ELOKUU 2007

---

Kajaanin korkeakoulurakenne uudistuu – selvitysmieheksi professori Jorma Rantanen

Kajaanin korkeakoulurakenne uudistuu. Selvitysmieheksi on asetettu professori Jorma Rantanen. Selvitysmiehen työtä tukee suunnitteluryhmä.

Korkeakoulujen tavoitteena on rakentaa uudenlainen yhteinen toimintamalli, jossa korkeakoulujen koulutusprofiilit ja rakenteet tukisivat toisiaan ja edistäisivät alueellista kehittymistä. Painoaloina koulutus- ja kehitystyössä tulevat olemaan erityisesti tekniikka, tietojenkäsittelyala sekä aikuiskoulutus. Hankkeessa selvitetään yhteisen infrastruktuurin mahdollisuuksia ja Kajaanissa toteutettavan tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämistä. Selvitystyö valmistuu 31.1.2008 mennessä.

Työtä ohjaa ohjausryhmä, jonka muodostavat rehtori Lauri Lajunen (Oulun yliopisto), rehtori Arto Karjalainen (Kajaanin ammattikorkeakoulu), johtaja, professori Juhani Suortti (Kajaanin yliopisto-keskus), kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa ja sivistystoimen johtaja Risto Brunou (Kajaanin kaupunki) sekä hallintojohtaja Hannu Pietilä (Oulun yliopisto). Suunnittelu- ja ohjausryhmien pääsihteerinä toimii kansliapäällikkö Risto Hämäläinen (Kajaanin kaupunki). (Juha Vartiainen)

 

 

CWC Kainuu osaksi yliopistokeskuksen toimintaa

Center for Wireless Communications (CWC) järjesti esittelytilaisuuden CWC Kainuussa – laadukasta tutkimusta ja moniulotteista yhteistoimintaa maanantaina 27. elokuuta Vuokatin Snowpoliksessa. CWC on Oulun yliopiston tietoliikennelaboratorion yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö, jonka tavoitteena on luoda tutkimuksen kautta uusia teknologioita ja soveltaa niitä uusissa sovelluksissa yhteistyössä teollisuuden, yhteistyöorganisaatioiden sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa.

CWC Kainuun tutkimuskenttänä johtaja Ari Poutun mukaan toimii langaton tietoliikenne mittaustekniikan sovelluksiin, kuten langattomat sulautetut sensoriteknologiat, joilla on lähes rajattomasti sovellusmahdollisuuksia teollisuusautomaation alueella, urheilun, terveydenhuollon, ympäristöratkaisujen sekä turvallisuus- ja puolustustekniikan alueella.

CWC Kainuun tavoitteena on luoda pysyvä tutkimustoimintapohja vuoteen 2008 mennessä. Rakentaa kymmenen hengen tutkimusryhmä vuoteen 2011 mennessä. Tuottaa Kainuun maakuntaan teollista ja teknologista toimintaa yhteistyössä paikallisten yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden sekä julkisten toimijoiden kanssa. Tuottaa alueelle korkean teknologian osaajia radioliikenteen hyödyntämisessä. Julkaista syntyneet tutkimustulokset korkeimmilla mahdollisilla tieteellisillä foorumeilla. Luoda tutkimus- ja projektiyhteistyötä alueen tutkimusryhmien (MILA, VTT, Biotekniikka, Kuopion yliopisto) sekä yritysten (Elektrobit, Exens, Metso, Genelec ja Honeywell) kanssa.

Huippuluokan langattoman radiotekniikan tutkimustoiminnalla on tarkoitus saada alueen yritykset käyttämään uutta langatonta teknologiaa, edistää Measurepolis-ohjelmaa, lisätä yliopistokeskuksen kv-tutkimustoimintaa, edistää Snowpoliksen kasvua ja yritystoimintaa sekä Idänkaaren yhteistyötä langattoman radiotekniikan tutkimusalalla.Vierailevana puhujana tilaisuudessa oli Japanin valtion Medical ICT -ohjelman johtaja, professori Ryuji Kohno, jolle on myönnetty hiljattain Distinguished Visiting Professor -status Oulun yliopistossa. Hän visioi langattoman tekniikan sovellusmahdollisuuksia lääketieteessä ja esitteli japanilaisia alan projekteja. (Juha Vartiainen)

 

 

Kajaanin yliopisto-opiskelijoiden aloitus 10. kertaa Rehjansaaressa

Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikön opiskelijat aloittavat yliopisto-opintonsa perinteikkäästi Elias Lönnrotin Polvilan maatilaan kuuluneessa Rehjansaaressa jo kymmenettä kertaa. Päärakennuksen Martti Helan salissa tapahtuvan nimenhuudon jälkeen lähes 100 yliopisto-opintonsa aloittavan opiskelijan joukko tutoreineen lähtee amanuenssi Anja Hongiston johdolla kulttuurikävelylle kampukselta jokirannan patsaiden kautta Petäisenniskan satamaan.

Matka Petäisenniskan satamasta jatkuu kirkkoveneillä Rehjansaareen, jossa tulokahvien kyytipoikana on lanttupiirakka. Perinne alkoi syksyllä 1998 varhaiskasvatuksen uusien opiskelijoiden vastaanotolla. Hyvät palautteet vuosien varrelta ovat innostaneet henkilökuntaa kehittämään opintojen aloitustapahtumaa. Uusien opiskelijoiden mielestä yliopiston hallinto-, opetus- ja tutkimushenkilökuntaan saa Rehjansaaressa läheisen ja tuttavallisen otteen. Opintojen aloitukseen liittyvä jännitys katoaa saaressa ja yliopisto-opinnot lähtevät letkeästi käyntiin.

Uusien opiskelijoiden sekä henkilökunnan palautteissa korostuu ensikohtaamisen tärkeys viiden vuoden opintojatkumossa. Luonnon keskellä kainuulaiseen kulttuuriin tutustumisessa ei titteleillä ole merkitystä ja tiedeyhteisöön ottamisen kastajaiset opintolupauksineen antavat leikkimielisyyttä akateemiseen opiskeluun. (Juha Vartiainen)

 

 

Sziasztok!

