ELOKUU 2004

---

Yliopistokeskuksen avajaiset 7.9.

Kajaanin yliopistokeskuksen 1. lukuvuoden avajaiset pidetään 7.9. Kajaanissa. 104-vuotiaan opettajankoulutusyksikön varhaiskasvatuksen koulutus juhlii tänä syksynä 30-vuotistaivaltaan, samalla tulee kuluneeksi 10 vuotta Suomen ensimmäisen varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen alkamisesta.

Yliopistokeskuksen henkilökunnan ja yhteistyöyliopistojen edustajien avajaispäivän kulkue kokoontuu yliopistokeskuksen päärakennuksen edessä ja lähtee kello 11.30 Kajaanin kirkkoon. Jumalanpalveluksessa saarnaa kirkkoherra Lauri Oikarinen ja liturgina toimii opiskelijapastori Kimmo Nieminen.

Avajaisjuhla alkaa kello 14.15 normaalikoulun juhlasalissa.

O H J E L M A

Musiikkiesitys
Kajaanin puhallinseitsikko
johtaa Ilpo Kemppainen

Avajaispuhe
Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti

Osia tanssiteoksesta
Kivien kätkemä Kajaanin linna 400 vuotta
ohjaus ja koreografia Minna Palokangas-Sirviö

Juhlapuhe
rehtori Lauri Lajunen

Kainu
Välähdys Kajaanin linnan historiasta kertovasta elokuvasta
ohjaus Tommi Liski

Opiskelijan puheenvuoro
Opela ry:n pj. Anu Vuorjoki

Nälkämaan laulu

Kahvitarjoilu
päärakennuksen Martti Helan salissa

Yhteistyöyliopistojen puheenvuorot

Juhlallisuudet päättyvät Martti Helan salissa, jossa on yhteistyöyliopistojen puheenvuorot sekä kahvitilaisuus avajaisjuhlan jälkeen. (JV)

 

 

Keisarin kesää

Tämän kuun lopulla tulee kuluneeksi 185 vuotta keisari Aleksanteri I:n matkasta Suomeen ja Kainuuseen vuonna 1819. Suomessa suuresti arvostettu hallitsija tutustui syrjäiseen Kajaanin lääniin piipahtaen myös nykyisen Vuolijoen alueella ja Kajaanissa, jonne hän saapui purjeveneellä Oulujärven yli. Tuona vuonna antoi luonto Kainuun kansalle erinomaisen sadon. Sen katsottiin olleen keisarin ansiota. Kajaanin kihlakunnan rahvas alkoi muistella tuota aikaa ”keisarin kesänä”. Paltaniemelle siirrettiin Vuolijoelta talli, jossa keisari oli nauttinut aamiaisen Vuolijoella. Oulun lääninarkkitehti laati sittemmin piirustukset suojakatokseksi, joka rakennettiin tallin ylle 1870-lvulla. Siitä tuli Suomen ensimmäinen ulkomuseo ja varmasti myös ensimmäisiä maassamme suojeltuja rakennuksia.

Keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri piipahti myös Kajaanin linnassa, jonne oli pystytetty erityinen koroke, josta hallitsija saattoi ihailla Ämmäkosken kuohuja. Paikalle kiinnitettiin myöhemmin kuparilaatta, joka lienee kadonnut ajan saatossa. Yhdessä linnan massiivisessa kivessä on kuitenkin heikko uurros, josta oheinen piirros. Kiveen jäänyt jälki on niin heikko, että tulkinnassa saattaa olla virheitä. Milloin tuo teksti on hakattu kiveen? Tämän päivän tekniikalla sen tarkka ajoitus on mahdollinen elektronisilla laitteilla. Löytyisi asiaan kiinnostusta ja rahaa näin juhlavuonna? Olihan keisari Aleksanteri I se ”hyvä hallitsija”, jota suomalaiset osoittivat esikuvaksi Pietari korkeimmalle johdolle niin sanottuina routavuosina.

Piirroksen voi mahdollisesti tulkita seuraavalla tavalla:
Aleksander Caianborg.

Miksi Keisari Aleksanteri vaelsi Suomeen? Kirjailija Lauri Kokkonen etsi kysymykseen vastausta ja kirjoitti aiheesta näytelmän. Olisiko sen aika nyt? Aikanaan se sivuutettiin merkityksettömänä. (HR)

 

 

WomenIT-hanke esillä Korean tietoyhteiskuntakonferenssissa

WomenIT-kehittämiskumppanuushanketta (www.womenit.info) esiteltiin Koreassa heinäkuussa 2004 olleessa kansainvälisessä tietoyhteiskuntakonferenssissa ”E-governance: challenges and opportunities for democracy, administration and law” (26th International Congress of Administrative Sciences). Hanketta koordinoi Kajaanin yliopistokeskus.

