HELMIKUU 2003

---

Ei liikaa älliä - se voi jarruttaa kehitystä
(Kulttuuriteollisuuden lisä- ja täydennyskoulutus 15 ov kulttuurin ja sisällöntuottajien ammatinharjoittajille)

"Kun luot - luo maailma"
Lauri Viita

Poukkoilin opettajankoulutusyksikön päärakennuksen käytävällä tuona tammikuisena perjantaina ja ihmettelin, kun opettajaa ei näkynyt. Meitä oli kaksi, minä ja Hilkka. Hilkka tuumasi, että näyttää tulevan vapaa ilta. Siinä sitten asiaa Anja Hongistolta tarkistettuani kuulin opetuksen alkavan kerrosta alempana. Me molemmat kiepsahdimme siinä sitten kerrosta alemmaksi ja istahdimme kahvikupposen äärelle. Nyt rupesi opettajakin näkymään ihan oikeasti. Meitä innokkaita oppijoita oli nyt paikalla yli puolet ryhmästä. Ja kuinkas muutenkaan, eihän se Hilkkakaan mihinkään lähtenyt, vaikka sanoi iltaloman olevan lyhyen puoleinen.

Luennoitsijanamme toimiva mediapsykologi Jukka-Pekka Wuorikoski esittäytyi luovuuskouluttajaksi. Hän kertoi suunnittelevansa myös viestintästrategioita yrityksille ja tekevänsä kaunokirjallisten teosten kustannustoimintaa yrityksensä ORSON Oy:n kautta. Mukaansa hän oli ottanut myös uusimmat runoteoksensa, joita en malttanut olla ostamatta. Luvassa oli matka luovuuden alkulähteille ja siihen junaan minäkin olin innolla lähdössä. Nakkasin piponi reppuun eikä minun tarvinnut pinnistellä läsnäoloani - kiire ja nälkäkin oli unohtunut.

 

Luovuuden määritelmä

"Miten parhaiten vuorelle päästä vois,
vain nouse ja muu jätä mielestä pois."
Nietzche

Luovuus on uusien toimintamallien ja vaihtoehtojen oivaltamista, luovaa ongelmanratkaisu- ja assosiointitaitoa. Se on tilannetajua, hengissä säilymistä ja eräänlainen korvaavuusprosessi, jossa vanhan tilalle syntyy uusi idea tai tuote. Mietin, kuinka minä voisin soveltaa luovia ratkaisuja omassa työssäni ja elämässäni. Opettaja kertoi valtion organisaation olevan byrokraattisuudessaan pahin luovuuden tuhoaja. Joku siinä kertoi, että verotoimisto on niitä pahimpia luovuudesta vapaita paikkoja. Entäpä sitten yliopisto? Päässäni pyörähti filminauha ja siinä samalla 20 vuotta. Tuona aikana luovuus välineellistyi, aikaa jaettiin entistä pienempiin osiin ja projektoitiin. Uusia toimintamalleja ja käytäntöjä siinä sivussa syntyi. Luovat ratkaisut tulivat elinehdoksi. Luovat ihmiset jaksoivat venyä ja painaa pitkää päivää väsymättä. He etsivät stimulaatiota urheilusta ja kulttuurista. Heistä tihkui positiivisuus, leikillisyys ja uuden oppimisen halu.

Koska luovuus on peittyvä ominaisuus, niin 40-vuotiaana on enää 20 - 25 % luovuudesta käytössä. Silloin 4-vuotiaana kullakin oli käytössä jopa 90 %. Vielähän tuon muistaa kuinka seurusteli mielikuvitusolentojensa kanssa. Se on kuulemma eräänlainen lisäulottuvuus persoonassa ja auttaa oman identiteetin kasvussa. Pitäisikö tässä sitten matkata tuonne 4-vuotiaan tasolle? Luovuutta kun ei voi tuottaa, sitä voi vain herätellä. Älykkyys, luovuus ja lahjakkuus ovat toisiaan leikkaavia ominaisuuksia. Luovat ihmiset ovat aina älykkäitä, mutta älykkäät ihmiset eivät välttämättä ole luovia ja lahjakkuus on sosiaalinen määritelmä.