Baraksó Zsófia vagyok és cserediákként érkeztem a Nyíregyházi F?iskoláról, Magyarországról. 4 hónapot töltök majd Finnországban, Kajaaniban. Nyíregyháza az egyik, Kajaani testvérvárosai közül és a Nyíregyházi F?iskola testvériskolája is itt található.

Augusztus 21-én érkeztem meg a Kajaani repül?térre, ezzel elkezd?dött finnországi életem. Másnap egy kétnapos kirándulásra voltam hivatalos a többi finn diákkal együtt a csodálatos Rehja szigetére. Rehja kb. 6 km-re fekszik Kajaani központjától Vuokatti irányában.

Indulásunk reggelén a Campuson gyülekeztünk, majd rövid köszönt? után elindultunk városnézésre, hogy jobban megismerjük a Kajaanit. Ezután útra keltünk a hagyományos fából készült evez?s csónakkal az elb?völ? sziget felé. Igen, micsoda meglepetés! Szerintem mindenki nagyon élvezte az utat! (a kezünkön kialakult hólyagok ellenére). Amikor megérkeztünk a szigetre, alig hittem a szememnek, mivel korábban csak az útikönyvemben láthattam ilyen csodálatos szigetet.: Igazán közel éreztem magam az érintetlen természethez. Továbbá számos program várta a diákokat a szigeten és kipróbáltam néhány finn hagyományt is (a szaunát, a hideg tóban úszást-na jó, itt be kell vallanom, hogy csak derékig mentem be:- és megkóstoltam egy hagyományos finn süteményt, a"rönttönen"). Este a tábort?znél finn dalokat énekeltünk. Szerencsére nagyon sok kedves ember vett körül, így mindig volt ki fordítsa nekem az elhangzottakat. Utólag is köszönet ezért. Végül, de nem utolsósorban, úgy gondolom, hogy ez a kirándulás nagyon jó lehet?ség volt arra, hogy többet tanuljak a Finn kultúráról és szokásokról.

Köszönet ezért a felejthetetlen két napért!

Hi, My name is Zsófia Baraksó and I am an Exchange student from the College of Nyíregyháza, Hungary. I am going to stay in Finland, Kajaani for 4 months. Nyíregyháza is one of the Kajaani's twin towns and the College of Nyíregyháza's partner school is located here, too. I arrived at the Kajaani airport on 21 August, with that has begun my life here, in Finland. The next day I was invited with other Finnish students to a two-day trip to the beautiful island of Rehja. The island of Rehja is situated about six kilometres from the centre of Kajaani in the direction of Vuokatti.

In the morning of our trip we have met together at the Campus and after a short greeting we were going on a walk in the centre of Kajaani to learn more about the town. Then set out on a journey by a traditional wooden rowing boat to your charming island. Yes, what a surprise! I think everybody has enjoyed it very much ( despite all our blisters on our hands). When we arrived to Rehja, I could scarcely believe my eyes, because I have seen such a beautiful island only in my guidebook before. : I felt really close by the virgin nature. Furthermore, several programs were organised for the students and I could try out some typical Finnish traditions here (sauna, swimming in the cold lake -OK, I must admit here that I was able to go only into the waist-deep water :-, and I tasted a traditional cake called "rönttönen". At night we were singing Finnish songs by the camp-fire. Fortunately, there were a lot of lovely people around me, so there was always somebody to translate to me. Thank you very much for this!

Last but not least, I suppose so that this trip was a good opportunity for me to learn more about your culture and habits. Thank you for these unforgettable two days!

(Zsófia Baraksó)

 

 

Uuden työntekijän kokemuksia Rehjasta

Määränpäänä saari. Ohitse kiitävät hitaasti kauniit maisemat. On poutasää ja laineet liplattavat. Ajattelen, että on mukavaa lähteä työmatkalle. Saavumme tavaroinemme Rehjan saareen. Tätä retkeä valmistellessamme olen tutustunut Kajaanin opettajankoulutusyksikön henkilökuntaan hallintohenkilöstöstä virastomestariin sekä joihinkin opettajiin ja tulevan lukuvuoden opiskelijatutoreihin, kuten myös kampusravintola Pedaköökin henkilökuntaan. Uusien opiskelijoiden nimet konkretisoituvat, kun esittelyssä jokainen kertoo nimensä lisäksi jonkun asian, josta tykkää tai mitä harrastaa. Samanhenkiset ihmiset löytävät näin helposti toisensa. Huomaan, että täällä on monia samoista asioista kiinnostuneita.

Suurin jännityksen aiheeni näyttää turhalta. Sää suosii meitä niin kuin aiempinakin vuosina. Saamme nauttia saarella lämpimistä ja aurinkoista hetkistä eikä sateesta ole tietoakaan. Yhteistyö järjestelyjen suhteen sujuu rennossa ilmapiirissä. Kaikki saareen päässeet ovat iloisella mielellä, ja ruoka on valmiina odottamassa viimeisiä saarelle saapuvia soutajia. Kirkkoveneellä tulo saareen on ollut elämys ja mukava yllätys uusille opiskelijoille, vaikka jotkut tuntevat sen käsissään vielä seuravanakin päivänä. Aivan kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, mutta onneksi aikataulu on joustava eikä ole kiire. Asiat etenevät omalla painollaan.

Tästä Rehjan aloituksesta on muodostunut perinne, sillä nyt on jo 10. kerta, kun opinnot aloitetaan Rehjassa. Vakalaiset ovat luoneet tämän loistavan tavan avata uusien opiskelijoiden opintojen alkutaival ja tätä tapaa lukolaiset nyt jatkavat. Tänäkin vuonna opiskelijoilta saa kuulla toivomuksen, että toivottavasti tätä perinnettä tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Opiskelijoiden tyytyväisyys, jos mikä, on merkki onnistuneesta toimintatavasta, jota on syytä vaalia jatkossakin.

