ELOKUU 2010

110-vuotisjuhlaviikko

Lauantaina 21. elokuuta tuli kuluneeksi 110 vuotta Kajaanin opettajankoulutuksen toiminnan aloittamisesta. Keisarillinen Senaatti päätti 20.3.1900, neuvoteltuaan asiasta Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin kanssa, perustaa seminaarin Kajaaniin. Seminaarin johtajaksi valittiin kesäkuussa Volter Högman (myöh. Rihtniemi). Ensimmäisiin pääsykokeisiin ilmoittautui 91 nuorukaista, joista 79 kutsuttiin pääsytutkintoon. Kaksipäiväisten pääsykokeiden jälkeen 36 onnekkainta valittiin koeoppilaiksi. Heistä 19 oli Oulun läänistä, 10 Kuopion läänistä, 3 Hämeen läänistä, 2 Uudeltamaalta, Vaasan sekä Turun ja Porin läänistä yksi. Kajaanin seminaarin juhlallisia avajaisia vietettiin 20.8.1900.

Vuonna 1974 Kajaanin seminaarista tuli Oulun yliopiston alainen opettajankoulutuslaitos. 1.1.2000 sen nimeksi tuli Kajaanin opettajankoulutusyksikkö.

Laitoksen historia on hyvin värikäs. Kansalaissodan aikana seminaarilla toimi valkoisten komentokeskus. Johtaja Martti Helan aikana Kajaanin seminaari oli kuuluisa korkeasta musiikillisesta tasostaan ja konsertteja radioitiin koko maahan. Sotavuosina laitoksessa toimi sotasairaala ja rintamilla taistelleet seminaarin oppilaat antoivat raskaan uhrin Suomen puolesta. 7. helmikuuta 1940 seminaari joutui lisäksi venäläisten pommituksen kohteeksi. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on ylivoimaisesti vanhin Oulun yliopiston laitoksista. Se on 110 vuoden aikana jättänyt pysyvät jäljet Kainuun ja Pohjois-Savon sivistyshistoriaan. Kajaanin kampus on nykyisin myös näyttävä museaalinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus vanhoine rakennuksineen ja puistoineen.

Pääjuhla ja avajaiset 10. syyskuuta

110-vuotiasta opettajankoulutusta juhlitaan Kajaanissa 9.–12.9.2010. Pääjuhla sekä lukuvuoden avajaiset pidetään 10.9.2010. Juhlallisuudet alkavat Kajaanin evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksella kello 12.15. Pääjuhla ja lukuvuoden 2010–2011 avajaiset pidetään Kaukametsän salissa kulttuuri- ja kongressikeskuksessa kello 14.15 alkaen. Lauantaina 11.9. pidetään kampuksella juhlaseminaarit: Opettajuus tänään ja huomenna (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto), Erasmus-seminaari sekä Ajankohtaista Akavalaisille (Korkeakoulupolitiikan alueellinen tasa-arvo Suomen hallitusohjelmaan, Kainuulainen työhyvinvointi) ja sunnuntaina 12.9.2010 kampuksen tilat ovat varattavissa vuosikurssien tapaamisia varten jolloin on myös opastuksia kampuksella. Maanantaina 13.9. Normaalikoululla on avoimet ovet.

JUHLAVIIKON OHJELMA (PDF)

Moniosaajia koko maahan

Vuosisadan kuluessa Kajaanista on valmistunut kansakoulunopettajia, ortodoksiuskonnon opettajia, peruskoulun luokanopettajia, opinto-ohjaajia, lastentarhanopettajia, erityisopettajia, liikunnan aineenopettajia, matematiikan aineenopettajia yhteensä lähes 8000 eri puolille Suomea aina ulkomaita myöten. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on ollut edelläkävijänä muun muassa varhaiskasvatuksessa, kaksoistutkinnoissa sekä yrittäjyyskasvatuksessa. Pienkoulupedagogiikan asiantuntijoita on Kajaanista levinnyt laajalle alueelle Suomessa

Rekrytointialue, josta Kajaanin opettajankoulutusyksikön nykyiset opiskelivat tulevat, on nykyään hämmästyttävän samanlainen kuin oli ensimmäinen sisäänotto. Opettajankoulutuksella on valtakunnallinen tehtävä; hakijat ovat koko maasta ja myös sijoittuvat ympäri maata. Neljäsosa valmistuneista on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana sijoittunut pääkaupunkiseudulle sekä Uudellemaalle.