Mietin siinä, kannattaisiko tuota luovuuttaan jollakin tavalla herätellä. Olisinko yhtään onnellisempi, jos oppisin olemaan vielä luovempi? Luovuusoptimi kuulemma sijaitsee kouluarvosanoissa 7,5 keskiarvon kohdalla. Siis kympin ja nelosen oppilaat olisivat tässä luovuuskäyrällä kaikista matalimmalla. Tähän sopii vanha sanonta: "Jos on huono muisti, pitää olla hyvät jalat". Luovuuden arvostaminen näkyy jo tässä ajassa ja tulevaisuudessa numeroita annetaan sosiaalisista taidoista, tunteista ja kyvystä nähdä unia. Muistaakseni valtion uusi palkkausjärjestelmäkin kannustaa rahallisesti uusien työmenetelmien oivaltamiseen ja innovaatioiden etsimiseen. Sosiaaliset taidot on myös osa uutta järjestelmää. Verkostojen ja ryhmätöiden voima moninkertaistaa uusien ideoiden määrän. Yksin ei siis kannata nurkassaan nyhertää.

Luovat ihmiset toimivat elämässään siten, että heillä on aina Ässä-kortti takataskussaan. Heillä on monta rautaa tulessa ja näin ollen, jos yksi suunta ei vedä, jää tilalle toinen. On tutkittu, että luovan henkilön frustraatioiden ja paineiden sietokyky on korkea. He ovat tuotteliaita ja uskaliaita ottamaan riskejä. Luovuus on kykyä havaita asioita kokonaisvaltaisesti. Tämä taitohan politiikoilta usein puuttuu. Luovuus on täydennys- ja assosiointikykyä sekä kriittistä suhtautumista ja kurinalaisuutta omassa työssään. Luovuus on elämänmalja - elossa pysymisen edellytys - ja se on ehtona myös suomalaisen kulttuurin säilymiselle.

 

Luovuuden ja unennäön vuosisata 2003 - 2100

"Luova työ on aina - alusta alkamista"
Juhani Siljo

Opettaja antoi meille yön ajaksi mietittäväksi oman Mantra-sanan. Yritin illalla miettiä sitä aivan tietoisesti, mutta mitään ei sen kummemmin noussut esille. Yöllä heräsin kuin kylkeen olisi pistetty. Minulle ilmoitettiin, että minun Mantrani on "suolakurkku". Koko yön näin valtavasti unia. Alitajunnan työstäessä edellisen illan asioita. Kun lauantai koitti, pääni aivan kihisi päästä kertomaan oma Mantrani. Vasta päivän päätteeksi sain tuoda julki oman sanani ja kertoa sen taustat.

Näin perustelin omaa Mantraani:
· pitää hengissä
· kohottaa verenpainetta
· liittyy suomalaiseen perinteeseen
· säilyy
· on tuotteistettu
· piristää
· on osa suomalaisuutta - koska, meidän suomalaisten ja unkarilaisten veri on suolaisempaa kuin muiden kansakuntien
· symbolinen merkitys.

Muiden Mantrat liittyivät rauhaan, rakkauteen, luontoon jne. Näiden Mantrojen lisäksi Aristoteles on antanut 10 sanaa, joilla voidaan selittää ja ymmärtää maailmaa. Muita sanoja ei kuulemma tarvitakaan. Ne sanat ovat: määrä, laatu, suhde, tila, aika, paikka/asento, tekeminen, kärsiminen, oleminen ja omaksuminen. Kun vielä oppii kolme tosilausetta, jotka sisältävät tiedon, läsnäolon ja tunnustuksen, on oppinut kirjoittamaan vaikkapa runon. Tässä kohtaa minut valtasi halu antaa runon tulla…ja se tirahti luentokansion lehdelle näin:

"Sanojen pirtaan lyö.
Astu mielen siltaa luo.
Rinnassa palavan halun kisko
vanhan viittasi alta into.
Ravitse mielesi pyhättö.
Raivaa uusi tila unelmille."