WomenIT :n edustaja projektikoordinaattori Marja-Leena Haataja osallistui konferenssin Avoimen foorumin ”IT and Women” paneeliin, jossa hän esitteli WomenIT-hanketta ja sen tuloksia. Foorumin paneelin muut suomalaiset edustajat olivat kansanedustajat Anne Huotari ja Hanna-Leena Hemming.

Tapaamisen konkreettisena tuloksena syntyi kansainvälinen verkosto, jonka teemana on Naiset ja tietoyhteiskunta. Tämä on avoin niin politiikoille, tutkijoille, asiantuntijoille kuin toimijoille. Lisätietoja verkostosta marja-leena.haataja@oulu.fi

WomenIT-hanke oli matkalla eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan kutsumana. Matkalle osallistui myös liikenne- ja viestintävaliokunnan jäseniä ja tietoyhteiskunnan asiantuntijoita yrityksistä ja valtion hallinnosta. (M-LH)

 

 

Logoterapiasta apu tarkoituksettomuuteen

Vallitsevaa tarkoituksettomuuden ja toivottomuuden tunnetta vastaan psykiatri Viktor E. Frankl (1905–1997) kehitti logoterapian. Sen mukaan ihmisenä oleminen on tietoisena ja vastuullisena olemista. Näin Frankl torjuu reduktionistiset ihmiskäsitykset, joissa ihmisen olemus määritellään ja johdetaan jonkin tieteen (kuten psykologian, sosiologian, fysiikan tai biologian) käsitteillä ja lainalaisuuksilla. Logoterapiassa käytetään hyväksi ihmisen henkistä ulottuvuutta. Ihmisen olemista eivät määrää vietit vaan henkisyys ja tarkoitukseen suuntautuminen. Ihmisen perustarve on löytää tarkoitus elämälleen. Tämä tarkoitus on jokaisen ihmisen kohdalla hänen omansa: kukaan toinen ei voi sitä hänelle antaa.

Tarkoitus löytyy toisaalta kääntämällä huomion pois omasta itsestä ja suuntautumalla ulospäin toisiin ihmisiin. Ihmisenä oleminen ei ole itsensä toteuttamista vaan elämän asettamiin haasteisiin vastaamista. Elämä on tehtävä: se tekee ihmisille kysymyksiä eikä päinvastoin. Toisaalta tarkoitus löytyy toteuttamalla asennearvoja, luovia arvoja ja elämysarvoja. Asennearvot ovat korkeimpia arvoja: niiden toteuttamisessa on kyse siitä, miten ihminen suhtautuu kärsimykseen, jota ei voi poistaa. Frankl, joka itse joutui elämään kolme vuotta natsien keskitysleirillä, opettaa, miten ihminen voi löytää elämän merkityksen myös kärsimyksestä, kuten työttömyydestä, sairaudesta tai läheisen kuolemasta. Luovien arvojen toteuttamisessa on kyse tekemisestä eli siitä, mitä ihminen antaa maailmalle. Elämysarvojen kokeminen tarkoittaa puolestaan sitä, mitä ihminen saa maailmasta ja toisilta ihmisiltä.

Tutkimuksessa tarkastellaan logoterapian ihmiskäsitystä ja arvoja sekä niiden antia kasvatukselle toisaalta Franklin oman ajattelun, toisaalta hänen oppilaansa Uwe Böschemeyerin kehittämän logoterapeuttisen suuntauksen filosofiasta lähtien. Tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty logoterapiaa käsittelevä väitöskirja. Kun logoterapiaa sovelletaan kasvatukseen - ja elämään yleensä -, on tärkeää siirtää painopistettä mielihyvä-, suoritus- ja hyötyorientaatiosta tarkoitusorientaatioon sekä arvotajun kehittämiseen eli omantunnon jalostamiseen.