Vuosikurssit voivat varata juhlallisuuksien ajalle kampukselta kokoontumistiloja sekä ilmoittautua lauantain illanviettoon sekä sunnuntain kurssitapaamisiin ja opastuksiin Senja Vakkurille, senja.vakkuri(at)oulu.fi, puh. (08) 632 4751 virka-aikana.

 

 

Vesa Virtanen Kajaanin yliopistokeskuksen johtajaksi

30.6.2010 tekemällään päätöksellä on rehtori Lauri Lajunen määrännyt tutkimusjohtaja, dosentti Vesa Virtasen toimimaan Kajaanin yliopistokeskuksen johtajana ajalla 1.8.–31.12.2010. Varajohtajana toimii kehitysjohtaja Pentti Malinen.

 

 

Viimeisten uusien Kajaanin yliopisto-opiskelijoiden aloitus Rehjansaaressa 25.–26.8.

110. sisäänotto jää Kajaanin opettajankoulutuksen viimeiseksi

Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikön opiskelijat aloittivat yliopisto-opintonsa perinteikkäästi Elias Lönnrotin Polvilan maatilaan kuuluneessa Rehjansaaressa jo 13. kertaa. Päärakennuksen Martti Helan salissa tapahtuneen nimenhuudon jälkeen 63 yliopisto-opintonsa aloittavan opiskelijan joukko tutoreineen lähti suunnittelija Anja Hongiston johdolla kulttuurikävelylle kampukselta jokirannan patsaiden kautta Petäisenniskan satamaan. – Vielä kerran ja sitten ei enää koskaan lukuvuodenaloituskävelyä, totesi Hongisto mukavasta ja vuosien saatossa tutuksi tulleesta matkaopaspestistään. Opettajankoulutusta Kajaanissa 110 vuotta -juhlavuoden sisäänotto on Oulun yliopiston 36. Kajaanissa perusasteen opettajille, ja koko kajaanilaisen opettajankoulutuksen 110. sisäänotto.

Matka Petäisenniskan satamasta jatkui kirkkovenesoudulla Rehjansaareen, jossa tulokahvien kyytipoikana oli kuhmolainen herkku rönttönen. Perinne alkoi syksyllä 1998 varhaiskasvatuksen uusien opiskelijoiden vastaanotolla. Hyvät palautteet vuosien varrelta ovat innostaneet henkilökuntaa kehittämään opintojen aloitustapahtumaa. Uusien opiskelijoiden mielestä yliopiston hallinto-, opetus- ja tutkimushenkilökuntaan saa Rehjansaaressa läheisen ja tuttavallisen otteen. Opintojen aloitukseen liittyvä jännitys katoaa saaressa ja yliopisto-opinnot lähtevät letkeästi käyntiin.

Uusien opiskelijoiden sekä henkilökunnan palautteissa korostuu ensikohtaamisen tärkeys viiden vuoden opintojatkumossa. Luonnon keskellä kainuulaiseen kulttuuriin tutustumisessa ei titteleillä ole merkitystä ja tiedeyhteisöön ottamisen kastajaiset opintolupauksineen antavat leikkimielisyyttä akateemiseen opiskeluun. Uudet luokanopettajaopiskelijat opiskelevat kolme ensimmäistä vuotta Kajaanissa ja kaksi viimeistä Oulussa. (Juha Vartiainen)

 

 