Objektiivinen ja subjektiivinen kirjoittaminen

Objektiivinen kirjoittaminen on turvallista, mutta usein se on latteaa ja jäykkää. Se pyrkii yleisiin ratkaisuihin. Siellä on paljon fraaseja ja kliseitä. Lukija arvaa tekstisisällön. On paljon toistoa ja monimutkaista kieltä. Objektiivisuutta tarvitaan hallinnon ja liike-elämän teksteissä, mutta lehtiartikkelit voisivat olla subjektiivisia.

Kun halutaan vaikuttaa vastaanottajaan, käytetään persoonallista subjektiivista kirjoitustapaa. Se on tehokasta ja jää paremmin mieleen. Kirjoittamisessa käytetään uusia muotoja, sävyjä ja vivahteita sekä tunneulottuvuuksia. Tunteet ovat osa subjektiivista kirjoittamista. Luova sisällön tuottaminen on siis tätä subjektiivista asian käsittelyä. Sisällöntuotanto on yksi osa kulttuurin tuotantoa, toinen osa on luoda sisällölle esitysmuoto. Siihen perehdyimme toisen viikonlopun aikana, mutta se vaatisi sitten jo romaanin kirjoittamisen. (LSu)

"Hän näkyy, hän näkyy!
Huusi Muumipeikko.
Hänhän on suloinen!"
Tove Jansson/Näkymätön lapsi
Motto: Luovuus on näkyväksi tekemistä.

 

 

Yleisöpula vaivasi vaalipaneelia

Lähestyvät eduskuntavaalit ovat puhututtaneet myös opiskelijaväkeä. KOKY:n opiskelijoista iso osa on kotoisin Kainuun ulkopuolelta, joten paikalliset ehdokkaat ovat jääneet monille opiskelijoille tuntemattomiksi. Tilanteen korjaamiseksi päätettiin järjestää Opelan nimissä kampukselle vaalipaneeli, jossa voisi tutustua eri puolueiden kainuulaisiin ehdokkaisiin ja heidän näkemyksiinsä.

KOKY:n juhlasaliin kokoontui keskiviikkona 19.2. joukko eduskuntavaaliehdokkaita ja opiskelijoita. Mukana oli 13 ehdokasta jokaisesta puolueesta: Reino Leinonen ja Terho Pesola (SKP), Liisa Tähkäpää (kok.), Maija Laakso (Muutosvoimat), Suoma Levy ja Jaakko Mikkola (kd.), Sami Kilpeläinen ja Paula Lehtomäki (kesk.), Antti Määttä (sd.), Jaakko Kettunen (ps.), Anne Huotari ja Vesa Kaikkonen (vas.) sekä Päivi Suutari-Nieminen (vihr.). Tilaisuuden juonsi äidinkielen ja viestintäkasvatuksen opettaja Juha Vartiainen, joka piti ehdokkaat ja puheenvuorot jämptisti järjestyksessä.

Juha aloitti tilaisuuden kertomalla eduskuntavaaliehdokkaille lyhyesti opettajankoulutuksesta ja esittelemällä paneelipaikkana toimineen Martti Helan salin. Ensimmäinen kysymyssarja koskikin sitten Kajaanin opettajankoulutusyksikköä ja sen toimintaa. Saimme kuulla vastauksia laidasta laitaan ja todeta, että valitettavasti osalla ehdokkaista ei ollut edes "hajua" yksikkömme asioista. Vaikka kukaan ehdokkaista ei muistanutkaan KOKY:n iskulausetta "Elämän totuutta etsi", lähes kaikki ehdokkaat tiesivät KOKY:n olevan hallinnollisesti osa Oulun yliopistoa. Yllättäen noin puolet ehdokkaista ajatteli Kajaanista valmistuvan luokanopettajien ja varhaiskasvattajien lisäksi myös erityisopettajia.

