Kyläparlamentit osallistumisen ja suoran vaikuttamisen kanavina
ISBN Sivuja Hinta (sis. alv 8 %) Avainsanat 978-951-42-6158-9 56 10 euroa Maaseudun kehittäminen, suora vaikuttaminen, vuorovaikutus, osallisuus Kyläparlamentti on asukkaiden, kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen vuoropuhelun foorumi. Siitä käytetään monenlaisia muitakin nimityksiä eri puolilla maata. Kokemukset näiden yleensä varsin epävirallisten ryhmien toiminnasta ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä ja suositeltavaa olisikin perustaa sellaisia myös niihin kuntiin, joissa ko. toimintamuotoa ei vielä ole. Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutissa selvitettiin, millaisia kokemuksia kyläparlamenteista on saatu ja mitä asioita olisi huomioitava sellaista perustettaessa. Tiedot tähän opaskirjamaiseen selvitystyöhön on kerätty haastatteluilla ja käyttämällä olemassa olevaa toimintaa koskevaa arkistotietoa.
Abstrakti
Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutissa toteutettiin vuoden 2009 aikana vertailututkimus kyläparlamenttien ja vastaavien asukas–kunnan viranhaltija–päättäjä -vuorovaikutusfoorumien toimivuudesta eri kunnissa. Kohteina olivat maaseutukunnat ja suuret kaupungit rajautuivat tarkastelusta pois. Kyseessä on teemahaastattelumenetelmällä toteutettu case-työ ja kohteiksi valitut 5 kuntaa sijaitsivat alueellisesti eri puolilla maata. Lisäksi kohteina oli 3 kuntaa Kainuusta. Työssä tarkastellaan hyviä käytäntöjä toimivuudesta sekä sivutaan myös kipupisteitä ja kriittisiä kohtia. Työn tuloksena on pyritty saamaan mahdollisimman opaskirjamainen julkaisu käytettäväksi erityisesti niille aktiivitoimijoille, joiden kunnassa ei vielä toimi kyläparlamenttia tai vastaavaa foorumia.
Suomen kunnissa toimii vain vähän asukas–kunnan viranhaltija–päättäjä -vuorovaikutusfoorumeja vaikka ne osoittautuivat vertailuselvityksessä yleisesti ottaen hyvin toimiviksi ja suositeltaviksi. Rajanvedosta riippuen tällaisia epävirallisia ryhmiä toimii maaseutukunnissa n. 15–20 kpl.
Ryhmän (kyläparlamentti tai vastaava ryhmittymä) vahvuus nähtiin kylien yhteisesiintymisen kautta saatavana lisävoimana asioitaessa kuntaan ja muihinkin kylien toimintaa tukeviin tahoihin päin. Uskottavuus on tärkeä sana koskien ryhmän vahvuutta ulospäin, mutta myös koskien sitoutumista ryhmän sisällä kylien välillä. Kylät eivät aina olleet ainoita asukastahon osallistujia vaan myös muita yhdistyksiä ja järjestöjä oli mukana tapauskohtaisesti. Uskottavuuden vahvistumiseen vaikuttavat etenkin toiminnan aikajänne ja saavutetut tulokset.
Toinen vahvuus ryhmän toiminnassa liittyi tiedonvaihtoon ja vuorovaikutukseen. Asukkaiden, kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden samanaikainen läsnäolo nähtiin vuorovaikutuksen ja tiedonvaihdon kannalta hyväksi.
Kriittisenä kohtana, jolla on toimivuuden onnistumisen kannalta suuri merkitys, nähtiin ennen kaikkea sitoutuminen. Jokaisen osapuolen olisi oltava aktiivisesti mukana kokouksissa avoimin mielin, jotta ryhmästä saataisiin aikaan mahdollisimman luonteva ja asioita eteenpäin vievä kanava. Tässä mielessä heikkoutena voidaan pitää vapaamuotoisuutta vailla minkäänlaista normatiivista statusta.
Julkaisu ladattavana pdf-muodossa