KESÄKUU 1998

Lukuvuoden 1998 - 1999 avajaiset 7.9.

Vanhaan tapaan avajaisiin kuuluu jumalanpalvelus ja avajaisjuhla. Lisäksi viime vuosina juhlassa ovat yliopiston rehtori ja tiedekunnan dekaani kätelleet uudet opiskelijat. Joinakin vuosina on juhlaan kutsuttu myös jonkin verran kutsuvieraita. Tänä vuonna on tarkoitus kutsua paikalle kutsuvieraita aiempaa laajemmin ja juhlistaa näin myös yliopiston 40-vuotisjuhlavuotta.

 

 

Aikataulu:

13.30 avajaisjumalanpalvelus Kajaanin kaupungin kirkossa

14.30 uusien opiskelijoiden vastaanotto Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa

15.00 lukuvuoden avajaiset Kajaanin normaalikoulun juhlasalissa

Kahvitarjoilu Eväsrepussa

Muutokset aikatauluun ovat vielä mahdollisia.

 

Ruotsin kieleen suuntautuva kielikylpy

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa alkaa tänä vuonna uusi koulutuskokeilu, ruotsin kielen kielikylpyyn suuntautuvien opettajien koulutus, yhteistyössä Vaasan yliopiston monikielisyyden laitoksen kanssa.

Kielikylvyn idea on tuotu Suomeen Kanadasta. Ensimmäinen varhaisen täydellisen kielikylvyn periaatteita noudattava päiväkotiryhmä aloitti toimintansa Vaasassa 1987. Päiväkodista lapset siirtyvät peruskoulun kielikylpyluokille. Periaatteena on opettaa ruotsia äidinkieleltään suomenkielisille lapsille. Kyseessä on kielellisesti rikastava malli, jossa vähemmistökieltä opetetaan kielelliseen enemmistöön kuuluville lapsille.

Koulutukseen otetaan syksyllä 1998 6 - 10 opiskelijaa luokanopettajankoulutukseen ja 6 - 10 opiskelijaa varhaiskasvatukseen, yhteensä enintään 16 opiskelijaa. Koulutus on suunniteltu toteutettavaksi siten, että opetus kahden ensimmäisen vuoden aikana annetaan Kajaanissa ja sen jälkeen Vaasassa. Mahdolliset aiemmat arvosanaopinnot otetaan huomioon ja aiheuttavat tarvittaessa muutoksia edelliseen. Koulutuksen tuloksena on kasvatustieteen maisterin tutkinto joko luokanopettajankoulutuksessa tai varhaiskasvatuksen koulutuksessa ja valmiudet toimia kielikylpyopettajana peruskoulussa tai päiväkodissa.

Tutkinnon pääaineena on kasvatustiede. Sivuaineina ovat joko luokanopettajankoulutuksen monialaiset opinnot (35 ov) tai varhaiskasvatuksen ammatilliset opinnot (35 ov) sekä Vaasassa suoritettavat monikielisyyden kokonaisuus (40 ov) ja ruotsin kielen kokonaisuus (15 - 20 ov).

Valinta on kaksivaiheinen. Hakuaika koulutukseen päättyy 29.6.1998. Hakulomakkeiden perusteella valitaan 10.8. alkavalla viikolla pidettävään valintakokeeseen kutsuttavat pyrkijät, enintään 60 henkeä. Valintakokeessa testataan opettajaksi/varhaiskasvattajaksi soveltuvuuden lisäksi ruotsin kielen taito. Kokeeseen kuuluu myös kirjatentti, jossa ruotsinkielisen kirjan kysymyksiin vastataan ruotsiksi.

Opetusministeriön tuella on palkattu Vaasaan suunnittelijaksi LTO, fil.yo Tarja Sirén. Kajaanissa suunnitteluun ovat osallistuneet toistaiseksi Juhani Suortti ja Kaija Itkonen, jatkossa myös Timot. (KI)

 

Tiedotustilaisuus ja YT-neuvottelu

Kajaanin kampuksen rakennuksiin rakennetaan kesän aikana ulko-oviin ja joihinkin sisäoviinkin kulunvalvontajärjestelmä. Samalla joihinkin oviin tai niiden läheisyyteen asennetaan ajankäytön seurannan ja liukuvan työajan mahdollistavat laitteet.