Kuvassa ovat Jaakko Mikkola, Sami Kilpeläinen (seisoo), Antti
Määttä ja Paula Lehtomäki. Kuva: KS / Irja Samoil

Jossakin vaiheessa keskustelua opiskelijoiden joukosta esitettiin aiheellinen kysymys "Miksi meitä on täällä näin vähän?". Opiskelijayleisöä oli nimittäin paikalla täsmälleen saman verran kuin ehdokkaita. Paikalla olleet ihmettelivätkin ääneen, miten tulevat opettajat omalla passiivisuudellaan voivat rohkaista tuleviakaan sukupolvia kansalaisaktiivisuuteen. Kysymyksellä haluttiin kuulla ehdokkaiden mielipide siihen, miksi politiikka ei kiinnosta nuoria ja miten nuoria voitaisiin aktivoida toimimaan yhteisten asioiden hyväksi. Vastauksista päätelleen syy on poliitikoissa itsessään, vääristyneessä mediassa tai puolueissa, jotka eivät tuo riittävän selkeästi esille omia ihanteitaan. Sotkamolainen agronomi Sami Kilpeläinen totesi, että poliitikot ovat mediariippuvaisia. Ylioppilas Antti Määttä Hyrynsalmelta puolestaan arveli, etteivät nuoret miellä vaikutusmahdollisuuksiaan.

Opiskelijoiden suurimpia huolenaiheita olivat opintotukiasiat sekä oman yksikkömme tulevaisuus. Poikkeuksetta kaikkien vielä paikalla olleiden ehdokkaiden mielestä opintotuki on nykyisellään riittämätön samoin kuin asumislisä. Vain kristillisdemokraattien Jaakko Mikkola piti asumistukea riittävänä. Yliopisto-opetuksen säilyminen ja kehittäminen Kainuussa nähtiin maakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeäksi. Tilaisuuden lähestyessä loppua oli vuorossa kyllä–ei-äänestys, jossa kysymykset vaihtelivat homo- ja lesboparien adoptio-oikeudesta mietojen viinien laillistamisesta elintarvikekauppoihin. Kaiken kaikkiaan tunnin ja vartin kestänyt paneeli oli onnistunut piristysruiske opiskelun lomaan. (MN ja JT)

 

 

Tekstiilityön sivuaineryhmä luovutti IS-Centerille   lavastuskankaita

Keskiviikkona 19. helmikuuta Kainuun Sanomat ja Koti-Kajaani -lehdille pidetyssä lehdistötilaisuudessa tekstiilityön sivuaineopiskelijat esittelivät Eeva-Maija Lappalaisen kanssa  opinnoissaan tekemiään miljöötekstiilejä. Työt oli toteutettu materiaali- ja väri-ilmaisun keinoin. Opiskelijoiden tehtävä oli ollut siirtää  käsityöllisen toiminnan oppimisen ilmaisullista voimaa kankaalle vangittuna.  Opintoihin kytkeytynyt luovan toiminnan  viesti välittyi  ”Revontulten taikaa vasten kaamoksen aikaa”  ja ”Hellekesän 2002 vehreyden kukkaniityn muisto” -nimisissä miljöötekstiileissä. Kampuksella olevalla IS-Centerillä on hyviä mahdollisuuksia hyödyntää kankaiden käyttöä muun muassa  studiokuvauksissa. (E-ML) 

 

 

