SYYSKUU 1998

 

Lukuvuoden 1998–99 avajaiset

Lukuvuoden 1998–99 avajaiset maanantaina 7. syyskuuta 1998.

 

14.00 Avajaisjumalanpalvelus Kajaanin kirkossa. Saarna: pastori Marko Miettinen, urut Erkki Tyni.

15.30 Uusien opiskelijoiden vastaanottotilaisuus Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa. Rehtori Lauri Lajunen ja dekaani Jaakko Luukkonen kättelevät uudet opiskelijat.

16.00 Avajaisjuhla Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa. Juhlapuheen pitää rehtori Lauri Lajunen

Kahvitarjoilu Eväsrepussa. Tervetuloa!

 

 

Rento alku opiskelulle

Ensimmäisenä opiskeluaamuna luokka alkoi täyttyä toisilleen tuntemattomista ihmisistä. Perinteisten kantamusten sijaan kaikki raahasivat mukanaan rinkkoja makuupusseineen. Nimenhuudon jälkeen bussi nouti tämän sekalaisen sakin ja matkasi kohti Pyörteen tilaa. Sieltä kahdeksan hurjapäätä nousi kirkkoveneeseen ja loput jatkoivat matkaansa Petäisenniskan kautta moottoriveneillä Rehjan saarelle.

Rantauduimme sekavin tuntein ja kurnivin vatsoin. Kimpsut ja kampsut jätettiin kuivumaan nuotiopaikalle. Haparoimme orpoina kohti tuntematonta. Jännittyneen tilanteen laukaisi spontaani halauskomitea, joka sai varmasti jokaisen tuntemaan olonsa tervetulleeksi. "Navetassa" nautittujen kahvien jälkeen jokainen sai nimilapun rintapieleen.

Miljoona, sata, tuhat ja yksi uutta nimeä ja naamaa, on siinä opettelemista. Kylmään mökkiin leiriytyminen auttoi yhteishengen luomisessa. Vauhdikkaan päivän päätteeksi istahdimme leirinuotiolle lauleskelemaan taskulamppujen valossa.

Lyhyiden unien ja aamutoimien jälkeen, nälkä kurni vatsassa ja suunnistimme talkkunapuuron ääreen. (NAM?) Kylläisinä kokoonnuimme tutor-ryhmiin ja saimme lisää intoa opiskelusta. Tästä jatkoimme ryhmätöiden kimpussa jotka purimme maukkaan kainuulaisen lohikeiton jälkeen. Oleskelu Rehjassa päättyi lähtökahveihin kera onnenpullan.

Palasimme sivistykseen aalloilla keikkuen. Satamassa reput painoivat, aurinko porotti ja suihku odotti. Moottoritie oli kuuma ja kampus häämötti. Kampus oli hiljainen, rehjaantuneita ja väsyneitä vakalaisia kaivaten. (tuliterät vakalaiset)

 

 

Nalkute 1, työhuoneiden matot:

Tilahallinnon + siivousfirman ilmoitus (kesäkuussa 1998): Matot työhuoneissa eivät ole suotavia. Niiden puhdistus ei kuulu siivoojille ja ne vaikeuttavat huoneen muuta siivousta. Vain johtajan huoneen matto kuuluu siivoojien putsattaviin. (KI)

 

Nalkute 2, autopaikat:

Lämmityspistokkeella varustettuja autopaikkoja on ensi talvena kampuksella harjoittelukoulun takana olevan laajennuksen valmistuttua kaikkiaan noin 80. Varauksia taitaa olla yhtä monta, mutta silti kannattaa nimi lisätä listalle, jos paikkaa tarvitset. Listaa kerää Kaija Itkonen.

