittautui kuitenkin myöhemmin itsenäisyytemme kannalta voitoksi. Mutta maku ratkaisee, Runski ei ihannoinut sotaa, vaan sankaruutta. Kun Torpan tyttö huomaa sulhasensa karanneen rintamalta, hän suhtautuu asiaan varsin ehdottomasti:
Äiti, armas mulle hauta tee, jo muutan mullan rakoon;
se mies, jot uskoin, rakastin, on mennyt, raukka, pakoon.Runski varmasti tiesi mistä puhui. Mutta tekeekö enää sotatantereiden ylväs briljeeraaminen anglosaksiseen malliin matkapuhelintolpin aidatun Euroopan reunan kansallisromanttiseksi kulttuurivaltioksi? Aleksis Kivi Nummisuutareillaan pani tortut suuhun Runebergille ja samalla koko suomenruotsalaiselle itseään kutsuneelle älymystölle, joka mielestään loi suomalaista kulttuuria. Härregud, johan tortun lykkäsi.
Useimmille nuorille Runski ei merkitse enempää kuin satunnaisia peruskoulun äidinkielen tunnilla kuultuja vanhalta kalskahtavia ilmaisuja. Minulle suomenkielen sanojen tappolistalla ovat siitä lähtien olleet latinan vokatiivia muistuttavat ilmaisut, ah, mi sekä oi. Kun ruotsinkielinen älymystö joi kahvia salongissaan määkien Vänrikki Stoolin tarinoita, todelliset kuormarengit raatoivat kaskimailla. Eivätkä ne kaskimaat edelleenkään lopullisesti ole tukahtuneet. Alla kytee vielä. (Antti-Jussi Valkama, KOKY)
Opiskelisinko opeksi?
Parhaillaan kevätaurinko on kauneimmillaan. Räystäät tippuvat vettä ja lämmön voi jo ihan oikeasti tuntea. Tähän aikaan vuodesta mieleni palaa aina muutamien vuosien taa kevääseen, jolloin oli ylioppilaskirjoitusten ja koulutukseen hakemisen aika. Muistan kuinka itsenäistymisen kynnyksellä mieli oli sekaisin odotuksen, onnen ja jännityksen tunteista: kirjoitusten oli pakko mennä hyvin, oli pakko päästä opiskelemaan opettajaksi…
Ihmisillä on eräs yhteinen pahe: halu ryhtyä toistensa opettajiksi.
Hakupapereita täytellessäni mietin, miksi oikeastaan halusin opettajaksi. Olin tiennyt sen jo kauan ja pyrkinyt tavoitettani kohti. Yläasteella työharjoittelut olin kouluissa ja hankkiuduin mahdollisimman moniin koulutuksiin, joista ajattelin olevan hyötyä myöhemmässä ammatissani. En siis voinut muuta kuin toivoa, että kaikki menisi hyvin ja pääsisin opiskelemaan toiveammattiini.
Kirjoitusten jälkeinen aika meni pääsykokeisiin lukiessa. Vähän kieltämättä väsytti, mutta en antanut tunteelle tilaa vaan ajattelin tekeväni työtä viimeiseen hikipisaraan asti. Pääsykokeiden jälkeen olo oli odottava: osasinko antaa itsestäni parhaan mahdollisen kuvan, luinkohan kirjan sittenkään tarpeeksi hyvin. Pettymys oli tietysti suuri, kun kuulin, että opettajaa minusta ei aivan heti tukisikaan. Ei siis aivan heti, mutta vuosi kouluavustajana antoi minulle varmuuden siitä, että olin oikeilla jäljillä.
Opettaessa oppii.