Palvelut harvaan asutulla maaseudulla tulevaisuudessa -seminaari 14.9.2010

Meillä on ilo kutsua Sinut ”Palvelut harvaan asutulla maaseudulla tulevaisuudessa” -seminaariin Helsinkiin ti 14.9.2010 kello 9:30–16:00. Seminaari pidetään SLK-talolla (luentosali K34) osoitteessa rautatieläisenkatu 5 (sisäänkäynti Messuaukiolta). Seminaarissa paneudutaan siihen, miten harvaan asutun maaseudun palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa väestörakenteen muuttuessa ja kuntatalouden tiukentuessa. Antavatko tulevat teknologiset ratkaisut uusia mahdollisuuksia? Kuka järjestää palvelut? Millaisia yhteistyömuotoja tarvitaan? Onko yhteiskunnallinen yrittäjyys uusi mahdollisuus? Palveluja tarvitaan, jotta harvaan asuttu maaseutu säilyy hyvänä asumisen ja yrittämisen paikkana ja että ihmiset voivat hyvin. Ajatuksia virittämässä ovat mm. sosiaali-ja terveysministeri Juha Rehula, innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori FT Antti Hautamäki, KM (väitellyt) Risto Kilpeläinen, Oulunkaarenkuntayhtymän johtaja Kirsi Ylitalo, kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteeri Ritva Pihjalasekä seminaarin puheenjohtajana toimiva Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Tytti Määttä.Seminaarin järjestävät Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän alaiset Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä ja Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä.Tilaisuus on maksuton ja se on tarkoitettu maaseudun kehittäjille, virkamiehille, luottamushenkilöille, maaseudun asukkaille, yrittäjille ja kaikille maaseudun ja palvelujen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille.Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut 3.9.2010 mennessä: Tarja Lukkari puh. 08-632 4818 ja 0400 372 082, sähköposti tarja.lukkari(at)oulu.fi. Lämpimästi tervetuloa! (Tytti Määttä)

 

 

Väitöstilaisuus Kajaaniin opettajankoulutusyksikössä

Kajaanin opettajankoulutusyksikön kasvatustieteen yliopistonlehtori Jyrki Komulainen väittelee päärakennuksen Martti Helan salissa to 9. syyskuuta kello 12.00 alkaen. Komulaisen väitöksen otsikkona on Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena - Mentored Teaching Practice Supporting the Professional Development of Student Teachers. Västaväittäjänä toimii professori Kyösti Kurtakko Lapin yliopistosta ja kustoksena professori (emeritus) Juhani Suortti Kajaanin opettajakoulutusyksiköstä.

Opettajan arkityö näkyviin jo harjoitteluvaiheessa. Laadukas harjoittelun ohjaus tukee ammatillista kehittymistä opettajankoulutuksessa. Opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua tulee kehittää niin, että opettajan arkityö tulee nykyistä paremmin näkyväksi jo opintojen aikana. Opettajiksi opiskelevien monipuoliseen ammatillisen kehittymisen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota ohjauksessa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ohjattu harjoittelu tukee opettajiksi opiskelevien ammatillista kehittymistä, miten ohjaus eroaa yliopiston harjoittelukoulussa ja kenttäkouluissa sekä miten ohjaajien ammattitaito on kehittynyt. Tutkimus perustuu 498 luokanopettajaopiskelijan harjoittelukokemuksia kartoittavaan kyselyyn sekä kymmenen, eri ohjaajaryhmiin kuuluvan ohjaajan haastatteluihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön ohjaustyössä ja ohjaajakoulutuksessa.

Tutkimus osoitti, että harjoittelun ohjaus keskittyy kaikkein voimakkaimmin opettajan didaktisten ja pedagogisten perustaitojen ja erityisesti oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen sekä toisaalta ajattelun taitojen kehittymisen tukemiseen. Vuorovaikutustaitojen, aineenhallinnan sekä opettajapersoonallisuuden tukeminen jäävät vähemmälle huomiolle. Opiskelijat kokevat ohjausvuorovaikutuksen pääosin myönteisenä. Eri ohjaajaryhmien toiminnassa ei ole merkittäviä eroja. Ajantasaisen tiedon seuraaminen, ohjaajakoulutus, yhteistyö sekä käytännön ohjauskokemus ovat vaikuttaneet eniten ohjaajien ammattitaidon kehittymiseen. Ohjaajakoulutusta olisi kuitenkin lisättävä, sillä yliopistollisen ohjauksen tulisi perustua nykyistä enemmän tutkimustietoon.