Nämä paikat on varattu sopimuksen tehneille ja maksun (135 mk) maksaneille 15.11. – 15.4. Muun ajan vuodesta paikat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. (KI)

 

Nalkute 3, ajoluvat:

Tarkista ajolupasi, jos se on monta vuotta vanha: jos luvassa on mainittu auton rekisterinumero, niin lupa pitää uusia. Kerro lähitoimistoosi, että tarvitset uuden luvan, niin sieltä lähetetään listat uuden luvan tarvitsijoista Juha Sarkkiselle. (KI)

 

Väitöstilaisuus Kajaanissa

Kasvatustieteiden lisensiaatti Mirjami Korhonen väittelee Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen päärakennuksen juhlasalissa perjantaina 25.9.1998 kello 12 aiheesta Perheellisenä opintiellä. Ammattikorkeakoulu elämänpolitiikan kategorioissa. (KI)

 

Metsäviikon tapaamis- ja tiedotustilaisuus

 

Torstaina syyskuun 3. päivä kello 15.00–17.00 Oulun yliopiston Kajaanin kampuksen Intelli-rakennuksen Sipilä-salissa (alakerta) pidetään metsäviikkoon liittyvä tiedotus- ja tapaamistilaisuus. Tilaisuudessa kerrotaan Kajaanin koulujen metsäviikon järjestelyjen vaiheesta. Metsäviikko järjestetään 28.9.–2.10.1998.

 

 

Uutta henkilökuntaa

Mirja Rahtu on aloittanut toimistosihteerinä 1.9.



Koulutusta

Talvikauden 1998–1999 koulutukset ovat käynnistymässä, ilmoittautumiset pikaisesti kesäyliopiston toimistoon.

 

Telematiikkaseminaari

Tietoyhteiskunta tänään, huomenna? Miten tietoyhteiskunnan avulla yhteiskunta, yritykset ja yksittäiset ihmiset menestyvät paremmin?

Telematiikkaseminaari järjestetään Kajaanissa 10.–11.9.1998 Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksessa. Seminaarissa on esillä Kainuun ja valtakunnan merkittävien kansallisten ja kansainvälisten hankkeitten esittelyjä, tutkimuksia ja kokemuksia. Nähtävänä ovat myös telematiikan uusimmat laitteet ja mahdollisuudet sekä Kainuun telematiikkahankkeet.

Tapahtuma on avausluennon ja yleisluentojen osalta Kaukametsän salissa, laitenäyttelyiden, projektiesittelyiden ja tietoiskujen osalta meidän uudessa musiikkiopistossamme, joka on juuri otettu käyttöön osoitteessa Koskikatu 5, 87100 Kajaani (Kaukametsän kulttuurikeskuksessa).

Järjestäjinä ovat: Kainuun Liitto – Telematiikan tukiprojekti, Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus ja Kajaani opettajankoulutuslaitos, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Paideia -verkosto-ohjelma, Kainuun telematiikkaprojektit.

Hinta 200,-/hlö kaksi päivää, 100,-/hlö päivä. Informaatio ja ilmoittautuminen: http://www.kainuu.fi/telematiikkaseminaari (PM)

 

Muutoksia projektiorganisaatiossa

KYTKE 2005 -projektiorganisaatio 17.8.98 alkaen. Projektin valvontaryhmä:
professori Seppo Tella, Helsingin yliopisto, Mediakasvatuksen laitos
asiantuntijayksikön päällikkö Ella Kiesi, Opetushallitus
johtaja Tuomo Lähdeniemi, Taloudellinen Tiedotustoimisto
suunnittelupäällikkö Olavi Jakkula, Oulun yliopisto, Hallinto
professori Juhani Suortti, Oulun yliopisto, Kajaanin OKL

Projektin johtaja: professori Juhani Suortti

Projektipäälliköt: Pentti Mankinen ja Juha Turpeinen

Suunnittelija: Liisa Marjamaa-Mankinen

Projektisihteeri: Kirsti Leinonen

Esa Santakallio lopettaa kaikki työtehtävät KYTKE-projektissa 15.8.98. Hän palaa takaisin teknisen työn didaktiikan lehtorin virkaansa. Hänen tilalleen projektipäälliköksi nimetty Juha Turpeinen vastaa kaikista Esa Santakalliolle kuuluneista projektitoiminnoista.