Opettajillakin on saaressa aikaa vaihtaa ajatuksiaan keskenään, muistella menneitä ja suunnitella tulevia kursseja. Saunomisen ja makkaranpaiston lomassa ajatukset lähtevät lentoon ja syntyy uusia lennokkaitakin ideoita. Nähtäväksi jää, mitkä näistä jalostuvat toteutettaviksi. Suosittelen tätä tilaisuutta jatkossa myös kaikille opettajille. Kun hetkeksi malttaa irrottautua arkisesta ympäristöstä, ja saa aikaa ajatella ja keskustella kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa, voi syntyä luovia ideoita opetuksen kehittämiseenkin.

Tilaisuudesta tekee arvokkaan, kun johtaja professori Juhani Suortti käy toivottamassa uudet opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan Kajaaniin ja kertoo opiskelijoiden tallaavan Rehjansaaressa historiallisia jalan jälkiä, joita Elias Lönnrot ja Louis Sparre ovat aikanaan astelleet. Lopuksi opiskelijat vannovat opiskeluun liittyvän lupauksen, jonka ylimpänä kasvatustieteen edustajana ottaa vastaan kasvatustieteen tohtori, yliassistentti Marjatta Hautala juhlallisesti tohtorin miekka kädessään ja hyväksyy jokaisen uuden opiskelijan yhdessä muiden henkilökunnan edustajien kanssa mukaan tiedeyhteisöön. Opiskelijoissa on selvästi havaittavissa monenlaista lahjakkuutta – niin näyttelijän alkuja, musiikillista osaamista kuin oivaltavaa ja tilannesidonnaista luovuutta. Huumorilla höystettyjen esitysten jälkeen on aika nauttia vielä viimeiset kahvit Pekka Heikkisen leipomien onnenpullien kera.

Retkestä jäi erityiset hyvät muistot ja kainuulainen ruokaperinne lanttupiirakoineen,  rönttösineen ja talkkunapuuroineen tuli tutuksi uusille kasvoille ja palautti mieleen lapsuusmuistoja Kainuuseen kotiutuneelle paluumuuttajalle! Hyvää lukuvuoden alkua kaikille! (Anna Launonen)

 

 

Vesa Linnamosta liikuntabiologian professori

Jyväskylän yliopiston hallitus nimitti Vuokatissa 22.8. pidetyssä kokouksessaan liikuntatieteiden tohtori Vesa Linnamon liikuntabiologian professoriksi liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan ajalle 1.9.2007–30.6.2012. Virassaan Linnamo johtaa liikuntateknologian koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishanketta Snowpoliksessa Sotkamon Vuokatissa. Jyväskylän yliopiston hanke on osa Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa. Professuurin on rahoittanut Sotkamon kunta liki 500 000 euron lahjoituksellaan.

Professuuri vahvistaa käynnistynyttä tutkimus- ja opetustoimintaa Vuokatissa. Viran erityistehtäviin kuuluu edistää yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja tukea uudenlaisen yrittäjyyden viriämistä Kainuuseen. Jyväskylän yliopiston Vuokatin toimipiste on osa Kajaanin yliopistokeskusta, jota koordinoi Oulun yliopisto. Toimipisteen keskeisin tehtävä on kouluttaa liikuntateknologian asiantuntijoita sekä vauhdittaa alan tutkimus- ja kehitystoimintaa Kainuun alueella. (Juha Vartiainen)

 

 

Valtakunnan vaikuttajia tutustui yliopistokeskukseen

Ministeri Pekkarisen mukaan Kajaanissa tutkimustyö palvelee yrityksiä
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kehui Kajaania ja Sotkamoa innovatiivisesta tutkimus- ja koulutustoiminnan yhdistämisestä yrityksiä palvelevaan yhteistyöhön. Mittaustekniikan tutkimuksen ja teknologian kehittämisessä sekä yritystoiminnassa Kainuussa tehdään merkittävää työtä.

Pekkarinen kertoi vierailevansa Kajaanissa parin vuoden välein ja olevansa tyytyväinen näkemäänsä. Täällä visioita on toteutettu ennakkoluulottomasti ja niitä on kehitetty hyvää vauhtia eteenpäin. Synenergiaa on kasvatettu yliopistojen yhteistyöllä Kajaanin yliopistokeskuksessa sekä tiivistyvässä yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Pekkarinen patisteli entistä innokkaammin hakemaan tutkimusrahoitusta.

Ministeri Mauri Pekkarinen kysyi yliopistojen yhteistoiminnasta Kajaanissa yliopistokeskuksen johtaja, professori Juhani Suorttilta.

– Jokaisella maakunnalla on omat vahvuutensa. Osaamista on kehitettävä ja Kainuu on edelleen kehittymässä. Kernaasti pidämme sen mukana kehitystoiminnassa omilla alueilla, totesi ministeri Pekkarinen. Hallitusohjelmassa todetaan yliopistokeskusten kehittäminen. PK-teollisuutta palvelevaan kehitys- ja tutkimustoimintaan on varattuna 117,5 miljoonaa euroa. Innovaatiopolitiikalla halutaan taata Suomen 5–6 kehityskeskuksen ulkopuolisille osaamiskeskuksille toimintamahdollisuus.

– Innovaatioyliopisto ei saa syödä yliopistojen perusrahoitusta. Tehtävämme on huolehtia koko Suomen yliopistokoulutuksesta, painotti Pekkarinen tilaisuuden päätteeksi.