Ajankäytön seurantalaitteista ja muun muassa hallintoviraston henkilökunnan kokemuksista tulee kertomaan korkeakoulusihteeri Pekka Pirinen yliopiston hallintotoimiston henkilöstöpalveluista. Tilaisuus on perjantaina 12.6.1998 klo 12 - 14 päärakennuksen seminaarisalissa 120 (kuvaamataito). (KI)

 

Ilmakuvia käytettävissä

Kehittämiskeskus ja opettajankoulutuslaitos ovat hankkineet copyrightin kahteen ilmakuvaan. Toisessa näkyy Kajaania ja kampusta harjoittelukoulun suunnasta. Toinen on Kajaanin kaupungin ilmakuva, joka on otettu jostain Petäisenniskan suunnalta eli kampuksemme häämöttää taka-alalla. Kuvassa näkyy kauniisti metsää ja vettä.

Kuvista on tällä hetkellä Kaija Itkosen huoneessa piilossa suurdiat (kampusta koskeva pitää lähettää yliopiston viestintäyksikköön) ja yhdet kappaleet paperikuvia. Kuvia tarvitseva saa ne hetkeksi käyttöönsä skannatakseen ne. Jotain löytyy jo KOKL:n serverin siirtohakemistosta, lisää skannataan sinne kun ehditään. (KI)

 

 

Kevättalvinen puutarhakonsertti

Sunnuntaina 24. toukokuuta viriteltiin kampuksella vanhoja perinteitä: pidettiin keväinen konsertti, joka oli ollut vakiintunutta käytäntöä ainakin Martti Helan aikoina. Perinteeseen yleisöä johdatteli Anita Mikkonen tervehdyksessään. Sää ei ensi yrittämällä suosinut: konserttimatkaa oli tehtävä lumituiskun läpi. No, se hyvä puoli tilanteessa oli, ettei järjestäjien tarvinnut viime tippaan asti pähkäillä, pidetäänkö konsertti ulkona vai sisällä. Uusittuun ja kauniiseen Martti Helan saliin oli onnistuttu luoman puutarhan tunnelma keräilemällä kasveja eri puolilta kampusta, ei vähiten Norssin "Talvipuutarhasta", säähän sopivasti.

Konsertti kuului osana Kajaanin musiikin ystävät ry:n järjestämään musiikkisalonki-sarjaan ja myöskin Kajaanin Jazzkevääseen. Tilaisuus oli erittäin nautittava. Kahvia sekä maukkaita kahvileipiä ja piiraita nauttiessaan sai kuunnella tunteita virittävää musiikkia taitavien esittäjien tarjoamana alkaen Riho Mägin ja Esa Ronimuksen tuubaduosta. Yleisö lämpeni ja eli tunnekylläisiä hetkiä Imbi ja Riho Mägin sekä Arrigo Vinciguerran tulkitessa suomalaisia kevyen musiikin klassikoita ja "OKL:n oman pojan" Petri Pussilan laulaessa upeasti Saarenmaan valssia suomeksi ja viroksi. Konserttia täydensi hyvin kuhmolaisista, kajaanilaisista ja ristijärveläisistä koottu Arrigon johtama puhallinyhtye "Kukkanen".

Keväinen puutarhakonsertti on ehdottomasti yksi niitä perinteen elvyttämisen muotoja, joita kannattaa vaalia. Kyllä se vielä onnistuu ulkonakin! Lämpimät kiitokset kaikille esiintyjille ja järjestelyissä vaivaa nähneille mieltä virkistävästä tuokiosta. (LO)

 

 

 

  

Nalkute 1, ilmoitusten kiinnittäminen:

Sinitarrat jättävät seiniin ja oviin hankalia tahroja ja teipit rikkovat maalipinnat. Toivomus on, että seiniin ei kiinnitettäisi ilmoituksia, vaan ainoastaan ilmoitustauluille. Tilapäisilmoitukset voi laittaa myös pukkitaululle sopivaan paikkaan.