Vuosi lisäsi elämänkokemustani ja itsevarmuuttani. Kesäkuun puolessa välissä kiskot veivät etelän sijasta pohjoiseen ja aurinkoiseen Kajaaniin päiväksi pääsykokeiden pariin. Annoin kaikkeni ja toivoin, että kova työ palkittaisiin. Pääsykoe koostui ryhmätehtävästä, yksilöhaastattelusta ja kirjatentistä ja vapaaehtoisesti sai antaa näytteen joko äidinkielessä, liikunnassa tai matematiikassa. En muuten edelleenkään muista miltä haastattelijani näyttivät, joten jännitystä on täytynyt olla ilmassa. Sen vain muistan todenneeni, että ottakaa minut nyt ihmeessä sisään, tämä on ammatti, jossa haluan toimia!Jonkin asian hallitseminen vaatii taitoa, mutta on myös taito sinänsä osata opettaa se toiselle.
Kajaanista tuli uusi kotikaupunkini ja Kajaanin OKY:stä opiskelupaikkani. Edelleenkin, kolmen vuoden jälkeen, mietin silloin tällöin mielessäni sitä, kuinka onnekas olin, että pääsin koulutukseen, jossa jokainen päivä on erilainen. Monet kerrat olemme nauraneet, kun ensin olemme saattaneet musiikin tunnilla laulaa siilin syyslaulua ja sen jälkeen suunnistaa Vimpelin metsikössä aivan kuten pienet koululaiset konsanaan. Vaikka opiskeluumme on välillä raskastakin ja kasvatustieteen ja muut teoriapainotteisemmat opinnot vaativat paneutumista, on koulutuksemme monipuolisuus ehdottomasti yksi parhaimmista puolista, sillä monipuolisia taitojahan me tarvitsemme, me tulevat opettajat. Koulu on paikka, jossa jokaisen tulisi viihtyä. Opettajat päiväkodeissa ja kouluissa pyörittävät melkoista ratasta, sillä kenenpä kulkuun ei opetus ja koulutus Suomessa vaikuttaisi! Ja muuten tiesitkö, että kautensa näinä päivinä käynnistävistä kansanedustajista 27 on opettajia!Kyllä akateemisia oppituoleja riittää, mutta vähemmän tapaa jaloja ja viisaita opettajia.
Tulevaisuus on aina lähempänä kuin uskommekaan. Mekin Kajaanin 546 tämänhetkistä opettajaopiskelijaa teemme joskus vielä historiaa. Voisinpa jopa väittää, että opettajan ammatti on kutsumusammatti, joka pian näyttää todelliset kasvonsa. Parhaimmillaan opettaminen ja oppiminen ovat vuorovaikutusta ja jokapäiväisiä uusia elämyksiä, sen olen tämän kolmen opiskeluvuoteni aikana saanut uudestaan huomata. Jos saisin päättää, pitäisi opettajankoulutukseen valita ihmisiä, jotka aidosti sinne haluavat. Ihmisiä, jotka ajattelevat oppijoiden parasta ja pyrkivät tekemään kaikkensa.Hakuaika opettajankoulutukseen päättyy taas 26.4. Siihen mennessä sadat tähän koulutukseen hakijat ovat tehneet ison päätöksen elämässään. Jos tätä juttua lukiessasi viimeistään teet ratkaisevan siirtosi, toivotan sinulle onnea ja tsemppiä; pääsykokeistakin selviää, kun on vain oma itsensä ja tekee aina parhaansa. Ja tänä keväänä kymmenille Kajaanista valmistuville toivotan matkaan onnea, joustavuutta, kekseliäisyyttä, avaraa luonnetta ja paljon laadukkaita mahahappoja, sillä eiväthän ne opettajat muuta tee kuin opettajainhuoneessa kahvia litkivät – eiväthän? (Henna Nikula, pj. Opela Ry)
Minun uuden vuoden lupaukseni
Tänä vuonna opiskelen ahkerammin. Käyn ulkoilemassa ja punttisalilla. En syö rasvaruokaa enkä niin paljon karkkia kuin aikaisemmin. Venytän pinnaani lasten kanssa. Ja muistan sanoa useammin vaimo kullalle, että rakastan sinua. Siinäpä sitä on lupauksia opiskelijan arjesta - aikuisopiskelijan arjesta.