Väitöskirja löytyy nettiosoitteesta: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos10/komulainen_jyrki.html

 

 

Lapselle hyvä päivä tänään -seminaari

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA järjesti Kainuun varhaiskasvatuksen osaajille Lapselle hyvä päivä tänään -seminaarin Mieslahdessa Kainuun opistolla perjantaina 27.8.2010. ”Pienet kädet apua pyytää, hennot et sitä nyt häneltä kieltää. Autathan aina ystävää, joka sinulle viestittää”. Koulutuspäivään osallistui varhaiskasvatuksen henkilökuntaa kaikista Kainuun kunnista. Päivän teemana oli, kuinka me aikuiset voimme luoda omalla toiminnallamme lapselle hyvän ja kiireettömän hoito- ja oppimispäivän. Kouluttajina toimivat LTO, työnohjaaja, päivähoidon esimies Petteri Mikkola ja LTO, työnohjaaja, kouluttaja Kirsi Nivalainen.

Kirsi Nivalainen pohti, kuinka kasvatuksen arvot ovat muuttumassa. Lapsuuden ainutkertaisuus ja lasta yksilönä arvostetaan enemmän kuin koskaan. Samalla arvostetaan yksilön vapautta ja itsemääräämisoikeutta enemmän kuin ennen. Huolestuttavaa hänen mielestään on kuitenkin se, että media valtaa alaa kasvattajuudelta –median arvomaailma voi olla myös kovaa. Jokaisella lapsella on oikeus kiintymyssuhteeseen, joka suojaa lasta ja tuo hänelle turvallisuutta. Aikuisilla tulee olla aikaa kuunnella ja olla läsnä.

Petteri Mikkola toi esille pienryhmätoiminnan mahdollisuudet toteuttaa lapselle hyvä päivä suurissa päiväkotiryhmissä. Oma hoitaja järjestelmä on hänestä hyvä. Hänen mukaansa jokaisessa päivässä aikuisen tehtävä on auttaa lasta rakentamaan yhteyttä aikuisiin ja toisiin lapsiin. Aikuinen myös asettaa lapselle rajat, varmistaa onnistumisen elämyksiä, pitää huolta lapsesta ja mahdollistaa lapselle leikki. Pienryhmätoiminta vaatii työyhteisöltä sitoutumista, yhteistä pedagogiikkaa, työvuorojen suunnittelua sekä toiminnan suunnittelua ja organisointia. (Tuula Honkanen)

 

 

Lapin yliopiston tavoitteena kansainvälinen kulttuurialan kehittämiskeskus

Kainuun maakunta -kuntayhtymä teki aloitteen Elias Lönnrot -seuralle Kainuuta koskevan kulttuuriselvityksen tekemisestä vuoden 2007 lopulla - lähtökohtana kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun kehittäminen. Vuosina 2008 – 2009 toteutetun Kainuun kulttuurituotannon kehit-tämishankkeen tavoitteena oli konkretisoida Kainuun maakuntasuunnitelman kulttuuriteol-lisuutta koskevaa visiota sekä valtakunnallisia ja Itä-Suomea koskevia luovien alojen kehit-tämistä koskevia linjauksia. Maakunta-kuntayhtymässä on vahvasti tiedostettu taiteen ja kulttuurin merkitys ja kehitysmahdollisuudet elinkeinotoiminnan kehittämisessä.

Kehittämishanke teki kansainvälisyysraportissaan esityksen Lapin yliopiston alaisen Kansainvälinen kulttuurialan kehittämiskeskuksen perustamisesta Kajaanin yliopistokeskuksen yhteyteen. Keskukseen esitettiin koottavaksi ja hyödynnettäväksi kulttuurituotantoon ja -matkailuun liittyvää tutkimus-, yrittäjyys-, liiketoiminta- ja markkinointiosaamista, kulttuurialan Venäjä- ja EU-osaamista sekä arktisen ja Barentsin alueen yliopistoyhteistyötä. Hyvin keskeisenä pidettiin kulttuurinvaihtoa Suomen ja Venäjän välillä.

Opetusministeriön antoi hankkeelle toimeksiannon selvittää kulttuurialan EU- ja Venäjä-osaamista ja Kajaani-prosessia. Lähtökohtana olivat kahdessa Kajaanin Kaukametsässä pidetyssä konfe-renssissa, Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa 2006 ja Northern Dimension and Culture -konferenssissa 2007 linjatut tavoitteet. Foorumien ansiosta EU:n ja Venäjän kulttuuriyhteistyön kehittäminen sai nimen Kajaani-prosessi, jolla on valtava kansainvälinen imagoarvo Kajaanille.