Päärakennuksen opetustilojen ovenpieliin saadaan jonain päivänä pienet ilmoitustaulutkin. Nyt ensiavuksi niihin kiinnitetään läpinäkyvät muovitaskut kokoa A4-vaaka. Niihin voi panna kurssi-ilmoitukset. (KI)

 

Nalkute 2, tilaukset ja laskut

Kampuksen maksuliikenne on melkoisen runsasta. Laskujen käsittelijöiden ajasta kuluu huomattava osa sen selvittämiseen, minkä yksikön laskusta milloinkin on kyse. Kun tilaat jotain tavaraa, ilmoita tilaajatiedot riittävän tarkasti, jotta posti löytää nopeasti perille. (KI)

 

Kirjaston kesäaukioloajat

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen kirjaston aukioloajat kesällä 1998

1.6.–19.7. (ma - pe) kello 9–15

20.7.–2.8. kiinni

3.8.–31.8. (ma - pe) kello 9–15

(HA)

 


Kainuun kansainvälistymiskoulutus

Syksyllä 1998 käynnistyy Kajaanin kehittämiskeskuksen aikuiskoulutusosaston koordinoima ja koko maakunnan kattava ESR-rahoitteinen Kainuun kansainvälistymiskoulutus (10 ov). Kainuun kansainvälistymiskoulutus on osa laajempaa Kainuun kansainvälistymisen tukiprojektia. Kansainvälistymiskoulutuksen kohderyhmänä on Kainuun aktiivinen aikuisväestö, joka työssään tai muussa toiminnassaan tarvitsee valmiuksia kansainväliseen kanssakäymiseen. Koulutuksen keskeisinä tavoitteina on

  • perehdyttää osallistujat mm. EU-aluepolitiikan ajankohtaiskysymyksiin
  • luoda osallistujille valmiudet erilaisten EU-projektien suunnittelulle ja käytännön toteutukselle
  • orientoida osallistujia kansainvälisiin työtehtäviin koti- ja ulkomailla
  • tutustuttaa osallistujat Kainuun historiaan, kulttuuriin ja nykypäivään
  • kehittää osallistujien valmiuksia kommunikoida vieraalla kielellä (englanti, ranska ja saksa)

 

Kainuun kansainvälistymiskoulutus koostuu neljästä kokonaisuudesta, joita ovat

  • EU-koulutus 1 ov
  • Kainuun tuntemus kurssi2 ov
  • Kieli-, kulttuuri- ja tapakoulutus2 - 6 ov
  • Käytännön kansainvälisyyttä Kainuussa2 ov

 

Kainuun kansainvälistymiskoulutus toteutetaan yhteistyössä Kainuun kansalaisopistojen, Kainuun kesäyliopiston, Kainuun opiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston kanssa.

Kainuun kansainvälistymiskoulutusta koskeviin tiedusteluihin vastaa projektikoordinaattori Timo Huhtala puhelin 08-632 4883, GSM 040-571 9293, Timo.Huhtala@oulu.fi

 

Terveisiä Karjalan männyiltä

Venäjä, metsien maa -kurssi ja Joensuun metsätieteellinen tiedekunta järjestivät viime viikoksi kiertomatkan Karjalaan. Reitti kulki Sortavalan, Pitkärannan, Suojärven, Petroskoin, Kontupohjan, Karhumäen, Segezan, Perttijärven, Kostamuksen ja Vuokkiniemen kautta.