Opiskelijan arki voi olla moni mutkaista. Ei ole rahaa ja aina on töitä odottamassa: tenttejä, seminaareja, tutkielmia ja monta muuta juttua. Tulevaisuus on auki ja mistään ei voi olla vielä varma. Sitä elää niin kun ei tiedä paremmasta. Paitsi että minä aikuisopiskelijana tiedän, mutta tämä opiskeleminen vain nyt tuli tähän väliin. Yhden vaimon miehenä, kahden lapsen isänä ja aikuisopiskelijana sitä tietää, että pitäisi tehdä opinnot rivakkaan tahtiin, että se oikea elämä voi sitten alkaa.
Olen keskustellut yliopistolla monen aikuisopiskelijan kanssa ja olen tullut siihen tulokseen, että jonkinlainen kriisi on läpikäytynä, ennen kuin tulee lähdettyä opiskelemaan aikuisiällä. Kriisi voi olla kova sana ja moni käyttäisi ehkä nimitystä prosessi. Omalla kohdalla se toimi niin, että minun piti menettää omakotitalo homeelle ja melkein terveyteni edelliselle ammatilleni ennen kuin tajusin, että ehkä minun pitäisi kouluttautua uudelleen. Onneksi perhe on koossa edelleen ja auttaa jaksamaan uuden elämän aloittamisessa.
Opiskelu aikuisiällä ei ole läheskään niin yksinkertaista kuin nuorempana. Aikaisemmin ei tarvinnut miettiä asiaa kuin omasta näkökulmasta. Nyt asia on jo paljon mutkikkaampi. Oman itseni lisäksi minun tulee selvittää asiat myös puolison, isän ja työntekijän näkökulmista. Ja vasta sitten kun ne kaikki loksahtavat paikoilleen, voi opiskelu alkaa. Perheellisenä aikuisopiskelijana sitä ei voi vain ajatella itseään ja mahdollista loistavaa tulevaisuuttaan. Ensin täytyy huomata itse muutoksen tarve elämässään. Pohtia: onko minusta vielä opiskelemaan? Pärjäänkö nuorten ja viisaiden ihmisten maailmassa? Sitten on mietittävä asia yhdessä perheen kanssa. Miten se onnistuu? Voiko isi lähteä reissuhommiin useaksi vuodeksi? Mitä se vaatii perheeltä henkisesti? Entäpä taloudellisesti kun toinen palkkapussi jääkin saamatta? Mistä maksetaan kaikki laskut ja mistä saadaan perheen pienimmälle uusi toppahaalari? Entäpä mistä löytyy aikaa pojalle joka kiukuttelee ikäväänsä kun isi tulee kotiin viikonlopuksi? Sitten kun on saanut itselleen perusteltua edellä mainitut seikat, niin onkin aika ottaa selvää miten töissä suhtaudutaan asiaan ja pääsenkö edes kouluun. Saanko opintovapaata ja kuinka paljon? Mitä tukia minun tulee hakea? Mistä asunto? Pitääkö minun todella ilmoittaa ”asumuserosta” sen takia että saan asumislisää opintotuen kyytipojaksi?!
Kun kesällä täytin 30-vuotta, keskustelimme vaimoni kanssa, että nyt on sopiva hetki rakentaa tai minun opiskella. Pitkällisen pohdinnan jälkeen tulimme siihen tulokseen, että nyt minulla on vielä paukkuja opiskella, mutta onko vielä viiden vuoden päästä? Päädyimme siis opiskeluun rakentamisen sijasta. Ilman vaimon, vanhempien ja appivanhempien apua ei opiskelusta tässä elämänvaiheessa tulisi mitään.