Eija Korhosen musiikkikirjasto yksikölle

Syksyllä edesmennyt opettajankoulutuksen entinen musiikin didaktiikan lehtori Eija Korhonen on testamentannut koko musiikkikirjastonsa yksiköllemme. Lähetys Tuusulasta tuli ennen joulua, ja olen pikkuhiljaa käynyt sitä läpi. Kirjastossa oli cd-levyjä, kirjoja, musiikkilehtiä, sekä piano-, laulu- ja kuoronuotteja. Sovin kirjaston kanssa, että käyn aineiston läpi ja jätän musiikin opetuksen käyttöön kaiken, mikä meistä tuntuu tarpeelliselta jatkuvassa käytössä. Muut sijoitetaan sitten kirjastoon. Musiikin opetuksen käyttöön jäivät kaikki levyt ja nuotit, osa kirjoista ja musiikkilehdistä. Kirjastoon menevissä kirjoissa oli esim. monta saksankielistä kirjaa. Nämä käsittelivät erityisesti Beethovenia, josta Eija Korhonen teki lisensiaattityönsä. Me, nykyiset musiikinopettajat, olemme kiitollisia lahjoituksesta, ja muistamme lämmöllä entistä kollegaamme. (AT)

Osa Mammen musiikkikirjastosta päätyi musiikin kollegoiden
työhuoneeseen.

 

 

Vienankarjala ja meän kieli suomalaisessa koulussa

Vienankarjala sekä meän kieli ovat hyvin lähellä omaa rakasta suomen kieltämme. Tokihan se oli jo tiedossa etukäteen, mutta asia varmistui, kun luin kaksi sadun pätkää molemmilla kielillä. Aika hyvin ymmärsin molempien tekstien ytimen, mutta välillä jotkut sanat tuottivat vaikeuksia, koska ne eivät olleet lähelläkään suomen kieltä. Niiden merkitys piti joko arvata tai miettiä siten, että se parhaiten sopi tekstiyhteyteen. Olen vieraillut Karjalassa ja siellä kuullut puhuttavan vienankarjalaa. Se on hauskan kuuloista ja samantapaisia sanoja löytyy paljon suomen kielen kanssa. Meän kieli oli kielenä vieraampi, vaikkakin huomasin lukiessani, että itse asiassa se muistuttaa enemmän suomen kieltä. Se on kuin sekoitus monia murteita.

Miten sitten voisin käyttää opetuksessa hyödyksi vienankarjalan sekä meän kielisiä kertomuksia suomalaisen koulun ala-asteella? Oppilaat ovat varmasti innostuneita uusista kielistä ja lisäksi tarinat saattavat heidän mielestään kuulostaa hauskoilta luettuina. Oppilaiden huomattua kielien muistuttavan paljon suomen kieltä, kaikkia varmasti kiinnostaa, kuinka paljon kielistä löytyy samanlaisia ja samaa tarkoittavia sanoja. Voidaan myös vertailla näiden kolmen kielen persoonapronomineja keskenään, joissa on paljon tuttua esim. se - hän, mie - minä, sie - sinä, myö - me. Vienankarjalassa ja meän kielessä on paljon esimerkiksi sellaisia sanoja, joiden loppu poikkeaa meidän kielestämme. Lisäksi myös konsonanttien käytössä on eroja. Tällaisia sanoja voidaan yhdessä etsiä ja tarkastella. Esimerkkejä hiukan poikkeavista sanoista ovat vienankarjalassa meilä - meillä, kertua - kertaa ja syötettih - syötettiin. Mäenkielestä esimerkkeinä sanat sokkeria - sokeria, kauphaan - kauppaan ja syöny - syönyt.

Molemmissa kielissä on myös oppilaille paljon vieraita sanoja ja he ovat varmasti innokkaita keksimään mitä erilaisimpia merkityksiä sanoille. Oppilaat voivat aluksi itsenäisesti kääntää kertomukset selkeälle ja ymmärrettävälle suomen kielelle ja sen jälkeen verrata tuliko tarinoista todenmukaisia ja oikean version kaltaisia. Näytelmät ovat aina mieluisia, joten mikäpä on hauskempaa kuin tehdä pienissä ryhmissä näytelmä jostakin tutusta sadusta ja esittää se vienankarjalaisena tai meän kielisenä versiona. Tällainen kielien tutkiminen ja uusiin kieliin tutustuminen on mukavaa vaihtelua ja samalla oppilaat saavat tietoa muista, ehkä läheisistäkin, olemassa olevista kielistä. (PL)

 

 

Suomen kielen aineopinnot avoimessa yliopistossa

Lukuvuonna 2003 - 2004 järjestetään avoimessa yliopistossa suomen kielen aineopinnot Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaan. Oulun avoin yliopisto tarjoaa aineopinnot sekä Kajaanissa että Oulussa.