Matkan aikana tutustuimme useisiin metsätalouden organisaatioihin ja metsätyömaihin. Petroskoin yliopistossa kuulimme kahden päivän ajan luentoja Venäjän ja Karjalan metsistä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta. Muutamaan sahaan pääsimme tutustumaan mutta lupauksista huolimatta emme päässeet sisälle paperitehtaisiin. Rahan puute oli keskeinen teema.

Historian havinaa oli käynnissä Sortavalassa, jossa vietin jonkin aikaa lapsena, sekä Stalinin kanavalla ja Karhumäen suomalaisbunkkereissa. Laatokan-Karjalan maisemia katsellessa tuli mieleen, ettei ole ihme, jos joku haaveilee sinne paluusta.

Luontoihmisen silmälle Karjalan metsät ovat ihastus ja metsätalousihmiselle kauhistus. Käsittelemättömiä sekametsiä riitti tunnista toiseen. Puusto oli tiheää ja puut eri ikäisiä mutta laihoja. Suuria aukkoja ei reitin varrelle osunut ennen Kostamusta. Osasyynä varmaankin olivat Venäjän metsälait, joiden mukaan teiden ja vesistöjen varsille on jätettävä laajat suojavyöhykkeet. Paikoitellen näimme toki mahtavia ikimetsiä ikivanhoine jättiläisineen.

Vaikuttavimpia olivat kuitenkin metsien keskellä olevat ihmiset. Tietysti he tietävät köyhyytensä, mutta eivät he antaneet sen häiritä arkipäiväänsä. Yksi yö kului neljän miehen porukalla, joista yksi oli alunperin inkeriläinen metsätraktorin kuljettaja, jolle on matkan varrella tarttunut viiden kielen taito. Saksan taito tuli Leningradin piirityksen saksalaisilta. Toinen mies oli Petroskoin yliopiston vuokkiniemeläislähtöinen apulaisprofessori, jonka karjala kumpusi syvältä rinnasta niin vivahteikkaana ja tunteikkaana kuin ikinä kuvitella voi. (SV)

  Perttijärven metsätyökylässä: metsänhoitaja Kaj Lindh (Lahti), apulaisprofessori Pauli Malinen (Petroskoi), traktoristi Aleksi Punkka (Perttijärvi).

 

 

Rajamailla-seminaari

Kymmenes Kainuun ja rajantakaisen Karjalan esihistorian ja historian seminaari pidetään 4. - 6.6.1998 Suomussalmella. Luennoitsijoina ovat muun muassa professori Kyösti Julku, dosentti Matti Lackman, dosentti Antti Laine, Karjalan tiedekeskuksesta Olga Iljuha ja Vasili Makurov.

 

Lausunnan ja puheilmaisun kurssi

Lausunnan ja puheilmaisun kurssi pidetään 6. - 12.7.1998 Kajaanissa. Se on tarkoitettu puhutusta kielestä, runosta ja oman ilmaisun kehittämisestä kiinnostuneille. Kurssin johtajana toimii lausuntataiteilija, puheenopettaja Malla Kuuranne Helsingistä. Lisäksi myös Runoriimi riihi -lausuntakurssi 8 - 15 v. lapsille 10. - 12.7.1998. Kouluttajana on Auli-Maritta Ruuskanen.

 

Kielikursseja:

Kesällä järjestetään kahden opintoviikon laajuiset kasvatustieteen englannin, ruotsin ja saksan kurssit. Kurssit ajoittuvat lähinnä viikonloppuihin. Opettajat ovat Oulun yliopiston kielikeskuksesta.

Ruotsin kurssi alkaa perjantaina 26.6. kello 14.15. Opettajana on KL, FM Hannu Niemi.

Saksan kurssi alkaa torstaina 30.7. kello 17.00. Opettajana kurssilla on FM Oili Sievola.

Englannin kurssi alkaa perjantaina 14.8. kello 17.00. Opettajana toimii Brian Dopp.

 

Tiedustelut ja ilmoittautumiset

kesäyliopiston toimistoon mahdollisimman pian puh. 613 3058 tai (632)4839. Toimisto on avoinna kesällä (1.6. - 28.8.1998) kello 8-15.