Joka viikko kysyn itseltäni: olenko minä ihan viisas kun olen itseni tällaiseen pestiin laittanut? Kärsivätkö lapset siitä kun isi ottaa pari vuotta elämästään opiskeluun ja reissuhommiin? Olisinko voinut jatkaa entisiä latuja pitkin? Kuitenkin kaiken pahan olon ja huonon omatunnon lävitse minun tulee myöntää itselleni, että nyt tai ei koskaan. Vielä ei ole liian myöhäistä.
Vaihtelevan koulutustaustani myötä olen ymmärtänyt elinikäisen oppimisen merkityksen. Koulutukseni ja elämänkokemukseni ovat kaikessa värikkyydessään hyvä kokonaisuus. Haluan kehittyä ihmisenä ja kehittää taitojani jatkossakin. Tämän koulutuksen jälkeen olen siis luokanopettaja ja kasvatustieteen maisteri. Omalta osalta haluankin rohkaista ihmisiä tekemään rohkeita päätöksiä elämässään. Silloin kun tuntuu vaikealta, täytyy vain pitää katse tavoitteissa, tarttua tilaisuuteen ja muistaa mitä maalissa odottaa. Uudenvuoden lupauksista kannatta pitää kiinni. Sitä ei tiedä, vaikka ne toteutuisivat. (Markku Mäkelä, KOKY:n opiskelija)
Hiljainen huuto tyhjyyteen
Siitä on nyt kolmisen kuukautta kun tänne muutin. Tavarat oli tuotu jo etukäteen ja itse tulin junalla perässä. Paperinen kauppakassi levisi keskelle sateista ja synkkää Pohjolankatua. Ei se minua haitannut, olihan minulla kainalot, mihin pystyin tunkemaan kaikki kurkut ja jauhopussit. Mutta kun ei ollut ihan varma missäs päin se uusi koti olikaan. No, löytyihän se viimein kaikkien niiden bussipysäkkien jälkeen, missä piti pysähtyä parantelemaan tavaroiden asentoja sylissä. Vihdoin sain raahattua itseni ja kantamukseni likomärkinä hissittömän talon neljänteen kerrokseen. Kajaani oli ottanut minut avosylin vastaan.
Seuraavana päivänä alkoikin opiskelut ja uskomaton paperisota. Ei minua haitannut, vaikka jokaisesta todistuksesta ja paperista piti hommata kopiot, ja kopion kopiot sekä leimat kaikkiin niihin eri tahoilta. Mitäpäs sitä muutakaan tekemistä olisi ollut. Mutta kuinka yksi virallisen notaarin virallinen allekirjoitus voi maksaa niin paljon. Ehkä virallisella notaarilla on ihmeellinen röntgensilmä, millä se näkee tarkemmin kuin kukaan muu. Niin minä sen asian ratkaisin.
Olin kuullut jostain että Kajaani on pyörävarkauksien osilta Suomen ykköskaartia. Minä päätin silti uhmata kohtaloani, enkä hommannut kaksinkertaisia kettinkejä rakkaaseen Tunturiini. Liekö omaa tyhmyyttäni, mutta eipä ole pyörää pariin kuukauteen näkynyt. Ei se minua haittaa että uudenveroinen lukittu pyöräni vietiin. Olenpahan päässyt kävellen paikkoihin, mihin ei pyörän kanssa olisi tullut eksyttyä. Mutta on se turhauttavaa nähdä ne lukuisat menopelit poliisilaitoksen varastossa, mitä kukaan ei hae pois.