 

Eduskunnan sivistysvaliokunta innostui yliopistojen välisestä yhteistyöstä Kajaanin yliopistokeskuksessa
Eduskunnan sivistysvaliokunta tutustui Kajaanin yliopistokeskukseen ja Kajaanin ammattikorkeakouluun yliopistokeskuksen päärakennuksen konferenssihuoneessa torstaina 5. heinäkuuta. Sivistysvaliokunnan jäsenet olivat kiinnostuneet yliopistokeskuksen toiminnasta ja kajaanilaisista kokemuksista. Kysymyksiä esitettiin mm. eri yhteistyöyliopistojen roolista Kajaanin yliopistokeskuksessa sekä ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Yliopistokeskuksen yksikköjen toiminnasta kertoivat esimiehet. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo kiitteli tehokkaista ja ytimekkäistä esityksistä sekä esitti tyytyväisyytensä käydyistä keskusteluista. Sivistysvaliokunta seuraa aktiivisesti suomalaisen korkeakoulukentän uudistumista. Opettajankoulutusyksikkö on Kajaanin yliopistokeskuksen selkäranka. Yliopistokeskuksen yhteiset palvelut nojaavat opettajankoulutusyksikön hallintopalveluihin. (Juha Vartiainen)

 

Kainuun korkeaan opetukseen tutustuivat myös Risto Volanen ja Aila Paloniemi 22. elokuuta

 

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili Sotkamon biotekniikan laboratoriossa
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan 12 jäsentä vieraili Kajaanin yliopistokeskuksen biotekniikan laboratoriossa keskiviikkona 13. kesäkuuta. Vierailijoiden oppaana maakunta-kuntayhtymän puolelta oli maakuntajohtaja Hannu Leskinen. Vierailun aikana valiokunta tutustui biotekniikan laboratorion toimintaan. Biotekniikan laboratorion johtaja, dosentti Vesa Virtanen esitteli valiokunnalle yksikön strategiset linjaukset, meneillään olevat hankkeet sekä tulevaisuuden visiot.

Vierailu sujui hyvin avoimessa ilmapiirissä ja nokkosvoilla maustetut ohra- ja porkkanapiirakat sekä puolukkaleivos maistuivat vieraille.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta tutustumassa Kajaanin yliopistokeskuksen
biotekniikan laboratorioon Sotkamossa. (kuva Sirpa Filppula)

Tutkimusjohtaja Vesa Virtanen oli tyytyväinen vierailuun. " Vierailijoiden antamat kommentit ja asettamat kysymykset osoittivat heidän arvostavan yksikön toiminnan vaikuttavuutta sekä heidän kiinnostuneisuuttaan oman valiokuntansa alaiseen toimintaan yliopistopiireissä. Heiltä saatu myönteinen palaute yksikön toimintaan on omiaan kannustamaan meitä eteenpäin".

Biotekniikan laboratorion toiminnan esittely sujui välillä hyvinkin rennossa ilmapiirissä.
Kuvassa ovat tutkimusjohtaja Vesa Virtanen, valiokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Jari
Leppä sekä kansanedustajat Pentti Oinonen ja Anne Kalmari. (kuva Sirpa Filppula)

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Jari Leppä totesi vierailun lopuksi biotekniikan laboratorion toiminnan esittelyn olleen todella mielenkiintoisen ja että heidän aamupäivällä tapahtuneen alkutuotantoon kohdistuneen vierailunsa jatkoksi biotekniikan laboratorion toiminta ja toiminta-alat täydentää hyvin kokonaisuutta sekä yksikön toiminnan vaikuttavuus näkökohdat osoittautuivat todella merkittäviksi ja tärkeiksi. Lisäksi valiokunnan puheenjohtaja Leppä totesi panneensa tyytyväisyydellä merkille biotekniikan laboratorion tutkimuksen aikaansaannoksena olevien valmiiden tuotteiden määrän sekä käytetyt raaka-aineet ollessaan itse maitotilallinen. (Vesa Virtanen)

 

Pysyvä rahoitus kansanedustaja Merja Kyllösen tavoitteena
Kainuulaisen kansanedustajan Merja Kyllösen mielestä pysyvän rahoituksen järjestäminen yliopistokeskusten toimintaan on ensisijainen tavoite. Kyllösen mukaan yliopistokeskukset joutuvat tasapainoilemaan veitsenterällä epävarman projekteihin perustuvan rahoituksen takia. – Pitäisi olla tietty perusrahoitus, johon yliopistokeskukset pystyisivät nojamaan. Korkean teknologian kehittäminen on liian epävarman rahoituksen varassa, painotti Kyllönen.

Tutkimusjohtaja Juha Kalliokoski esitteli vanhaa puista innovaatiota yliopistokeskuksen
johtaja, professori Juhani Suorttille ja kansaedustaja Merja Kyllöselle.

Kyllönen tutustui Kajaanin yliopistokeskuksen yksiköiden toimintaan mittalaitelaboratoriossa, Sotkamon biotekniikan laboratoriossa ja Liikuntateknologian koulutukseen Snowpoliksessa. Kyllönen pitää hyvänä asiana, että kansanedustajat tutustuvat konkreettisesti paikan päällä tutkimus- ja koulutusyksiköiden toimintaan. Pelkkä papereihin ja esitteisiin tutustuminen eivät kerro poliitikolle riittävän hyvin tutkimusyksikön seinien sisällä tapahtuvasta työstä.

Biotekniikan laboratorion tutkimusvälineet kiinnostivat kansanedustaja Merja
Kyllöstä. Kyllönen toivoi laboratorion saavat pian uudet ja asianmukaiset
työtilat Snowpoliksen yhteydestä. Biotekniikan laboratorion tutkimustoimintaa
ja -tiloja Sotkamossa Kyllöselle esitteli tutkija Pirkko Tervo.