Kesäyliopiston uusitut kotisivut löytyvät osoitteesta www.kake.oulu.fi/kesayo .

 

Laulun äänenmuodostuksen kurssi I

Maanantaina 24.5. alkaneelle kurssille osallistuu 14 laulua työssään käyttävää. Kajaanin kampus on hyvin edustettuna, nykyisiä työntekijöitä ja opiskelijoita sekä alumneja on mukana kuusi henkilöä, kaupunginteatterilta neljä näyttelijää sekä muita alan ammattilaisia. Kouluttajana toimii diplomilaulaja, Oulun konservatorion emeritusrehtori Elias Palola. Elokuussa on II-kurssin vuoro. Kesäyliopiston oopperastudiossa työstetään Puccinin oopperaa Tosca pääasiassa kampuksen omin solistivoimin – tähtäimessä muun muassa opettajankoulutuksen 100-vuotisjuhlat.

 

 

Kalinka-projektin kokous- ja työmatka Brysselissä 14. - 19.5.1998

Kalinka-projekti sai kutsun Brysseliin! GUE/NGL-ryhmän sihteeri Helena Mikkonen oli neuvotellut ja sopinut työvierailun aikataulun ja ohjelman. Kalinka-tiimi sai ohjelman rungon sähköpostilla, johon tehtiin tarvittavat tarkennukset. Samalla esitettiin EU-virkamiehille etukäteen kysymykset, joihin haluttiin lisää informaatiota. Näin ollen neuvottelupöytään oli helppo mennä, kun asiat oli valmisteltu etukäteen ja päästiin suoraan asioiden ytimeen. Delegaatiota johti Eeva-Liisa Sarlin, projektipäällikkö Jouko Käsmä edusti projektin toiminnallista johtoa, tutkimusta edusti erikoistutkija Anneli Pönkkö ja projektisihteeri Mervi Tolonen vastasi osin kokousjärjestelyistä ja toimi delegaation sihteerinä. EU-koordinaattori Matti Nissinen toi asiantuntemuksen Interreg- ja Tacis-ohjelmiin.

Suomen Interreg-ohjelman maavalvojan Frank Rawlinginsin kanssa neuvoteltiin seuraavan ohjelmakauden strategioista, tavoitteista ja mahdollisista hallinnollisista ja päätöksentekoon liittyvistä muutoksista. Suuri muutoksia ei ole luvassa. Keskeisin neuvottelun aihe on lähitulevaisuudessa Venäjän Karjalan rooli, kun projekteja suunnitellaan ja hyväksytään. Miten yhteistyötä hankkeiden osalta kehitetään ja millaisia muotoja se saa.

Rawlings oli perehtynyt Suomen ja Kainuun tilanteeseen erittäin hyvin. Hän halusi puhua suomea kokouksissa ja lisäksi hän seurasi päivittäin Suomen lehdistöä ja kuunteli ministeriöiden ja projektien asiantuntijoita. Häntä kiinnosti Interreg-ohjelman vaikuttavuus alueella ja siitä saadut hyödyt Suomelle ja Euroopan Unionille. Lisäksi hän meidän tapaamisen jälkeen matkusti oman komission pääosaston johtajan kanssa Petroskoihin. Tiimi sai sen vaikutelman, että maavalvoja oli tyytyväinen tilanteeseen. Jatkossa tullaan panostaan suurempiin hankkeisiin, jotta projektien hallinnointi ja käytännön työ helpottuu.

Kalinka-projektia hän piti alueelle sopivana, joka täydentää liikunnan ja terveyden konseptioon liittyviä muita hankkeita. Eikä se ole päällekkäinen muiden hankkeiden kanssa. Yliopiston tukea Kalinkalle hän piti tärkeänä. Rawlings korosti, että rakennemuutokseen tarvitaan aina osaamista, joka Kainuussa löytyy Oulun yliopiston Kainuun yksiköistä.