Onneksi sentään opiskelu sujuu. Ei minua haittaa vaikka opettajat muuttavat työjärjestystä viime tingassa ja siirtävät tuntejaan iltahämäriin. Kyllähän nuori ihminen jaksaa olla koulussa kaksitoista tuntia putkeen ja eihän sillä opiskelijalla muuta elämää tarvitse olla kuin koulunkäyntiä. Mutta kyllä sitä jo vähän kaipaa sitä joululomaa. Sitä että saa heittäytyä lapselliseksi ja olla vaan. Siis olla vaan ja kirjoittaa kaikki palauttamattomat esseet ja oppimispäiväkirjat. Omaa laiskuuttaan kun ei ole itseään ottanut niskasta kiinni ja tehnyt töitä iltakahdeksan jälkeen koulun päätyttyä. The Joulukalenterin Kerttua siteeraten; toivottavasti kevätlukukaudella menee paremmin. Levollista joulunaikaa kaikille teille opiskelijatoverit! (Jonna Yli-Jylhä, Luokanopettajaopiskelija, Kajaanin OKY)
Unelmien matkassa
Toisin kuin monista tämän palstan kirjoituksista käy ilmi, opiskelijan elämä ei aina ole hauskaa. Siihen kuuluu myös raakaa työtä: loputtomia luentoja, harjoituksia, harjoitteluja, esseitä, oppimispäiväkirjoja, paikasta toiseen päättömänä juoksentelua, teemaseminaareja, alustavaa gradun suunnittelua ja taas esseitä. Ja sitten kun koulun käytävillä törmää ihmisiin, joista ei tunne puoliakaan niin hyvin kuin pitäisi eikä pidä puolistakaan niin paljon kuin he ansaitsisivat.
Hyviä uutisia. Tekstini ei tule olemaan valitusvirsi. Minä nimittäin aion kertoa teille, mikä pitää minut hengissä ja luovuuteni kukassa yliopistomaailmassa, joka aina välillä näyttäisi tappavan kaiken luovuuden. Vastaus on hyvin yksinkertainen. Se on taito, jonka hallitsevat varmasti kaikki ja joka aina toisinaan vaatii uskallusta heittäytyä. Se on portti uusiin seikkailuihin ja mahdollisuuksiin. Joko arvaat? Kyllä, kyseinen taito on taito unelmoida.
Minulla on paljon unelmia. Minä unelmoin oikeastaan milloin vain ja missä vain. Häpeäkseni tunnustan, että etenkin luennot ovat mitä oivallisimpia tilanteita unelmointiin. Kun toiset välttävät tenttiin lukemista pesemällä ikkunoita, minä vietän aikaani tenttikirjan ääressä, mutta ajatukset muissa sfääreissä. Pitkätkin kävely- tai juoksulenkit taittuvat nopsaan, kun annat ajatustesi juosta mukana. Huono puoli on vain se, että riskit jäädä auton alle tai joutua pyöräilijän töytäisemäksi kasvavat huomattavasti…
Minä haaveilen matkustamisesta uusiin ja ihmeellisiin paikkoihin. Minä käyn elokuvissa ja pakenen niissä luotuihin toisiin todellisuuksiin. Minä unelmoin patikkareissusta Lapissa parhaan ystäväni kanssa. Joskus kuvittelen olevani näyttelijä, toisinaan haaveilen ohjaavani näytelmiä. Tahtoisin myös kovasti vaihtaa sanasen J. R. R. Tolkienin kanssa hänen kirjoistaan. Harmi vain, että kyseinen hengenjättiläinen kuoli jo ennen minun syntymääni.
Taivaanrannan maalari, tuhahdat nyt. Oikein! sanon minä. Minusta haihattelussa ja pää pilvissä elämisessä ei ole mitään hävettävää, kunhan jalat ovat tukevasti maan pinnalla. Parhaiten jalat pysyvät maassa, kun omiin unelmiinsa uskoo. Unelmat nimittäin ovat itselle asetettavien päämäärien ensimmäinen aste. Ihmisellä, jolla ei ole unelmia, ei myöskään ole päämääriä. Olen kuullut sanottavan, että unelmilla on taipumus toteutua. Se ei tietenkään tapahdu itsestään, sillä unelmat toteutuvat vain, jos unelmoijalla on tarpeeksi halua, rohkeutta, intoa, voimaa ja tarvittaessa myös tukea tehdä ne todellisiksi. Tietysti on niitäkin unelmia, jotka syystä tai toisesta tuntuvat mahdottomilta. Hyvänä esimerkkinä tästä olkoon tuo haaveeni tavata jo edesmennyt merkkihenkilö. Mutta toteutumattomiakaan haaveita ei kannata haudata. Niille voi löytää vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Kuvittelepa vain, kuinka monen hienon romaanin, upean runon tai maailmaa mullistavan elokuvan aiheet nytkin elävät jonkun ihmisen muka toteutumattomissa haavekuvissa. Aivan niin, mielikuvituksestahan ne parhaimmat ideat hengentuotteisiinkin aina löytyvät!