Lönnrot-instituutin retki Turjanlinnan maisemiin

Suomussalmella toimiva Ilmari Kiannon Seura esitti äskettäin, että Lönnrot-instituutti tekisi tutustumisretken Turjanlinnan ja Suomussalmen maisemiin. Mikäs siinä, joukkomme tuumi ja kolmella autolla lähdimme puolipilvisessä säässä kohti ylämaita. Perillä oli täydessä käynnissä sotaharjoitukset eli operaatio Turja, minkä vuoksi sotilaskalustoa olivat tiet täynnään kuin Raatteen tien taisteluissa.

Joka tienristeyksessä seisoi sotilaita ja ilmassa pörisi helikoptereita kuin kärpäsiä. Meitä ei kuitenkaan lannistettu, sillä rohkeasti suunnistimme toiminnan keskukseen Turjan maille. Jätimme kulkuvälineet aivan huoltokolonnan reunamille ja kuin sissit syöksyimme oppaamme johdolla salomaiden sydämeen. Kuljimme kapeaa polkua kohti Turjanlinnaa. Siellä täällä polun varren puissa oli Ilmari Kiannon omalaatuisia kirjoituksia ja huomautuksia puissa. Matkan varrella oli myös runsaasti merkkejä sodan aikaisista kranaatti-iskuista ja taisteluhaudoista, joissa velivenäläinen oli vuodattanut hurmeitaan Suomen hangille. Viimein pitkän ja vaivalloisen marssin jälkeen pääsimme kuka kumisaappaissa kuka nappaskengissä Turjanlinnan tuntumaan. Siellä meitä vastassa oli kirjailijamestarin tytär Raija-Liisa Kianto seurueineen. He toivottivat ystävällisesti instituutin väen tervetulleeksi korpikirjailijan tanhuville. Maljoja kohoteltiin ja yhteistyötarjouksia tehtiin.

Ilmari Kianto Seuraa edustanut emäntämme toivoi tieteellistä yhteistyötä Lönnrot-instituutin kanssa ja totesi isänsä olleen aikoinaan suuri Kalevalan ystävä. Keskusteluissa todettiin, että osapuolten välinen yhteistyö oli toivottavaa ja varmasti molempia hyödyttävää. Ilmari Kiannon mittava elämäntyö kainuulaisten kuvaajana ja tunnetuksi tekijänä tarjoaa varmasti monipuolisia virikkeitä instituutin tutkijoille.

Sen jälkeen Turjanlinnan emäntä Raija-Liisa Kianto kertoi asiantuntevasti seudun värikkäistä vaiheista ja esitteli Turjanlinnan mielenkiintoisia rakennuksia ja esineitä, joita ajan hammas uhkaa jo huolestuttavasti. Onneksi Kainuun museo on aloittanut äskettäin tämän Kainuun kulttuurihistorian arvokohteen suojelutoimet. Myös Suomussalmen kunta on lähtenyt asian tiimoilta liikkeelle.

Nautimme maittavan aterian sateen lomassa ja pidimme sen jälkeen instituutin johtokunnan kokouksen. Instituutin toiminta on saamassa koko ajan yhä enemmän tuulta siipiensä alle, sillä sen piirissä laaditaan ahkerasti väitöskirjoja ja julkaistaan tutkimuksia monilta elämän alueilta. Instituutin ovat huomanneet myös monet ansioituneet tiedemiehet ja tutkijat, jotka ovat tarjoamassa yhteistyötä. Lisäksi yhteydet Ruotsiin ja Viroon ovat koko ajan vilkastumassa. Voidaan sanoa, että instituutti purjehtii nyt hyvässä myötäisessä. Toivottavasti jatkossakin.

Kokouksen jälkeen osa porukasta pääsi Raija-Liisa Kiannon opastuksella tutustumaan Niettussaareen, jonka poveen kirjailijamestari laskettiin vuonna 1970. Oppaamme mukaan saari oli talvisodan aikana sotatoimialuetta, jossa suomalaiset taistelivat raivokkaasti parin sadan metrin salmen takana olevia venäläisiä vastaan. Saaren keskellä on Ilmari Kiannon hauta massiivisine hautapaasineen.