Kyllönen oli ollut tutustumassa paria viikkoa aiemmin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen CERN:iin Sveitsissä. – Vasta siellä ymmärsin, kuinka korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua suomalainen osaaminen on. Huippututkimus luo alueelle tulevaisuutta ja auttaa yrityksiä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Kainuussa on täydet mahdollisuudet luoda ja tehdä huipputeknologian tutkimusta ja siihen liittyvää koulusta sekä tuotekehittelyä. – Ilman Kajaanin yliopistokeskuksessa tehtävää korkean teknologian tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa olisivat alueemme mahdollisuudet hyvin pienet, toteaa Kyllönen. (Juha Vartiainen)

 

 

LitT Anneli Pönkkö valtion liikuntaneuvostoon

LitT Anneli Pönkkö Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä valittiin valtion liikuntaneuvoston jäseneksi ja sen liikuntatieteen jaoston puheenjohtajaksi. Valtioneuvosto asetti 28.6. kymmenjäsenisen valtion liikuntaneuvoston, jota johtaa Kuortaneen valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus. Varapuheenjohtajiksi nimettiin kansanedustajat Leena Harkimo ja Susanna Huovinen. Harkimo toimii myös liikuntapoliittisen jaoston puheenjohtajana ja Huovinen johtaa erityisliikunnan jaostoa.

Valtion liikuntaneuvosto on opetusministeriön asiantuntijaelin, jonka nelivuotinen toimikausi alkaa 18.7. Liikuntaneuvoston tehtävänä on mm. arvioida valtionhallinnon toimien vaikutuksia ja antaa lausunnot talousarvion liikuntamäärärahoista ja opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmasta liikunnan osalta. Liikuntatieteen jaoston tehtävänä on edistää liikuntatieteellistä tutkimusta ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi jaosto antaa lausunnon liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntalääketieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista.

 

 

Heljä Tervo kokosi kirjan Eino Leinon laulurunoista

Kajaanin opettajankoulutusyksikön pianonsoitonopettaja, KM Heljä Tervo kokosi ja toimitti kirjan Eino Leinon laulurunoista. Teos koostuu yli sadasta lauluina tunnetuiksi tulleista Leinon sävelletyistä runoista. Kirjaa elävöittävät kuvat Leinon elämänvaiheista ja kotimaisemista Paltaniemeltä.

Kirjaa on tarkoitus käyttää sekä runo- että laulukirjana, vaikka siinä ei olekaan nuotteja mukana. Teoksen julkaisija on Kainuun Eino Leino -seura. Teosta voi ostaa ja tilata muun muassa Suomalaisesta kirjakaupasta ja Kainuun Eino Leino -seurasta. Kirjan innoittamia laulajaisia pidettiin Eino Leino -talossa Paltaniemellä kesällä 2007 kaksi kertaa. Innostunut yleisö toivoi tapahtumille jatkumoa. (Juha Vartiainen)

 

 

Liikunnan sivuaineopinnoilla liikunnanopettajan pätevyys perusopetukseen

13 uutta opiskelijaa aloitti maanantaina 20.8. liikunnan sivuaineopinnot (60 op) Kajaanissa. Tuloksena tiiviistä yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa Kajaaniin valittiin ensimmäiset liikunnanopiskelijat jo vuonna 1994. Tähän mennessä liikunnanopettajan kelpoisuuden Kajaanista on saanut jo 60 valmistunutta opettajaa.

Liikunnanopettajiksi mielivät Jaana Honkanen, Niina Viinikka, Elina Vaarasuo,
Paula Perhoniemi, Ulla Aho-Pynttäri, Janne Peltoniemi, Tapio Ala-Rautalahti,
Maija Saarinen, Panu Ristolainen, Heidi Myllyaho, Heidi Heiska,
Noora Mäntylä ja Anne Pikkukangas

Aloittavista opiskelijoista kahdeksan on Kajaanin omia opiskelijoita, kolme tulee Oulusta, yksi Rovaniemeltä ja yksi opiskelee työn ohessa. Kaikilla on vahva ja monipuolinen liikuntatausta, osalla kilpaurheilu-ura jatkuu edelleen.

Opiskelu Kajaanissa tapahtuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Opinnot tarjotaan kahden vuoden aikana, mutta opiskelija ajoittaa opintojaksot itselleen sopivaan aikatauluun. Opinnoista Kajaanissa vastaa opettajankoulutusyksikön liikuntatiimi, minkä lisäksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita mm. Jyväskylästä.

Opettajankoulutusyksikön liikuntatiimi sai uuden vahvistuksen, kun LitL Jaana
Kari (edessä oik.) aloitti ma. lehtorina. Liikunnanopinnoista vastaavat lisäksi LitT
Anneli Pönkkö, LitL Uolevi Mustikkamaa ja KM Kirsi Huotari (edessä vas.).

 (Anneli Pönkkö)

 

 

Elias Lönnrot -keskus avattiin Kajaanin Raatihuoneella 2.7.2007

Elias Lönnrot -seuran tavoitteena on ollut yli kymmenen vuotta kestäneen toiminnan alusta asti Lönnrotia esittelevän keskuksen perustaminen Kajaaniin. Tämä on ollut hänen kotikaupunkinsa kahden vuosikymmenen ajan. Lönnrotin perintö on pohjaton aarre, jota voidaan ammentaa Kainuun ja Suomen hyväksi monenkin toimijan voimin. Kajaanin kaupunki on antanut Elias Lönnrot -seuran käyttöön tilat Elias Lönnrot -keskusta varten Kajaanin Raatihuoneelta. Lönnrot-keskuksen tilat Raatihuoneella ovat keskuksen toiminnan tukipiste, jossa voidaan esitellä pienille ryhmille Elias Lönnrot kajaanilaisena henkilönä ja hänen täällä tekemäänsä monipuolista työtä.

Elias Lönnrot -keskuksen tilat on kalustettu 1800-luvun henkisillä talonpoikaisrokokookalusteilla.
Ne muistuttavat Louis Sparren ikuistamaa Lönnrotin tuolia Kajaanin-kodissa. 

Lönnrot-keskuksen tilat voivat toimia myös muiden kulttuuritahojen ja -järjestöjen kokous- ja tapahtumatiloina. Esimerkiksi Kainuun lausujien 30-vuotisjuhla ja Kajaanin Runoviikon tapahtumia toteutettiin tiloissa samalla viikolla.