 

Euroopan parlamentti

Parlamentti tekee päätöksiä sekä Brysselissä että Strasburgissa. Hallintokoneisto ja päätöksentekojärjestelmä on "oma luku kokonaan". Sen tajuaminen vaatii paikan päällä olemista ja perehtymistä päätöksentekoprosesseihin. Nyt tajusin, mitä parlamentin 10 henkinen kvestorilautakunta tekee. Suomen edustajista Pertti Paasio kuuluu kvestoreihin. Kalinka-tiimi sai Kuopion yliopiston edustajien ohella hyvät neuvot, miten täällä asioihin voi vaikuttaa.

 

Suomen virallinen EU-edustusto

Erityisasiantuntija Matti Karin kanssa käsiteltiin edustuston työtä ja roolia terveysasioiden käsittelyssä ministerineuvostossa. Projektin jatkokehittelyn osalta saimme arvokkaita neuvoja, miten projektin toimijoiden on oltava yhteydessä EU:n A-virkamiehiin. Painotettiin henkilökohtaisten kontaktien merkitystä.

 

Komission pääosasto V

Komission pääosasto V puolelta neuvottelijoiksi oli määrätty Horst Kloppenburg ja Jan-Ole Gudmundsen. Saimme käsiimme luonnoksen "terveyden edistämistä, terveydestä tiedottamista terveyskasvatusta ja -koulutusta koskeva toimintaohjelma vuodeksi 1999", jota oltiin valmistelemassa komissiolle. Huomasimme, että Kalinka-projektilla ja DG V oli yhteisiä visioita ja strategioita, miten liikuntaa ja terveyttä voitaisiin yhdessä edistää. Osaston uudeksi johtajaksi on tulossa Suomen sosiaali- ja terveysministeriöstä Tapani Piha. (JK)

 

 

KYTKE 2005 -projektista lyhyesti

 

Lähtökohdat

KYTKE 2005 on Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen koordinoima Kainuun yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen kehittämisprojekti, joka vastaa yleissivistävän koulun ja opettajankoulutuksen alueella kansainvälisiin, kansallisiin ja maakunnallisiin tieto- ja kehittämisstrategioihin. Projektin kohdealueena on koko Kainuu.

Projekti toteutetaan vuosien 1997 - 1999 aikana Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen, Teollisuustalouden ja yrittäjyyden yksikön sekä kohderyhmän yhteistyönä. Projektin rahoittavat Opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto.

 

Kohderyhmä

KYTKE 2005 -projektin kohderyhmänä ovat opettajat, opettajaksi opiskelevat sekä välillisesti kainuulaiset yrittäjät. Vuoteen 2000 mennessä projektiin osallistuu noin 350 henkilöä.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana projektiin on osallistunut 37 opettajaa, pilottihenkilöä, kaikista Kainuun kunnista. He edustavat 34 koulua, joista 22 on ala-astetta, kahdeksan yläastetta ja neljä lukiota. Vuoden 1998 aikana projektiin osallistuu 22 uutta pilottihenkilöä ja yli 200 Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaa.

 

Tavoitteet

Projektin tavoitteena on kouluttaa opettajista muutosagenttien verkosto, jonka tehtävänä on toimia yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen asiantuntijoina, opetussuunnitelmien laatijoina sekä linkkeinä koulujen ja elinkeinoelämän välillä.

Projektin tarjoaman koulutuksen kautta Kainuu saa projektityöskentelytaitoisia, modernit tietoyhteiskunnan viestintätavat ja -mahdollisuudet tuntevia kasvatusalan ammattilaisia. Yrittäjyyttä ja teknologiaa laajasti ymmärtäen asiantuntijaverkoston jäsenet ovat mukana maakunnan kehittämisohjelman toteutuksessa.

 

 

 

KYTKE 2005 -projektin pilottihenkilöille tarjoama tuki

Projektin verkostoitumistavoitteen saavuttamiseksi projekti tarjoaa tällä hetkellä projektin pilottihenkilöille useita erilaisia koulutus-, konsultointi-, ohjelmisto- ja verkkopalveluita.