Turjanlinnan laiturille palattuamme matka jatkui Kianta-laivalla. Suomussalmelaiset ovat oivaltaneet Kajaanin piirilääkärin Elias Lönnrotin matkailuarvon ja ovat laatineet mielenkiintoisen opastetun Lönnrot-risteilyn. Sen aikana tutustutaan laivalla niihin paikkoihin, joissa Elias Lönnrot oleili nälkämailla ollessaan. Asiantuntevan paikallisen oppaan avulla opimme tuntemaan monia entisaikain suomussalmelaisia pappeja ja muita pitäjäläisiä, joiden kanssa korpitohtori oli tekemisissä. Vaikka vettä tuli ajoittain kuin aisaa ja vesiselkä oli täynnä vaahtopäitä, armas aurinko kuitenkin purppuroi välillä rantamia ja kesän uhkein sateenkaari kaatui tumman selän ylitse. Sadetta pääsi karkuun laivan uumeniin, jonne selostus kuului suhteellisen hyvin. Retken aikana rantauduttiin Suomussalmen kotiseutumuseoon ja vanhaan hautasaareen, jonne on haudattu monia 1800-luvulla eläneitä seudun merkkimiehiä. Mielenkiintoinen ja konstailematon kulttuurimatka. Suomussalmelaiset ovat tehneet hyvää työtä. Heidän Lönnrot-retkeään voivat Kainuun muut kunnat käyttää esikuvana kehitettäessä Kainuuseen tulevina vuosina laajempia Lönnrot-reittejä matkailun tarpeisiin.

Kaiken kaikkiaan Suomussalmen retki osoitti, että Lönnrot-instituutti nauttii maakunnassa suurta arvostusta ja sen asiantuntemuksella on kysyntää. Instituutin avulla Oulun yliopisto ja Kajaanin kehittämiskeskus voivat luontevasti harjoittaa yhteistyötä erilaisten paikallisten organisaatioiden kanssa. Samalla alma materimme saa niitä tartuntapintoja, joita yliopistomme johto on kovasti kaivannut. (RH)

 

Suomalaisessa savutuvassa Ruotsissa

Värmlantiin asti siis piti mennä ennen kuin pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni lämmitettyyn suomalaiseen savutupaan. Lönnrot-reittien testauksen yhteydessä kävimme Suomussalmella Alanteen pirtissä, mutta se on kylmillään museona. Tämä kertoo jotakin suomalaisen kansallisen kulttuurin vaalimisesta Suomessa ja Ruotsissa. Matkaa tuki Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto 15 000 markalla.

Elias Lönnrot -seuran järjestämä matka Ruotsin ja Norjan rajaseudulla sijaitsevalle Finnskogen-alueelle antoi uskoa ja rohkaisua Lönnrot-hankkeittemme eteenpäin viemiseen. Lönnrot–instituutti-projektista tutkimusretkelle osallistui Juhani Suortti, Heikki Rytkölä ja Anja Hongisto. Elias Lönnrot -seura vastasi puheenjohtajansa Tuulikki Yli-Lonttisen ja rahastonhoitajansa Raili Suortin matkasta. Kajaanin kaupunki lähetti valtuuston puheenjohtajan Jouko Härkösen matkaan ja Kainuun Liitto markkinointisihteeri Pirjo Sirviön. Museon johtaja Antti Mäkinen edusti paitsi työpaikkaansa myös Kajaanin kaupunkia ja Lönnrot-instituuttia. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajakoulutuksesta ja varhaiskasvatuksen koulutuksesta oli kummastakin mukana kansalliseen kulttuuriin orientoitunut lehtori, Leenakaisa Sonny ja Juha Vartiainen. Kajaanin Pohjola Nordenia edusti Rauha Pakarinen. Lisäksi mukana oli asiasta innostuneita Elias Lönnrot -seuran jäseniä. Matkan johtajana toimi FL Anneli Koponen. Finnskogenissa vaalitaan suomalaiskulttuuria ja se on tuotteistettu monipuoliseen matkailukäyttöön. Metsäsuomalaisten vanhat mökit ovat sellaisenaan talomuseoina ja matkailijoille kerrotaan mökin asukkaiden elämäntarina sopivasti väritettynä. Torsbyn Finnkulturcentrumissa on elämyksiä antava museonäyttely, tutkijoita, arkisto, kirjasto ja kirjallisuutta myytävänä, julkaistaan lehteä, siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Suomalaiskulttuurikeskus saa projekteihinsa myös EU-rahoitusta.