Kello käy jo alkuyön tunteja, ja historian tenttikirja odottaa edelleen lukijaansa. Mutta minäpä keitänkin kupillisen lämmintä kaakaota, istahdan nojatuoliini ja siirryn tämänhetkisen lempiunelmani taajuudelle. Tässä unelmassa on eräästä menestyneestä elokuvatrilogiasta tuttuja maisemia, seikkailua vuorilla, vehreissä metsissä, aavoilla tasangoilla ja vulkaanisilla alueilla – sekä opiskelua englannin kielellä. Kuka tietää? Jo vuoden kuluttua tämä haave voikin olla totta… (Mirva Alakarhu, KOKY:n opiskelija)
Bassobaritoni Petri Pussila Bumtsibumissa
Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä luokanopettajaksi valmistunut ja pitkään Kajaanissa eri opetustehtävissä – opettajankoulutusyksikössäkin – vaikuttanut bassobaritoni Petri Pussila esiintyy MTV3-kanavan Marco Bjurströmin juontamassa suositussa Bumtsibum-musiikkiohjelmassa lauantaina 21.2. kello 20.00. tenori Aki Alamikkotervon kanssa. Esa Niemisen joukkueessa voittoa tavoittelevat Kirsi Ranto ja Heidi Kyrö. Klassismusiikkipainotteista viihdettä on lauantai-illan ratoksi siis luvassa. (JV)
Haku liikunnan 38 ov sivuaineopinnot
Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö järjestää yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa liikunnan 38 ov sivuaineopinnot. Yhdessä opettajakelpoisuuteen oikeuttavan (opettajan pedagogiset opinnot suoritettu) yliopistotutkinnon kanssa nämä sivuaineopinnot antavat liikunnan opettajan kelpoisuuden perusopetukseen.
Opinnot toteutetaan pääsääntöisesti Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja ne alkavat elokuussa intensiiviviikolla. Opinnot on mahdollista suorittaa 3-4 lukukaudessa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan.
Lisätiedot opinnoista: koulutussuunnittelija Sannaleena Tuomikoski 040 – 8495 834 / sanna.tuomikoski@oulu.fi
Koulutukseen haetaan liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan sivuainevalintojen kautta. Haku on kaksivaiheinen. Valintakoe sisältää kirjallisen osion, soveltuvuuskokeen ja liikuntakokeet.
Hakuaika päättyy 26.3.2004. Valinnat pidetään 29.4.2004 Jyväskylässä.
Hakuohjeet ja – lomakkeet sekä valintaperusteet tulostettavissa Jyväskylän yliopiston sivuilta http://www.jyu.fi > tiedekunnat > liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta > ajankohtaista
Lisätiedot hakuedellytyksistä ja valinnoista: opintoasianpäällikkö Juha Rantakari 014 – 260 2004 / rantakar@sport.jyu.fi
Kajaanin opettajankoulutusyksikössä järjestetään valintoihin ja opintoihin liittyvä tiedotustilaisuus 16.2.2004. klo 16–18 / L 220 (ST)
Esa Kirkkopellon Mahnovitsina valloittaa Generaattorin
Kajaanin Generaattorilla saa lauantaina 14.2.2004 ensi-iltansa Esa Kirkkopellon näytelmä Mahnovitsina. Kirkkopelto ohjasi näytelmän vuonna 1992 Helsingin Ylioppilasteatterille. Mahtipontinen, vauhdikas ja intensiivinen Mahnovitsina oli yleisömenestys ja saavutti nopeasti kulttimaineen. Se kahmi kotimaisia teatteripalkintoja ja kiersi Euroopassa. Plays International -lehden kriitikko ylisti Mahnovitsinaa yhdeksi pelottavimmista esityksistä, mitä on koskaan nähnyt.