Esityksessä hyödynnettiin myös dosentti Ilkka Huovion Opetusministeriölle laatimaa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin selvitystä sekä professori Jorma Rantasen Opetusministeriölle laatima selvi-tystä Kajaanin korkeakoulutuksen tehostamisesta. Huovio esitti Kajaanin yliopistokeskuksen yhtey-teen siirrettäväksi osia Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista ja Rantanen Luoteis-Venäjä -instituutin perustamista. Kulttuurituotannon kehittämishankkeessa nämä ehdotettiin yhdistettäviksi kulttuu-rialan kehittämiskeskukseen.


Lapin yliopiston rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola (oikealla) ja koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen
ovat kehittäneet yhdessä vuosikymmenen ajan laajaa eurooppalaista kulttuurialojen yliopisto-yhteistyötä
mm. Pohjoismaihin, Belgiaan, Ranskaan, Portugaliin, Puolaan, Kreikkaan, Viroon ja Venäjälle.

Tärkeitä kansainvälisyysinstrumentteja ovat Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma sekä valmisteilla oleva eurooppalainen tutkinto, European Master in Arts, Culture and International Management Programme, joissa molemmissa on mukana seitsemän yliopistoa kuudesta EU-maasta. Lapin yliopistolla on laajat kansainväliset yhteydet, mm. koordinoimansa University of the Arcticin kautta, jossa on mukana yli 140 pohjoisen alueen yliopistoa. Lapin yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyönä on myös kehittynyt laaja eurooppalainen kulttuurialan yliopistoyh-teistyö. Kajaanin yliopistokeskuksen johtajana 27 vuotta toiminut emeritusprofessori Juhani Suortti on luonut erittäin merkittävät kansainväliset yhteistyöverkostot, joista mainittakoon Venäjä-yhteistyö ja hänen jäsenyytensä Venäjän yhteiskunta- ja kasvatustieteiden akatemiassa.

Kulttuurialan kehittämiskeskuksen perustaminen on nyt erityisen ajankohtainen, kun Oulun yliopisto on päättänyt lakkauttaa Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen, jossa on perinteisesti ollut korkeatasoinen mm. musiikkiin, kuvataiteeseen, media-alaan, ilmaisutaitoon, liikuntaan, kä-sityöhön ja useihin muihin taiteen aloihin liittyvä koulutus sekä kulttuurintutkimus. Kajaanin yliopis-tokeskuksen Lönnrot-instituutin asema tulee todennäköisesti muuttumaan. Sen tehtäviin kuuluvat mm. aluekehitystutkimus, kulttuurintutkimus ja Venäjä-yhteistyö. Instituutin tehtävät sopisivat sel-laisinaan Lapin ylipiston alaisen keskuksen toimialoiksi. Lönnrot-instituutin mahdollisesta siirtämi-sestä Lapin yliopiston alaisuuteen onkin saatu Oulun yliopiston johdolta myönteinen signaali.

Kainuun maakunta -kuntayhtymän valtuuskunta kävi tapaamassa Lapin yliopiston johtoa 2.7.2010, jolloin tapaamisessa saatiin tukea pyrkimyksille vahvistaa Kainuun yliopistollista tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa mm. seuraavilla osaamisaloilla: kulttuuriyrittäjyys, -matkailu ja -johtaminen, liikuntamatkailu, kulttuurialan yrityshautomo- ja valmennustoiminta, perinne- ja kulttuuritutkimus, EU- ja Venäjä -osaaminen, arktisen ja Barentsin alueen yhteistyö, aluekehitys, aikuiskoulutus, taiteen ja kulttuurin senioriakatemia -toiminta sekä sähköinen sisällöntuotanto.