Edellytyksenä on suomen kielen perusopinnot suoritettuna vähintään hyvin tiedoin. Ryhmään mahtuu noin 25 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Suoritustapoina tulevat olemaan videoneuvotteluluennot, harjoitukset lähiopetuksena, verkkokurssit ja kirjatentit. Tarkemmat tutkintovaatimukset selviävät kevään kuluessa.

Muistathan että KOKY tukee opiskelijoitaan Oulun avoimen aineopinnoissa maksamalla opintokokonaisuuden hinnan lyhentämättömänä takaisin suoritustodistusta vastaan! Cumun tuki päättyy viimeistään kahden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta.

Sitovia ilmoittautumisia otetaan vastaan heti!

Lisätietoja Kainuun kesäyliopistosta amanuenssi Minna Härköseltä p. 632 4826, 040 709 1255 ja minna.harkonen@oulu.fi.

 

 

Venäjän kulttuuri ja kieli -koulutushankkeen koulutus

Venäjän kulttuuri ja kieli -koulutushankkeen toteuttama koulutus käynnistyy Nikolai Veresovin kulttuuriantropologian luennoilla la 22.2.2003 kello 10.00 - 17.15, Intelli sali 211–212. Tervetuloa kuuntelemaan!

Seuraavat luennot ovat:
15.03.03 (Saturday) 10–17.15 (8 h) Cultural anthropology (seminar, 2h) Philosophy of culture (lectures, 6h)

29.03.03 (Saturday) 10–17.15 (8 h) Philosophy of culture (lectures, 2h) Cultural psychology (lectures, 6h)

12.04.03 (Saturday) 10–17.15 (8 h) Philosophy of culture (seminar, 2h) Cultural psychology (lectures, 6h)

25.04.03 (Friday) 18.30–20 (2 h) Cultural psychology (seminar)

Lisää tietoa koulutushankkeen etenemisestä tulee mm. maaliskuun Kampuslehdessä. Myös kotisivuillamme kannattaa käydä (päivitetään helmi-maaliskuun vaihteessa) osoitteessa http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/venaja/index.htm. (EH)

 

 

Työpaikkaliikunnan Talvifestarit

Työpaikkaliikunnan Talvifestarit lähestyvät jälleen kovaa vauhtia! Tapahtuma saa lähtölaukauksensa pe 28.3. ja kestää su 30.3. saakka. Viimeinen ilmoittautumispäivä on jo 28.2., joten muistattehan varmistaa osallistumisenne pika puoliin! Lisää tietoa saa osoitteesta www.kainuunliikunta.fi/talvifestarit tai puh. 08-632 590.

Kootkaa siis porukka ja tulkaa tänäkin vuonna iloittelemaan Kajaaniin!

Talvisin terveisin,
Kainuun Liikunta

Kainuun Liikunta Kauppakatu 21, 3. krs. 
87100 Kajaani
Puh. 08-632 590 
Fax 08-622 812 
E-mail tapahtumat@kainuunliikunta.fi  
www.kainuunliikunta.fi 

 

 

Eino Leino -seura toimii

Seuran hallitus vuonna 2003
Puheenjohtajana toimii Elina Vuorimies, muut seuran hallituksen jäsenet ovat Esko Piippo (varapj.), Arno von Bell (sihteeri), Kaija Marin (taloudenhoitaja), Paavo Blomqvist, Toini Blomqvist, Anja Hongisto, Lea Jankko, Teija Juntunen, Tuula Koivunen, Aune Leppänen, Irene Numminen, Petra Nurmela, Juha Vartiainen, Sakari Virtanen ja Tuulikki Yli-Lonttinen.