Raatihuoneen esittelytaulu on paljastettu Raatihuoneen portin pieleen. Se kertoo Raatihuoneen ja Lönnrotin historiasta, jotka liittyvät hyvin läheisesti yhteen. Raatihuone valmistui 1831. Lönnrot tuli Kajaaniin 1833. Lönnrot suoritti keskeisimmän osan elämäntyöstään Kajaanissa toimiessaan vuosina 1833–1854 piirilääkärinä.

Lönnrot-seuran kunniapuheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen
esitti avajaisissa kalevalaisen vieraan tervehdyksen.

Viime syksyn aikana seura tutki tilojen sisustamista käyttäen asiantuntijoina mm. tutkija FT Heikki Rytkölää, Kajaanin kaupungin ja Kainuun museon, Porvoon museon ja Sammatin Lammin talon asiantuntijoita. Heikki Rytkölä löysi taiteilija Louis Sparren Suomen Kuvalehdessä 1800-luvun loppupuolella julkaiseman artikkelin, jossa oli piirros Lönnrotin tuolista, joka oli ainoa todiste siitä, millaista kalustoa Lönnrotilla on saattanut olla. Raatihuoneen tilaan on hankittu 28 talonpoikaisrokokootuolia ja kaksi pöytää.

Kuvassa vasemmalta lukien Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo,
Kainuun Eino Leino -seuran varapuheenjohtaja Heljä Tervo, Elias Lönnrot -seuran sihteeri
Johanna Anttonen ja Lapin yliopiston rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola.

Raatihuoneen sisätiloihin on valmistettu Lönnrotin ystävän, taiteilija Louis Sparren Kajaanin historiaa kuvaavista teoksista pienoisnäyttely, jossa on Heikki Rytkölän laatimat esittelytekstit. Kainuun Sanomat on kehittämispäällikkö Osmo Korhosen johdolla suunnitellut ja toteuttanut ulkona olevan Raatihuoneen esittelytaulun, Sparren taulut sekä kuvat Lönnrotista ja hänen perheestään.

Tavoitteena on kehittää keskuksen verkostomaisesta toimintakokonaisuudesta vähitellen myös virtuaalinen toimintaympäristö, joka perustuu digitaalisen av-teknologian ja tietoverkkojen käyttöön. Lönnrot-keskuksen tilassa voidaan toteuttaa myös pienimuotoisia näyttelyitä virtuaalisten esitysten ohella. Tässä liittymäpinta Lapin yliopistoon sijoitettuihin professori Juha Pentikäisen kokoelmiin muodostunee keskeiseksi.

Lönnrot-keskuksen avajaisten jälkeen pidettyihin kohtuuden pitoihin osallistuivat
mm. Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo ja yliopistokeskuksen
aikuiskoulutuksen suunnittelija Sisko Tamminen.

Elias Lönnrot -keskuksen toiminnot rakentuvat vähitellen. Keskuksen tehtävinä kuuluu käytettävissä olevien voimavarojen määräämässä laajuudessa esitellä Elias Lönnrotin henkilöä ja elämäntyötä, toimia Kalevala- ja Lönnrot-aiheisiin liittyvänä kulttuuri- ja informaatiokeskuksena ja tukea yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutin ja muiden tahojen kanssa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja koulutustyötä.

Lönnrot-seuran sihteeri Johanna Anttonen ja puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen
 hoitivat Kohtuuden ystävien pidoissa myös työasioita.

Lönnrot-tilojen sisustamiseen osallistuneet ovat olleet Lönnrot-seuran tukena arvokkaassa kulttuurityössä. Oman nimen saaminen Raatihuoneeseen ei ole vain tämän päivän asia. Nimet kertovat tuleville sukupolville kuinka kansalaiset ovat olleet rakentamassa Raatihuoneen historiaa. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Kajaanin yliopistokeskuksen KYKOPAS 2007–2008 ja KYK:in vuosikertomus ovat ilmestyneet nettiversiona

Kajaanin yliopistokeskuksen KYKOPAS 2007–2008 on ilmestynyt nettiversiona. Siihen on koottu Kajaanin yliopistokeskuksen opiskelijoille yhteisiä asioita, joita opiskelija kohtaa opintojensa eri vaiheissa. Oppaassa on paljon tietoa myös yliopisto-opintojaan suunnitteleville sekä jatkokoulutuksesta kiinnostuneille.

Oppaan nettiversio löytyy osoitteesta: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/esittely/KYKOPAS_2007-2008.pdf 

Kajaanin yliopistokeskuksen vuosikertomuksen 2006 nettiversio löytyy www-osoitteesta: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/esittely/KYK_vuosikert06.pdf 

 

 

Kajaanin Runoviikko – Vuoden 2007 festivaali

Kajaanin Runoviikko oli valittu tänä vuonna vuoden festivaaliksi. Runoviikon taiteellisena johtajana toimi Kirsi-Kaisa Sinisalo. Runoviikon taiteellisten johtajien ja pitkäaikaisten veteraanien sekä työntekijöiden työ on saanut tunnustetun aseman. Sinisalon ja hänen työryhmänsä tuloksena syntyi menestyksekäs juhlafestivaali, joka huipentui Leino-iltamiin 5.7.2007.

Kainuun Eino Leino -seura ja Elias Lönnrot -seura toteuttivat yhteistyössä
yhdistystensä tuotteiden myynnin Runoviikolla. Kuvassa Leino-seuran
puheenjohtaja Esko Piippo sekä johtokunnan jäsenet
Petra Ebeling ja Terttu Qvist.

Leino-iltamiin Kaukametsän salissa osallistuivat myös Kajaanin
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raimo Piirainen (vas.) ja
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hannu Kemppainen.