Jokaisella vuonna 1997 aloittaneella pilottihenkilöillä on mahdollisuus suorittaa laaja teknologiakasvatuksen ja yrittäjyyden opintokokonaisuus, joista yrittäjyyden 15 ov:n arvosana suoritetaan Oulun yliopiston Teollisuustalouden ja yrittäjyyden yksikön vaatimusten mukaisesti.

Projektin verkottumisen ydin muodostuu projektiorganisaatiosta ja omasta intranet-palvelusta, joka sisältää muun muassa. on-line-keskustelupalstat, tiedosto- ja ohjelmistokirjaston, laiteympäristöjen varaussysteemin, postituslistan ja raportointilomakkeet.

 

KYTKE 2005 -opiskelijat

Pilottihenkilöiden ohella suurin kohderyhmä ovat Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat.

Esimerkiksi vuoden 1998 aikana Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoille tarjotaan seuraavia kursseja:

  • Teknologiakasvatus I 1 ov
  • Kenttäharjoittelu II 3 ov
  • OPTEK - opetus- ja koulutusteknologia 6 ov

 

Erillisen ryhmänsä muodostavat pilottilukioiden opiskelijat, jotka suorittavat projektin koordinoimia kursseja lähinnä teknologiakasvatuksen osalta.

Opiskelijoiden osalta projektin tavoitteena on turvata ja parantaa heidän työllistymistään tulevaisuudessa.

 

Ruhtinan ala-asteen esimerkki

Ruhtinan ala-aste on kolmen opettajan ja 40 oppilaan työyhteisö, joka sijaitsee 80 kilometriä Suomussalmen kuntakeskuskusesta koilliseen alle kymmenen kilometrin päässä Venäjän ja Suomen rajasta.

Koulun syrjäinen sijainti ja pitkät välimatkat aiheuttavat ongelmia, joita on pyritty kompensoimaan telematikkayhteyksiä ja opetussisältöjä kehittämällä. Koulun opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä koulun sidosryhmien kanssa ja siinä painottuvat ympäristö-, luonto-, erä-, yrittäjyys- ja teknologiakasvatus.

Koulun yrittäjyys- ja teknologiakasvatus on monipuolista ja ne perustuvat tietotekniikkaan ja sähköiseen viestintään. Koulu on muun muassa solminut yhteistyösopimuksen yleisradioin Kainuun toimituksen kanssa. Sopimuksen mukaan oppilaat koostavat ja toimittavat Juntusrannan uutiset, jotka lähetetään kerran viikossa Radio Suomen kanavalla Kainuuseen.

Koulun teknologiakasvatus koostuu tietotekniikasta, telematiikasta ja teknologian opetuksessa tarvittavien laiteympäristöjen parissa tapahtuvista oppimisprojekteista. Yhteyksien avulla koulu osallistuu muun muassa kansainväliseen Globe-projektiin. Lisäksi koululla on videoneuvottelulaitteet, joiden avulla hoidetaan koulun venäjänkielen opetus yhteistyössä Suomussalmen yläasteen kanssa. (PM)

 

 

VALA - Lapset ja kieli monikulttuurisessa Euroopassa

Projektin toimialoina on koulutus, tutkimus ja kehittäminen ja projektin suunniteltuna toteutusajankohtana on 1.1.1998 - 31.12.1999. Projektiorganisaationa ovat Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutuslaitos ja varhaiskasvatuksen koulutus yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa.

 

Toiminnan kohderyhmät

Toiminnan kohderyhminä ovat Kajaanin varhaiskasvatuksen henkilöstö, erityisesti Nakertajan kielikoulutusryhmä, päiväkotilasten perheet, opettajankoulutuslaitoksen henkilöstö ja opettajankoulutuslaitoksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijat (osallistuminen opiskelijavaihtoon).