Filosofian kandidaatti Lauri Pykäläisen väitöskirja Ihmiskäsitys, arvot ja kasvatus Franklinin ja Böschemeyerin logoterapioissa tarkastettiin Kajaanin opettajankoulutusyksikön Martti Helan salissa 18.6.2004. Vastaväittäjinä toimivat dosentit TT Risto Nurmela Åbo Akademista ja KT Simo Skinnari Turun yliopistosta, kustoksena toimi professori Juhani Suortti Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä. (LP)

 

 

Kirjastossa on siirrelty hyllyjä ja kirjoja

Kirjastossa on tehty kesän 2004 aikana hieman muutostöitä. Töihin ryhdyttiin, koska kirjaston kokoelmat kaipasivat kipeästi lisätilaa, alkavan tietojenkäsittelytieteen opetuksen myötä kirjastoon on hankittu alan kirjallisuutta ja lisäksi tietysti myös kasvatustieteen kokoelmat ovat karttuneet.

Entinen lukusali, (joka on ulko-ovelta tultaessa ensimmäisen oven takana oikealla,) on nyt käsikirjasto. Lukukauden alkuun mennessä tämä tila palvelee myös toivottavasti tiedonhaun opetustilana ja viihtyisänä ryhmätyöhuoneena. Joku voi ihmetellä miksi lukusalista luovuttiin, tähän on kuitenkin hyvänä perusteluna se, että lukusalia käytettiin hyvin vähän. Lukupaikkoja on kuitenkin edelleen ympäri kirjastoa ja tarvittaessa seminaarihuoneesta voi tehdä hiljaisen lukusalin.

Kirjastosalin perällä, entisessä käsikirjastossa, ovat nyt kaikki kurssikirjat aakkosjärjestykseen järjestettynä, siellä ovat nyt myös tietojenkäsittelytieteen kurssikirjat. Normaalia lainattavaa kokoelmaa on sitten väljennetty kurssikirjoilta vapautuneeseen tilaan. Hieman sisääntuloaulaakin on vallattu kirjoille, sinne on sijoitettu historian hyllyluokat.

Niukkojen resurssien aikana täytyy mainita, että hyllyjärjestelyt tehtiin hyvin edullisesti. Käsikirjaston hyllyt saatiin rahtikustannuksin Oulusta tekniikan ja luonnontieteen kirjastojen vanhoista varastohyllyistä. (OV)

 

 

Venäjän kulttuurin ja kielen koulutushankkeessa tapahtuu

Katsaus viime kevääseen…

Maisteriohjelmalaiset opintomatkalla Petroskoissa 20.–23.5.2004

Venäjän kulttuurin ja kielen maisteriohjelmalaiset tekivät opintomatkan Petroskoihin helatorstaiviikonloppuna 20.–23.5.2004. Matkalle osallistui 10 innokasta kielen ja kulttuurin opiskelijaa, tavoitteena saada rohkaisua kielenkäyttöön sekä kosketusta autenttiseen kulttuuriin. Mukana lähtijöissä oli sekä Venäjällä käynnin konkareita että ensimmäistä kertaa itärajan ylittäviä. Matka toteutettiin yhdessä Kajaanin Kaukametsän Opiston kanssa.

Petroskoissa kielenopetus järjestettiin valtionyliopistolla, Suomen kielen ja kirjallisuuden laitoksella. Opettajina toimivat Elena Bogdanova ja Tatjana Rozhina.

Matkan rajallisesta kestosta johtuen opiskelu paikan päällä oli erittäin intensiivistä. Niin oppitunneilla kuin vapaa-ajalla…

Lauantai-iltana ohjelmassa oli ravintolaillallinen koko porukalla ja pöytä oli tietysti laitettu koreaksi, venäläiseen malliin.

Kotimatkalla saatettiin todeta, että ”olo on väsynyt, mutta onnellinen”. Reissu oli antoisa ja niinpä päätettiin, että seuraavan kerran lähdetään viikoksi. Jotta perillä jää aikaa niin opiskeluun, vapaa-aikaan kuin lepoon.

 ”… Petroskoin-matkamme jäljiltä tunnelmat ovat hitusen uupuneet mutta onnelliset: päämäärä saavutettu. Estot puhua ja kirjoittaa venäjää ovat nyt madaltuneet huomattavasti: tulen ymmärretyksi ja saan jopa vastauksen kaupoissa sekä ravintoloissa! Hyvin riemukas kokemus vuoden venäjää opiskelleelle…” (Nainen, n. 40 v.)