Tarkoitustaan seura toteuttaa:
tukemalla ja julkaisemalla Eino Leinoa koskevia tutkimuksia, järjestelemällä lausunta-, näytelmä-, laulu-, yms. Eino Leinon tuotantoa esittäviä tilaisuuksia, julkaisemalla Eino Leinon tuotantoa ja hänen työtään koskevia kirjoituksia, artikkeleita, esseitä, sävellyksiä yms., etsimällä kirjallisia kykyjä mm. järjestämällä kilpailuja ja esiintymistilaisuuksia sekä pitämällä yhteyttä muihin samankaltaisiin päämääriin pyrkivien yhteisöjen kanssa. Seuran toimintaa vuonna 2003

3.7.2003 tulee kuluneeksi 100 vuotta Nocturne-runon syntymästä ja 100 vuotta Helkavirsien ensimmäisestä painoksesta. Nocturne- ja Helkavirsi-ilta 3.7.2003 Eino Leino-talolla. Valmisteilla on myös muiden kesäkuukausien runoillat Eino Leino –talolla.

Perinteiset Eino Leino -iltamat pidetään 6.7.2003 Kaukametsän salissa. Kainuun Runoviikko samaan aikaan 2. - 6.7.2003. Seura on mukana Paltaniemen matkailuhankkeen kehittämisessä.

Seura valmistelee valokuva- ja runoteosta Leinon runoista. Lisäksi suunnitelmissa on eräiden järjestöjen kanssa lasten runokilpailun järjestäminen. Seura jakaa stipendejä kainuulaisille kirjoittajille tai muille kainuulaisille taiteilijoille sekä jatkaa yhteistyötä kainuulaisten kulttuurijärjestöjen kanssa. Eino Leino -paitojen, kirjanmerkkien, postikorttien, julisteiden ja exlibristen myynti jatkuu. Samalla kehitetään uusia myyntiartikkeleita. Kesällä 2003 aloitetaan Leino -teosten antikvariaattimyynti Eino Leino

-talolla. Seura ottaa vastaan lahjoituksena vastaan Eino Leinon teoksia. Erityisesti seura on kiinnostunut Leinon teosten ensipainoksista. Seura osallistuu Helsingin kirjamessuille syksyllä 2003 yhdessä kirjailijoiden nimikkoseurojen kanssa. (EV)

Tutustu seuran uusiin nettisivuihin: http://www.kainuuneinoleinoseura.fi 

 

 

Helena Haataja 50 vuotta

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä sekä sivu- että päätoimisena laulun tuntiopettajana toiminut Helena Haataja (aik. Vähäsarja-Väisänen) täytti pyöreitä vuosia tammikuun lopulla. Vaalassa aktiivisena kulttuuripersoonana tunnetuksi tullut Helena Haataja vietti 50-vuotisjuhliaan sunnuntaina 16.2. Vaalan seurakuntatalolla musiikkiesitysten ja seurojen merkeissä. Esityksistä vastasivat yhteistyötahojen ja työpaikkojen työtoverit sekä Helenan kulttuurialalla toimivat sukulaiset. Kajaanilaisista työtovereista paikalla Helenan merkkivuotta olivat juhlistamassa musiikin didaktiikan lehtori Anja Tuovinen, pianonsoitonopettajat Heljä Tervo ja Ossi Säily sekä viestintäkasvatuksen opettaja Juha Vartiainen. Monipuolisen kulttuuriannin lisäksi 120-päinen juhlijajoukko nautti Oulujärven kalaruuista sekä perinneleivistä ja -rieskoista. Kylläisinä ja tyytyväisin mielin suuntasimme kulkumme Paltamon kautta kotikonnuille Kajaaniin. (JV)   

Kuvat: Juha Vartiainen

 

ERILLINEN ABINUMERO ILMESTYY MAALISKUUN ENSIMMÄISELLÄ VIIKOLLA

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) maaliskuun numeroon 3.3. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.