 

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteena on kehittää raja-alue yhteistyötä Karjalan Tasavallan kanssa erityisesti pedagogisella sektorilla koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tavoitteena on lisäksi erityisesti kielen oppimisen pedagogisiin avainryhmiin keskittyen saada alkuun raja-alueyhteistyö, jotta luotaisiin pitkäjänteisesti kommunikaatiovälineitä kehittyvän kansainvälisen vaihdon tarpeisiin, konkreettisesti edistää venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua Kainuussa ja suomen kielen ja kulttuurin opiskelua Vienan Karjalassa. Edelleen kehitetään suullisen kielitaidon välittämisen ja omaksumisen menetelmiä sekä valmistetaan kirjallista ja audiovisuaalista oppimateriaalia.

 

Projektin organisaatio- ja hallinnointi

Projektin organisoinnista ja hallinnoinnista vastaavat Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutuslaitos yhteistyössä Kajaanin kehittämiskeskuksen, Kainuun Liiton ja Kajaanin kaupungin Nakertajan päiväkodin sekä Kajaanin Ammattikorkeakoulun kanssa, petroskoilaisina yhteistyökumppaneinaan päiväkodit 99 ja 107 ja Karjalan Tasavallan kansansivistysministeriön alainen opettajien täydennyskoulutusinstituutti.

 

Projektin kansallinen rahoitus

  •  

  • OPM, Oulun yliopisto, Kainuun Liiton myöntämä maakunnan kehittämisraha
  • Projektissa aloittavien henkilöiden lukumäärä yhteensä 129
  • Projektin järjestämispaikkakunta: Kajaani

 

Tulevaisuuden suunnitelmia

Loppuvuoden suunnitelmassa on edelleen jatkaa Nakertajan ja Karjalan päiväkotien periodista vaihtoa. Lisäksi aloitetaan pienimuotoinen opiskelijavaihto. Nakertajan päiväkodista siirtyy 9 lasta Nakertajan kouluun jossa aloitetaan kielikoulutuksen kerhomuotoinen jatko. Petroskoin puolella 14.9.-18.9.1998 on tieteellinen seminaari, jonne Suomesta osallistuvat projektin delegaatio. Päiväkodissa kehitetään yhteistyössä Petroskoilaisten kanssa didaktista materiaalia alle 4-vuotiaille. Opetusvideotuotoksen kohteena on venäjää suomalaisille ja suomea venäläisille lapsille kuvaava dokumentti. Projekti tuottaa loppuvuodesta vielä englanninkielisen nettijulkaisun kielen kehittymisen tutkimushankkeeseen liittyvistä kysymyksistä.

 

PS. Oletko jo tutustunut projektin opetusvideoon ITUJA Kaisa Tolonen/ Kati von Zansen. Kaisa Tolosen videoaineistosta laadittu tieteellinen artikkeli on hyväksytty Aarhusissa kesäkuun toisella viikolla pidettävään toiminnan tutkimuksen kansainväliseen kongressiin, jossa esiintyy Kajaanista tutkimusryhmä Pentti Hakkarainen, Aili Helenius, Kaisa Tolonen. Nikolai Veresov laitoksen uusi tutkimustyöntekijä (1.6.- alkaen) esiintyy myös kongressissa väitöskirja-aiheellaan Vygotski ennen Vygotskia. Väitöskirja hyväksyttiin juuri Oulussa laudatur-arvosanalla. (JM)

   

ITUJA –VIDEON TILAUKSET: Hinta: 220 mk + lähetyskulut (sis. Alv 22 %) Lähetä tilauksesi osoitteeseen: Projektisihteeri Jaana Määttä, Seminaarinkatu 2, 87100 Kajaani. Puhelin 08–632 4763 ja faksi 08–632 4614.

 


Seuraava Kampus-lehti ilmestyy syyskuussa 1998,
Kampuksen väki toivottaa kaikille hyvää kesää ja odottelee lisää aineistoa seuraavaan lehteen!  

 

Lauri Sonny, 

Sivut päivitetty 08.09.2003