 

Malli Kajaanin Lönnrot-keskukselle olisi tässä!

Torsbyn Finnkulturcentrumissa järjestetyssä seminaarissa Lönnrot-instituutti ja Elias Lönnrot -seura esittäytyivät. Professori Juhani Suortti esitteli Kainuuta maakuntana, Kajaanin opettajankoulutuslaitosta sekä Lönnrot-instituutin tehtäviä ja toimialaa. Seminaaria varten varattu aika osoittautui ehdottomasti liian lyhyeksi, pääsimme vasta yhteystietojen vaihdon tasolle. Seuraavaksi onkin vuorossa vastavierailu Karlstadista ja Torsbystä Kajaaniin. Seminaarin oli järjestänyt pääkonsuli Anja-Riitta Ketokoski, joka lupautui kaikin tavoin edistämään tulevaa yhteistyötä Kainuun ja Värmlannin välillä.

Ryhmäkuva

Karlstadin yliopiston tutkijat esittelivät puolestaan omia tutkimushankkeitaan ja projektejaan. Teemat ovat lähes samat kuin Kainuussa, metsä, nuorison muutto pois, väestön ikääntyminen, alueen heikkouksina pidettyjen asioiden kuten hiljaisuuden ja pitkien välimatkojen kääntäminen vahvuuksiksi. Tutkimusprojekteissa löytyy monia verkostoitumisen alueita ja varsinkin nyt, kun Kainuusta alkaa yhteinen projekti muun muassa Värmlantiin. Kaskirukiin siemenet ja pettuleipä vaihtoivat kirjallisuuden ja cd-levyjen lisäksi kotimaata.

EU-tietämyksemme osoittautui myös puutteelliseksi jopa lentokenttäkäyttäytymistä myöten (Norja ei ole EU-maa). Aihetta on hahmottaa Interreg-ohjelmat myös muilla EU-rajoilla ja alkaa opetella niiden hyödyntämistä omissa hankkeissamme. Ja maailmahan on pieni: Norsk-Finsk Kulturfondin kanssa järjestetyssä tapaamisessa Mullikkalassa istui selän takana oululainen suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston päättäjä. (AH)

 

RIHMA-aineksia

U.T. Sireliuksen mukaan rihma-ainekset ovat muun muassa ompeluun, köydenpunontaan, kankaankudontaan ja verkonkutomiseen käytettyjä materiaaleja. RIHMA:n verkosto kutoutuu tekstiili- ja vaatetusperinteen taitajien, tutkijoiden, kerääjien, opettajien ja opiskelijoiden yhteistoiminnasta raja-alueella. RIHMA kerää ja tallentaa kainuulaista ja vienankarjalaista tekstiili- ja vaatetusperinnettä, kehittää perinteen tutkimusta ja tuntemusta sekä edistää yhteistyötä raja-alueen toimijoiden kesken. Projektin aineisto tallennetaan ja järjestetään Kainuun Museon kokoelmiin, jolloin tutkijat, käsityöyrittäjät, suunnittelijat ja opiskelijat hyödyntävät hankkeen tuloksena syntyneitä rihma-aineksia.

RIHMA:ssa ovat mukana muun muassa Kajaanin opettajankoulutuslaitos, Kajaanin kehittämiskeskus, Kajaani-instituutti, käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksikkö, Kaukametsän opisto, Kainuun Museo ja Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry. Projektin taloushallinnosta huolehtii Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskus. RIHMAn johtoryhmän puheenjohtajana toimii amanuenssi Anja Hongisto ja seurantaryhmän puheenjohtajana professori Juhani Suortti Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta. RIHMA-projekti on saanut rahoitusta Interreg II Karjala –ohjelmasta. Kansallisesti hanketta rahoittaa Opetusministeriö, Kajaanin opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin kaupunki. (HL)

 

 

Äidinkieli on säilytettävä

Äidinkielen säilyttäminen on tärkeä asia. Kansa elää silloin, kun kieli on olemassa. Kuusamossa 27.–29. elokuuta pidetyssä symposiumissa keskusteltiin erityisesti eri kielten asemasta Karjalan tasavallassa. Tilaisuus oli omistettu viime vuonna edesmenneen akateemikko Pertti Virtarannan elämäntyölle.