Kajaanin Harrastajateatterin ja Generaattorin yhteistuotantona esitettävä Mahnovitsina kertoo Ukrainan kansannousun (1918–1921) johtajasta Nestor Mahnosta, jonka anarkistit auttoivat puna-armeijaa lyömään vastavallankumouksellisen valkoisen armeijan. Sen jälkeen puna-armeija tuhosi Mahnon joukot. Esityksen ohjauksesta vastaa Eino Saari, koreografiasta Mikko Orpana ja musiikista Viikset & Takatukka.
Kajaanin toteutuksessa vastauksia näytelmän esittämään haasteeseen on lähdetty etsimään hurmoksellisten tanssien, monimielisten näyttämökuvien ja voimakkaan musiikkimaailman kautta. Kuusihenkinen nuori yhtye Viikset & Takatukka on säveltänyt suurimman osan näytelmän musiikista. Vaikutteita sävellystyöhön on ammennettu mm. itäeurooppalaisesta kansanmusiikista, rockista, punkista ja vaihtoehtohevistä.
Mahnovitsinan työryhmä koostuu 12–24-vuotiaista kainuulaisnuorista. Sodan julmuuksia, anarkismia, unelmien sortumista ja 1900-luvun viisausjärjestelmiä käsittelevä esitys onkin tematiikaltaan tekijöilleen erittäin haastava. Yhdeksi näytelmän keskeisistä aiheista nousee nuoret itse. Esityksen pyrkimyksenä on saada heidän äänensä ja vimmansa kuuluviin.Viiden kuukauden harjoitusprosessin aikana nuoret ovat saaneet koulutusta mm. ääni-improvisaation, tanssin, valo- ja äänisuunnittelun sekä näyttelijäntyön alueilta.
Mm. Jumalan teatterista ja useista teatteriohjauksistaan tunnettu ohjaaja-filosofi Esa Kirkkopelto väitteli syksyllä 2002 Strasbourgin yliopistossa teatteritaiteen tohtoriksi otsikolla ”Metafysiikan tragedia – lisäyksiä näyttämön teoriaan”. Hänen viimeisin ohjaustyönsä, blueskomedia ”Vetoapua ja läheltä piti tilanteita” nähtiin viime syksynä Helsingissä Q-teatterissa.
Kajaanin Harrastajateatteri: Mahnovitsina. Ensi-ilta 14.2.2004 klo 19.00. Muut esitykset: 16.2., 17.2., 18.2., 21.3., 24.3., 26.3., 27.3., 31.3. ja 2.4.2004 kello 19.00 alkaen. (ES)
Varaslähtö ystävänpäivään Paltaniemen Eino Leino -talossa
Runoja ja lauluja rakkaudesta ja ystävyydestä -nimellä järjestivät Kainuun lausujat tämän vuoden toisen runokahvilan Paltaniemellä Eino Leino -talossa torstaina 12.2. Runokahvilassa esiintyivät Lea Suopelto ja Timo Koskelo (lausunta) sekä Heikki koskelo (laulu) ja Janne Väätämöinen (kitara). Runoesityksen tekstit ovat Lea Suopellon kirjoittamia ja 30 minuuttisen esityksen ohjasi Juha Vartiainen. Runoista on olemassa neljä korttia joita on myynnissä Eino Leino -talossa ja Lea Suopellolla. (LSu)
Esityksen päätteeksi on helppo huokaista.
YSTÄVÄNPÄIVÄTERVEISIN KAMPUS-LEHDEN TOIMITUS
Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) maaliskuun numeroon 17.3.
mennessä mieluiten sähköisesti tänne.
| Sivut päivitetty 16.02.2004 |