(EH)

Tänä syksynä tulossa

Luentosarjat:

Idän ja lännen kohtaaminen esimerkkinä Kainuu ja Vienan Karjala (2 ov)

Aika:             torstai 16.9.2004 klo 17.00–20.15
                      perjantai 17.9.2004 klo 17.00–20.15
                      lauantai 18.9.2004 klo 10.00–14.15
                      torstai 23.9.2004 klo 17.00–20.15
                      perjantai 24.9.2004 klo 17.00–20.15
                      lauantai 25.9.2004 klo 10.00–14.15

Paikka: Kajaanin yliopistokeskus, sali ilmoitetaan myöhemmin

Vastuuhenkilöt: FM, lehtori Hannu Heinänen ja FT, tutkija Heikki Rytkölä, Lönnrot-instituutti, Oulun yliopisto

Tavoite: Opiskelijalle muodostuu yleiskuva Vienan Karjalasta idän ja lännen rajalla,    sen erityispiirteistä osana Karjalaa ja Pohjois-Venäjää.

Sisältö: Rajan erilaiset käsitteet ja erityisesti idän ja lännen kulttuuriraja. Niiden ilmenemismuotoja.; Vienan Karjalan käsitteestä Karjala-käsitteiden kentässä. Vienankarjalaiset ja muut karjalaiset Suomessa. Kainuun karjalaiskylät osana Länsi-Vienaa. Kylien yleiskuva (perinnekulttuuri, historia) muistitiedon, historiallisten lähteiden, kaunokirjallisuuden ja tiedotusvälineiden valossa. Kylien identiteettikysymys ennen ja jälkeen n. v. 1917

Toteuttamistapa: 24L + 56OT

Kirjallisuutta: (Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, josta annetaan tarkempi luettelo luennoilla.) Kirjat eivät ole tenttikirjoja. Opiskelijat voivat esimerkiksi näiden pohjalta harkita omatoimisen työskentelyn mahdollisia lähtökohtia.: Branch, Michael; Heinänen, Hannu; Kaukonen, Väinö; Kirkinen, Heikki; Kokkonen, Jukka; Konkka, Aleksi, Korhonen, Teppo; Kortesalmi, J. Juhani; Laine, Antti; Lonkila, Helena, Naakka-Korhonen, Mervi; Paasi, Anssi; Pettersson, Lars; Pöllä, Matti; Rytkölä, Heikki; Sihvo, Hannes; Tsernjakova, Irina; Vahtola, Jouko; Virtaranta, Helmi; Virtaranta, Pertti)

Vaadittavat suoritukset: Tentti luennosta, omatoimisesta työskentelystä essee

Arviointi: 1–3 (luento), hyväksytty/hylätty (essee)

ja

Venäläinen arkkitehtuuri

Rakennustaide Luoteis-Venäjällä (1–2 ov)

Aika:             to 28.10.2004 klo 17.00–21.00
                      pe 29.10.2004 klo 17.00–21.00
                      la 30.10.2004 klo 9.00–14.15

Paikka: Kajaanin yliopistokeskus, sali ilmoitetaan myöhemmin

Vastuuhenkilö: TkT, arkkitehti SAFA Kirsti Reskalenko

Tavoite: Perehtyminen Venäjän arkkitehtuurin historiaan ja nykyisyyteen.

Sisältö: Rakentamisen perusteet Luoteis-Venäjällä: Muinaisvenäjän ajoista nykypäivään. Mm. keskiaikaiset kaupunkivaltiot, Moskovan Venäjä 1500-luvulla, Pietarin arkkitehtuuri, neuvostoajan rakentaminen, 2000-luvun arkkitehtuurin haasteet.

Vaadittavat suoritukset: Luennot (16 h) sekä loppukuulustelu tai essee.

Kirjallisuus: Reskalenko (2003): Historiallinen jatkuvuus ja rakennussuojelu Venäjällä vuosina 1978–2000.

Arviointi: 1–3

TERVETULOA!

Lisätietoa luennoista ja koulutushankkeesta: projektikoordinaattori Eveliina Huttunen, puh. (08) 632 4658, eveliina.huttunen@oulu.fi tai kotisivuilta: http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/venaja/index (EH)

 

 

Lea Suopellosta runokuningatar

Kajaanin yliopistokeskuksen projektisihteeri Lea Suopelto kilpaili seitsemän muun loppukilpailuun valitun joukossa 3.7. Runon ja laulun Rautalampi -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä valtakunnallisessa Eino Leinon jalan jäljillä -lausuntakilpailun finaalissa. Tuomaristo palkitsi Suopellon esityksen toisella palkinnolla. Kilpailusäännöissä mainitaan että toisen esitettävistä runoista pitää olla Leinon tuotantoa. Lea aloitti Leinon runolla Lepän lehdellä lauluja kirjailen ja esitti toisena Risto Kormilaisen tekstin Rakkaus on lupausten silmän kantama. Tuomariston antamassa palautteessa Suopelto sai kiitosta aitoudestaan, rohkeasta tavastaan esittää runoa, tilan tarkoituksenmukaisesta käytöstä sekä siitä että tekstivalinta oli onnistunut. Artikulointi oli selkeää eikä murre tullut läpi. Kilpailun jälkeen kullekin esiintyjälle jaettiin kunniakirjat ja kolme parasta palkittiin stipendeillä.