Leino-iltamien jälkeen pidettiin Eino Leino -talolla Paltaniemellä illanistujaiset, joihin osallistuivat Runoviikon toimijoiden lisäksi kutsuvieraat ja Eduskunnan sivistysvaliokunta. Ilta huipentui mielenkiintoisiin keskusteluihin sivistysvaliokunnan jäsenten kanssa sekä yhteislaulutilaisuuteen. Sivistysvaliokunnan jäsenet kävivät antoisia keskusteluja kulttuuritoiminnan Kainuun kulttuurijärjestöjen edustajien kanssa. Ihastusta ja ihmetystä kansaedustajissa herätti Kainuun maakunnan kulttuuritahtoisuus ja kulttuurijärjestöjen aktiivisuus.

Syntyjä syviä Kaukametsässä 8.7.2007
Kajaanin Runoviikon päätöspäivänä taiteilija Hannu Väisänen ja ohjaaja-näyttelijä Sina Kujansuu esiintyvät Elias Lönnrot -seuran ja Runoviikon yhdessä toteuttamassa Syntyjä syviä -tapahtumassa Kaukametsän Koutasalissa. Tilaisuus oli suuri menestys. Hannu Väisänen loi esityksen aikana kollaasitekniikalla kalevalaisista symboleista taulun, jonka valmistumisen aikana Sina Kujansuu lausui Kalevalan kolmaskolmatta runon. Väisänen lahjoitti taulun Lönnrot-seuralle.

Leino-iltamien jatkotilaisuuteen Leino-talolla Paltaniemessä osallistui
Eduskunnan sivistysvaliokunta. Kuvassa puheenjohtaja Raija Vahasalo.

Runoviikon taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ja
Eino Leinon näköinen mies Juha Vartiainen.

Vuoden 2007 Elias-palkinto taiteilija Hannu Väisäselle
Tänä vuonna Lönnrot-seura päätti valita Vuoden Eliakseksi kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisäsen. Tunnustus jaettiin Syntyjä syviä tilaisuuden päätteeksi. Vuoden Elias -palkinto on myönnetty tähän mennessä jo kahdeksalle henkilölle, jotka ovat oman työnsä tai muun toiminnan kautta merkittävällä tavalla vaikuttaneet Elias Lönnrotin ja hänen henkisen perintönsä, Kalevalan ja muun tuotannon vaalimiseen ja edistämiseen.

Kainuun Eino Leino -seuran varapuheenjohtaja Heljä Tervo ja Elias Lönnrot -seuran
puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen osallistuivat keskusteluihin Eduskunnan
sivistysvaliokunnan edustajien kanssa Leino-talolla.

Kansanedustaja, runoilija Tommy Taberman yllättyi, että Suomesta löytyy Kainuun
kaltainen runon maakunta. Kuvassa myös Lönnrot-seuran sihteeri Johanna Anttonen.

Hannu Väisäsen teoksia on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä ja niitä on kokoelmissa sekä Suomessa että ulkomailla, useissa maissa ja maanosissa. Hän lienee kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kuvataitelija. Hänen taideteoksilleen on ollut ominaista rikas muotokieli ja usein arvoitukselliset kuvalliset symbolit, jotka saavat katsojan pohtimaan teoksiin kätkettyjä viestejä ja merkityksiä. Kuvataiteilijana Hannu Väisänen tuli laajemmin suuren yleisön tietoisuuteen ennen muuta vuonna 1999, jolloin vietettiin Kalevalan 150-vuotis-juhlavuotta. Hän kuvitti tuolloin kuvateoksillaan Kalevalan juhlavuoden painoksen, joka herätti suurta huomiota maamme kulttuurielämässä.

Sina Kujansuu ja Hannu Väisänen kukitettiin heidän Syntyjä
syviä -esityksensä päätteeksi Kaukametsässä.

Tuulikki Yli-Lonttinen, Kirsi-Kaisa Sinisalo, Hannu Väisänen
ja Sina Kujansuu poseerasivat Runoviikon päätöspäivänä.

Kun taiteilija Hannu Väisänen ryhtyi kuvittamaan kansalliseepoksemme Kalevalan vuoden 1999 juhlapainosta, hän poikkesi rohkeasti aikaisemmasta Kalevalan kuvallisesta kaanonista. Niinpä hänen tulkintansa Kalevalastamme olivat uutta luovia ja raikkaita, joidenkin konservatiivien mielestä hän oli jopa kuvainkaataja. Hän mursi omaleimaisella Kalevala-kuvituksellaan 1800-luvulta peräisin olevan Kalevalan kuvakäsityksen, jonka olivat raamittaneet Albert Edelfelt, Pekka Halonen ja Akseli Gallén-Kallela ja monet muut kultaisen kauden ikonimme. Voidaankin sanoa, että taiteilija Hannu Väisänen aloitti uuden aikakauden kansalliseepoksemme kuvittamisessa ja loi virkistäviä ja katsojan mielikuvitusta kiehtovia (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Kainuun ja Koillismaan murremestari Veikko Seppänen tuli toiseksi murteella puhumisen SM-kisoissa

Kainuun ja Koillismaan murremestari 2007 suomussalmelainen ammattiopettaja Veikko Seppänen tuli toiseksi valtakunnallisessa murteella puhumisen Suomen mestaruuskoisoissa sunnuntaina 1. heinäkuuta Kuopiossa. Kilpailuun osallistui 18 murretaitajaa eri puolilta Suomea. Murrealueista olivat edustettuina Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Kainuu ja Häme. Kisaan osallistui myös karjalan kielen sekä stadin slangin puhujia.

Voitto meni lapinlahtelaiselle Maija-Liisa Korhoselle, joka tuli kolmanneksi edellisissä Suomussalmella pidetyissä kilpailuissa vuonna 2005. Kilpailun kolmas oli nuorimies Etelä-Pohjanmaalta Joonas Autio. Kilpailun päätuomari emeritusprofessori Alpo Räisänen kertoi puheessaan tuomariston iloinneen, että kilpailuun osallistui niin paljon tasokkaita murteen puhujia nuorista iäkkäimpiin. Tuomaristo oli harvinaisen yksimielinen voittajakolmikosta ja kolme palkittua erottuivat selkeästi tuomarien yhteispisteissä.