 

Yhä vähemmän karjalan kieltä puhuvia

Vuonna 1994 Karjalan tasavallassa saatiin aikaan karjalan ja vepsän kielen elvytysohjelma. Sen seurauksena koulussa on opiskellut karjalan kieltä 3 000, vepsän kieltä 4 000 sekä suomen kieltä 9 000 opiskelijaa. Näistä suomen kielen opiskelussa on saavutettu parhaat tulokset.

Karjalan kieli on kuitenkin kriisissä. On vaarana, että kieli sulautuu venäjän kieleen, koska sillä ei ole virallista asemaa. Professori Pekka Zaikov Petroskoin yliopistosta totesikin, että kieli kuolee ellei sillä ole kirjamuotoa.

Nykyään Karjalan tasavallassa asuu 78 900 karjalaista. Heistä ainoastaan puolet puhuu aktiivisesti karjalan kieltä. Karjalaa äidinkielekseen sanovien määrä pienenee, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys. Näin ollen koti- ja kouluopetuksen merkitys korostuu.Lastentarhoissa ja kouluissa opetetaan karjalan kieltä 3 500 oppilaalle. Taloudellisen tilanteen vuoksi kieltä opiskelevien oppilaiden määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Sen lisäksi viikoittainen tuntimäärä on liian vähäinen. Kieltä on jouduttu opettamaan fakultatiivisesti eli vapaaehtoisesti kouluajan ulkopuolella.

 

Virallista rajanylityspaikkaa kaivataan

Viime vuosina on puhuttu Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen lisäämisestä. Erikoistutkija, VTT Ilmari Susiluoto ulkoministeriöstä totesi symposiumia avatessaan, että Kuusamon Kortesalmen raja-asemasta vallitsee konsensus. Se on Sallan ja Svetogorskin raja-asemien jälkeen seuraava hanke.Karjalan tasavallan ulkomaansuhteiden ministeri Valeri Slamin puolestaan sanoi, että Kortesalmen rajanylityspaikka tehdään suoraan EU-rahoituksella. Hän puhui myös aloitteesta, jolla perustettaisiin karjalais-suomalainen euroalue, jossa maiden väliset rajat säilyvät. Kortesalmi–Suoperän rajanylityspaikan lisäksi on keskusteltu myös rajanylityspaikan avaamisesta Paljakan ja Paanajärven välille.

 

Monenlaisia kulttuurilähettiläitä

Vienankarjalaiset laukkukauppiaat olivat ensimmäisiä rajan yli kulkijoita. Elias Lönnrot jatkoi tätä kulttuurilähettilään tehtävää. Seuraava huomattava perinteen kerääjä oli Pertti Virtaranta.

Akateemikko Pertti Virtaranta tunnetaan monessa karjalaisessa kylässä ja perheessä. Hänen keräämänsä mittava nauha-aineisto sijaitsee suomen kielen nauha-aineistossa, joka on perustettu juuri akateemikon aloitteesta. Monelle on tuttu myös Virtarannan kirjallinen tuotanto, josta kertoi kansanrunousarkiston johtaja Pekka Laaksonen.Nyttemmin rajan yli suuntautuneesta yhteistyöstä kielivät monet EU-rahoitteiset projektit. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen johtaja, professori Juhani Suortti kertoi näistä kampusalueen hankkeista laajalle kuulijakunnalle. (HH)

 

 

   Kalinka-projektin uudet www-sivut

Kalinka-projekti on saanut uudet www-sivustonsa valmiiksi ja niihin voi käydä tutustumassa osoitteessa http://kajaaninkampus.oulu.fi/koky/kokl/kalinka/index.htm

 

 

 

 

Seuraava Kampus-lehti ilmestyy lokakuussa 1998,
Aineisto seuraavaan lehteen 1.10. 1998 mennessä.  

 

Lauri Sonny, 

Sivut päivitetty 08.09.2003