Kainuussa toimivat lukuisat koulutusyksiköt, kulttuurilaitokset, -yritykset, -järjestöt, -tapahtumat
ja -hankkeet sekä kulttuurintuottajat ja yksittäiset taiteilijat ovat luoneet pitkäjänteisiä kansainvälisiä yhteyksiä, joiden kokoaminen ja hyödyntäminen yhteistyössä tehostaisivat kansainvälistämistavoit-teita. Yhdistämällä osaamista ja verkostoitumalla luodaan parempia toimintaedellytyksiä myös kansainvälisyydelle. On voitu osoittaa, että luovaan elämystalouteen, kulttuurituotantoon ja -teollisuuteen liittyvät alat ovat maailman nopeimmin kehittyvien toimialojen joukossa. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Äpyli ystävineen jaksaa hyvin Seppälän kyyttöpankkitilalla

Perinteiset Seppälän maalaismarkkinoita vietettiin viime viikonloppuna 27.–28.8. Kummikyyttöämme Äpyliä treenattiin edeltävällä viikolla kulkemaan taluttajansa mukana. Mikäli Äpyli suostui yhteistyöhön, esiintyi se perjantaina kello 12 alkaneessa kyyttönäyttelyssä. Jos talutus ei onnistunut, pystyi Äpylin Hertta-vasikkansa kanssa näkemään näyttelyalueen läheisellä laitumella muiden kyyttölehmien kanssa. Kummit olivat tietenkin tervetulleita tapaamaan omia kummiään. Kuinka moni muisti käydä katsomassa Äpyliä? (Arto Mäkeläinen)



 

Avoimet ovat Aikopassa

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAssa (Linnankatu 6, ent. Linnan lukio) järjestetään avoimet ovet keskiviikkona 1.9.2010 kello 8.00–17.00.

OHJELMA

Klo 8.00 Ovet avautuvat

Klo 9.30–11.00 Vuorovaikutteinen kehonkieli – miten luet itseäsi ja muita
Näyttelijä, yrittäjä Ismo Apell

Klo 13.00–14.30 Potkua työhön – iloa arkeen
Työterveyslääkäri, kouluttaja Björn Cederberg

Klo 16.30–17.00 Ainamoisen unelma, koko perheen pöytäteatteriesitys
Taikamummo alias Tuula Honkanen

Tule tutustumaan uusiin tiloihimme, toimintaamme ja samalla kuulemaan mielenkiintoisia esiintyjiä! TERVETULOA!

 

Opettajankoulutus 2020 – huomioita, haasteita ja tulevaisuudenkuvia

Valtakunnallinen Opettajankoulutuksen konferenssi Kokkolassa 7.–8.10 2010

Opettajankoulutuksen valtakunnallinen konferenssi pureutuu tarkastelemaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja niiden heijastumista ja vaikuttamista opettajankoulutukseen ja opettajan työhön. Oppimisen maasto on radikaalilla tavalla muuttumassa eikä oppimista ja koulutusta voida kehittää vain parantelemalla olemassa olevia rakenteita ja toimintamalleja. Kanadalaisen tulevaisuuden tutkijan Ruben Nelsonin mukaan aikamme peruskysymys on, kuinka kykenemme muuttamaan tietoisuuttamme vastaamaan uuden vuosisadan haasteita. Miten opettajankoulutuksen, koulun ja opiskelun on muututtava pysyäkseen uusien haasteiden mukana?

Kaksipäiväisen konferenssin aikana teemaa Opettajankoulutus 2020 -huomioita, haasteita ja tulevaisuudenkuvia käsitellään Keynote-puheenvuoroissa, joita konferenssin kuluessa kuullaan neljä kappaletta. Edellisten lisäksi päivien aiheita käsitellään kutsuttujen asiantuntijoiden rinnakkaisluennoissa sekä kahden tunnin mittaisessa asiantuntija – paneelikeskustelussa ” Opettajankoulutus ja koulu tosielämän haasteissa” ja tunnin mittaisessa loppukeskustelussa ”Opettajankoulutuksen haastaminen”

Keynote-puheenvuorot

Tutkimusprofessori Matti Rimpelä
Professori Kristiina Kumpulainen
Opetuksen pedagogiikan asiantuntija John Steinberg, Ruotsi
Yliopistonopettaja Marjaana Leivo

Konferenssin www-sivut:
http://www.chydenius.fi/yleinen/tutkimus/konferenssit/opettajankoulutus-2020

 

 


Tulta, salamoita ja lämpöä riitti kuluneen kesän aikana.

 

 


Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) syyskuun 2010
lehteen 28.9. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen
 kampuslehti(at)oulu.fi.

Sivut päivitetty 31.8.2010