Myös joukkuekilpailun voitto meni tällä kertaa Savoon. Korhosen lisäksi Savon joukkueessa murre-taituroivat Leena Tolppanen Juankoskelta sekä Riitta Rissanen Suonenjoelta. Kainuun joukkueessa Seppäsen lisäksi kilpailivat pudasjärveläissyntyinen Teija Rääpysjärvi ja sotkamolaissyntyinen Eero Schroderus.

Kuopion Rauhanlahden kesäteatterissa murteella puhumisen Suomen mestaruuskilpailua seurasi alle 300 katsojaa. Räisäsen lisäksi tuomaristoon kuuluivat suomen kielen professori Marjatta Palander, kotimaisten kielten tutkija Anneli Hänninen, toimittaja Eila Erkkilä sekä toimittaja Seppo Kononen.

Valtakunnallisen murteella puhumisen kisan arvioinnissa tärkein mittari on murteen aitous. Kilpailu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on vapaasti valittavasta aiheesta esitettävä puhe, pakina tai muu murretta esiintuova esitys. Toisen osan muodostaa haastattelu, johon kilpailijan tulee vastata omalla murteellaan. Puheosuuden pituus on 3 minuuttia.

Ensi vuonna Kainuun ja Koillismaan murretaituri 2008 -kisa pidetään Hyrynsalmella Kaunislehdon talomuseossa 15. kesäkuuta. Tapahtuman järjestävät Elias Lönnrot -seura, Kainuun lausujat ry, Kainuun äidinkielen opettajat ry sekä Hyrynsalmen kunta. (Juha Vartiainen)

 

 

Kainuun lausujat juhli 30. vuottaan Raatihuoneella

Elias Lönnrot keskus avattiin Kajaanin Raatihuoneella 2.7.2007. Jo seuraavana päivänä 3.7.2007 Kainuun lausujat juhlivat näyttävästi 30. toimintavuottaan. Seremonioita johti puheenjohtaja Lea Suopelto. Paikalla oli runsaan kutsuvierasyleisön mukana niitä veteraaneja, jotka ovat aikoinaan yhdistyksen perustaneet.

Raatihuoneen suuri sali oli täynnä kutsuvieraita Kainuun lausujien
30-vuotisjuhlassa. Keskellä Anne Huotari.

Pieni runotar Elise Kemppainen oli myös juhlavieraiden joukossa.

Kainuun lausujat nimesi entisen kansanedustajan Anne Huotarin Kainuun
vuoden puhujaksi. Vasemmalla Timo Koskelo, keskellä Ane Huotari ja
oikealla lausujien puheenjohtaja Lea Suopelto.

Kainuun lausujien veteraanit ja perustajat ryhmäkuvassa: edessä vasemmalta
Maija Rissanen, Tuulikki Yli-Lonttinen ja Saimi Tikkanen. Takarivissä
vaemmalta Taina Surma-aho ja Aila-Sinikka Myöhänen.

Lea Suopelto esitteli Kainuun lausujien historiaa ja lausuntaa esittivät mm. Tuulikki Yli-Lonttinen, Saimi Tikkanen, Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Teija Rääpysjärvi. Päivän kohokohta oli Kainuun vuoden puhujan arvonimen paljastaminen. Tällä kertaa tämän kunnianosoituksen sai Anne Huotari. Puheiden, runon ja musiikin lomassa nautittiin herkullisista pöydän antimista. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Täällä Näveri – Kuuleeko Eurooppa?

Kainuun lausujat järjesti teatterimatkan teatteri retikkaan Suomussalmelle 31.7.2007. Suomusalmen ulkoilmateatterissa esitettiin riemastuttava näyttelijä-käsikirjoittaja Eero Schroderuksen kirjoittama ja Ulla Schroderuksen ohjaama "Täällä Näveri – kuuleeko Eurooppa" -esitys. Kainuun lausujat oli kutsunut mukaan retkelle Kainuun kulttuurijärjestöjen edustajia sekä entisiä ja nykyisiä Kajaanin yliopistokeskuksen työntekijöitä.

Kajaanin yliopistokeskuksen edustajat (oikealta) Heljä Tervo, Juha Vartiainen
ja Matti Lukkari tutustuivat ennen teatteriesitystä Raatteen tien muistomerkkiin
Suomussalmella. Jokaista Raatteen tien sotatapahtumissa kuollutta kohti
muistomerkkiin on tuotu kivi, yhteensä 24.000.

Matkalaiset tutustuivat Raatteen tien sotakalustoon.

Kainuun lausujien puheenjohtaja Lea Suopelto (punaisessa takissa) johti joukkoja teatteriesitykseen.

Teija Rääpysjärvi valmistautui esityksen katseluun.

Retikka-teatteri vauhdissa: Täällä Näveri – kuuleeko Eurooppa?

Kainuun lausujat muistivat Eero Schroderusta laululla ja lahjalla.

Näytelmä kertoi TV:stä tutuksi tulleiden reality-sarjojen komediallisen mukaelman kunnasta, jossa kunnan johto ja työntekijät huijataan mukaan ennakkomaksuja vastaan linnoittautumaan koululle ja muka esiintymään eurooppalaiselle, amerikkalaiselle ja aasialaiselle yleisölle. Kun huijarit ovat saaneet tarpeeksi rahaa, he katoavat ja jättävät kunnan nuolemaan näppejään. Tilanteen pelastaa lopulta poikanen, joka on tehnyt rinnalla omaa reality-sarjaansa, jolle myönnetään Lars von Trier -palkinto. (Lasse Lyytikäinen)

 

 

Päärynä tuottaa satoa ensimmäistä kertaa Kajaanin kampuksella.

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) syyskuun 2007 numeroon 17.9. mennessä mieluiten sähköisesti osoitteeseen  kampuslehti(at)oulu.fi.