Lea Suopelto esiintyi myös Kajaanin Runoviikon Veikko Sinisalo -illassa Kajaanin kirkossa 4.7. Lean menestyksestä Kainuun lausujat innostuivat kruunaamaan runoprinssi- ja -prinsessakisan ideoijan runokuningattareksi Paltaniemen Eino Leino -talon rantatörmällä. Yllätysjuhlaan 8.7. saapui runsas joukko kainuulaisten kulttuuriseurojen edustajia. Juhlassa esiintyivät Kainuun murretaituri 2004 Eero Schroderus Suomussalmelta Ilmari Kianto -monologillaan sekä musiikkituulahduksen Kainuun korpimailta toi Sakari Kukko. (JV)

Runokuningattaren kruunasivat Saimi Tikkanen, Sirkka
Kirkkopelto ja Timo Koskelo.

 

 

Petri Pussila konsertoi

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä työskennellyt KM Petri Pussila konsertoi Kajaanin kirkossa 15.7. helsinkiläisen mezzosopraano Karoliina Laurilan ja pianisti Pentti Kotirannan kanssa. Karoliina Laurila opiskelee Sibelius-Akatemian oopperaluokalla ja hänet on valittu Pietarin Marinski-akatemiaan nuorten solistien oopperastudioon. Petri Pussila jatkaa syksyllä Svenska Teaternin My Fair Lady -musikaalissa. Kansallisoopperassa Pussila laulaa Kahlekuningas ja karkuri -lastenoopperassa. Oulun oopperassa Pussila laulaa Verdin Naamiohuvit-oopperassa, jonka ensi-ilta on 24.9. ja viimeinen esitys 23.10. (JV)

 

 

Kajaanin linna – Västinki vuosisatojen virrassa

Kainuun tunnetuin historiallinen nähtävyys on Kajaanin linna, jonka rauniot kertovat omalla karulla tavallaan Kainuun melskeisestä varhaishistoriasta. Linnaa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1604 Kajaanin joen pienelle luodolle Oulujärven seudulle asettuneen uudisasutuksen turvaksi sekä hallinnoliseksi ja sotilaalliseksi tukikohdaksi. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi vuonna 1619. Linnan toinen rakennuskausi alkoi kreivi Pietari Brahen käskystä 1660-luvun alussa.

Dosentti Reijo Heikkisen kirjoittamassa teoksessa käsitellään monipuolisesti Kainuun lukon värikkäitä ja myrskyisiä vaiheita rakentamisesta nykypäivään. Kirja on ensimmäinen itsenäinen linnasta kertova julkaisu 1800-luvun pienten kirjasten jälkeen. Kirjassa on runsas kuvitus, josta suurin osa on aikaisemmin julkaisematonta. Kirja on Kainuun Museon ja Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin yhteisjulkaisu. (RH) Lisätietoja kirjasta (kirjan takakansi)

Kirjan julkistaminen oli 7.6. Kainuun Museolla. Kuvassa
museonjohtaja Antti Mäkinen ja dosentti Reijo Heikkinen.

 

 

Kuukauden huumorikukka

Kajaanin opettajankoulutusyksikön henkilökunta on monitaitoista!

 

 

Uudet liikunta- ja terveyskasvatuksen lehtori ja assistentti

Kajaanin opettajankoulutusyksikön liikuntatiimin uudet työntekijät elokuusta 2004 alkaen ovat lehtori Anne Karhu ja assistentti Kirsi Huotari. Anne palasi muutaman vuoden jälkeen takaisin taloon, tällä kertaa työntekijän roolissa. Kirsillä paluu oli nopeampi, kesäloman aikana opiskelijasta työntekijäksi. (AK & KH)

 

 

Oma maa mansikka – muu maa mustikka

 

Aineisto (kirjoitukset ja kuvat) syyskuun numeroon 21.9. mennessä mieluiten sähköisesti tänne.